Yleisradion pääjohtaja Merja Yli-Anttila sai viime vuodelta 40.500 euron tulospalkkion. Mistä hyvästä? Hänen peruspalkkansa viime vuonna oli 321.000 euroa – tuplasti pääministerin palkan. Uteliaana kysyn, miksi? Siksikö, että uusintoja esitetään enemmän kuin koskaan.
Yleisradion viime vuoden tuloista 488 miljoonaa miltei kaikki 484 miljoonaa euroa tuli YLE-verosta. Sekä ohjelmien myyntitulot että palvelujen myyntitulot alenivat - 4 miljoonaan euroon. Verotulojen kasvu meni palkkamenojen kasvuun. YLEssä on valtion lomat, hulppeat luontoisedut ja vielä tulospalkat. Toimittajien on mahdotonta tehdä objektiivisia ohjelmia palkoista näin korruptoituneena.
Viranomaissektorin korkein tulospalkka maksettiin Maanmittauslaitoksen pääjohtajalle. Hänen tulospalkkansa viime vuonna oli 10.579 euroa. Mistä hyvästä? Suomen pinta-alan lisääntymisestäkö, mikä tapahtuu vääjäämättä maapinnan kohoamisen takia. Olivatko tulospalkan perusteet yhtä automaattisia? Verokoneen 2019 mukaan pääjohtajan palkkatulot olivat vuonna 2019 noin 130.000 euroa. Kaipa mies sitten lisärahaa tarvitseekin.
Esimerkkinä tulospalkkauksesta on myös VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto, joka julkisuudessa esitetyn mukaan on epäonnistunut kaikessa. Kun Sipilän hallituksen rajoitukset loppuivat, maksoi vuonna 2019 VTV tulospalkkoja 30.000 euroa kahdelle johtajalle. Sen verran häveliäisyyttä oli, ettei sentään pääjohtaja Yli-Viikarille, eikä 2020 lainkaan.
Vuonna 2019 tulospalkkoja saivat Marjatta Kimmonen (15.561 euroa) ja Mikko Koiranen (14.195 euroa). Johtaja Koiranen on ollut epäiltynä virkarikoksesta yhdessä pääjohtaja Yli-Viikarin kanssa. Kimmosen tulospalkka on maksettu 29.3.2019 eli aikana, jolloin Juha Sipilän hallitus oli vielä vastuussa. Otettu siis varaslähtö, mikä varastamista harjoittavalle johdolle hyvin sopiikin. Kimmonen on VTV:n Deputy Auditor General. VTV:ssä on aina ollut reippaat tulospalkkiot ja hulppeat matkaedut. Todelliset pukit kaalimaan vartijoina.
Tulospalkan perusteet julkisella sektorilla
Tulospalkkaukseen siirryttiin vuonna 2008. Juha Sipilän hallitus (2015-2019) päätti, ettei hallituskauden aikana valtiolla makseta johdon tulospalkkioita. Vasemmistolainen hallitus vastuullisena SDP-ministeri päätti 2019, että palataan maksamaan tulospalkkiot. Korruptioon päätös viittaa sikäli, että suurin osa johtajista on nimitetty poliittisin perustein. Kyse on siis heidän lisäpalkitsemisestaan.
Sipilä teki hyvän päätöksen, mutta parempikin se olisi voinut olla. Olisi pitänyt poistaa koko tulospalkkaus, sillä rahanahneita tässä maassa riittää.
Vuonna 2020 tulospalkkioita valtiolla sai 5200 henkilöä; yhteensä 6,8 miljoonaa euroa.
Maanmittauslaitoksella on 1.627 työntekijää. Suomessa on 127 yritystä, joiden henkilökuntamäärä ylittää tuhat.
Laitoksen keskipalkka viime vuonna oli 3794 euroa kuukaudessa. Keskipalkka on valtion laitosten palkaksi pieni. Valtion säännöllisen työajan ansion keskiarvo oli vuonna 2019 3.997 euroa, mutta laitoksissa yleensä huomattavasti enemmän. Laitoksen keskipalkka ylittää yksityissektorin palkat. Lisäksi on hyvä pitää mielessä, että valtiolla on melkein 8 viikon kesälomat.
Mitään todellisia mittareita julkisella sektorilla ei ole. Sellaisia voisivat olla työntekijöiden (ensiksi johtajien ja päälliköiden) määrän väheneminen, Suomen velkaantumisen kääntyminen velkojen maksuksi ja menojen todellinen ja olennainen väheneminen. Nämäkin kokonaisvaikutuksina, ettei henkilökuntaa korvata ostetuilla henkilöstöpalveluilla ja ettei menoja aleta kasvattamaan digitalisaation nimissä. Tulospalkkiota ei koskaan saisi maksaa yksittäisen vuoden muutoksista vaan todellisista pitkäaikaisvaikutuksista.
Maanmittauslaitoksen maksullisen toiminnan tuotot lisääntyivät viime vuonna 67 miljoonasta eurosta 73 miljoonaan euroon. Lisäys on helppoa kuin heinänteko. Nostetaan maanmittauksia tarvitsevien tahojen suoritteiden maksuja. Vielä helpompaa on nostaa valtion sisäisen laskutuksen taksoja (muiden virastojen ja kuntien maksut maanmittauspalveluista). Ei tarvita markkinointia, ei myyntiponnistuksia. Ei ole riskejä. Ei tarvitse edes erityisesti ponnistella mitään. Työt voi tehdä etätyönä, sikäli kun jotain töitä on.
Maanmittauslaitokset tulospalkkamittarit
Laitoksen johto itse määrittelee tavoitteet seuraavan vuoden toiminnalle. Tavoitteet määritellään niin lepsuiksi, että ne on helppo saavuttaa. Aivan kuin Neuvostoliiton 5-vuotissuunnitelmat. Sitten itse arvioidaan, toteutuivatko tavoitteet.
Kyse on aivan perustyöstä. Työstä, jonka jokaisen organisaation johto joutuu tekemään. Yrityksissä päivittäin, eikä mitään 5-vuotissuunnitelmia voida tehdä.
Mitä siten osa-alueet ovat? Hienoja lauseita. Jotenkin luulisi, että nuo tehtävät ovat juhlallisesti määrittelemättäkin Maanmittauslaitoksen perustehtäviä ja arjen työtä. Pitääkö siitä maksaa erikseen?
Lässyn lässyn. Lukeeko näitä kukaan? Jos lukee, vaikuttaako mihinkään? Jos jätettäisiin tekemättä, romahtaisiko Maanmittauslaitos? Aika monta henkilötyövuotta tuon kaiken määrittelyyn, seurantaan ja arviointiin menee.
Mielenkiintoista on, että Maanmittauslaitoksesta ei löydy muuta tietoa johdosta kuin pääjohtaja Arvo Kokkosen nimi. Hän on allekirjoittanut myös tilinpäätöksen yksin, eli ilmeisesti muuta johtoa ei olekaan. Aivan yksin hän ei noita tavoitteita ja tulospalkkoja itselleen määrää, vaan niistä on tehty viisivuotissopimus 2021-2025 maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikön Jaana Husu-Kallion ja maanmittauslaitoksen pääjohtajan välillä. Oikeassa demokratiassa kansliapäällikkö määrittelee tavoitteet, mittarit ja selvityttää itsenäisesti tavoitteiden toteutumisen.
Työn tuottavuus
Maanmittauslaitos esittää tilinpäätöksessä 2020, että työn tuottavuus kasvoi viime vuonna 2,3 %. Perusteluna on tehtyjen tuotosmäärien lisääntyminen enemmän kuin niihin tarvittu työpanosten määrä. Syynä oli myös korona-ajan (etätöiden) aiheuttama sairaspoissaolojen määrä lasku normaaliin vuoteen verraten noin 25 %:lla.
Henkilöstön määrä on alentunut kolmessa vuodessa 105:llä 1634:ään. Vähennys on kohdistunut kohtaan ”yhteisrahoitteinen ja yhteistoiminta”, mitä se sitten onkaan, missä vähennys on ollut 116.
Yhteisrahoitteinen toiminta koostuu lähes yksinomaan paikkatiedon tutkimustoiminnasta. Osittain EU-rahoitteinen toiminta on vähentynyt merkittävästi. Eli todellisuudessa maanmittauslaitoksen tuottavuus ei ole mitenkään noussut, vaan paikkatietojen tutkiminen (digitaalinen määrittely) on tullut valmiiksi. Kumpi ehti ensin: GoogleMaps vai Maanmittauslaitos?
Kun maanmittauspalvelut ovat nykyisin yhä enemmän (itsepalveluun perustuvia ja) digitaaliavusteisia, työn määrä vähenee sitä mukaa kuin digitalisaatio edistyy. Digitalisaatio maksaa. Rahan käyttö jää tilinpäätöksestä epäselväksi, mutta jotain kertoo se, että laitoksen taseessa on aktivoituja kehitysmenoja 36 miljoonaa euroa ja niistä on tehty 6 miljoonan euron poistot (poistoajat 3-10 vuotta). Viime vuoden näiden aktivoitujen menojen lisäykset olivat 23 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksessä investointien määräksi ilmoitetaan 1,9 miljoonaa, mikä ei mitenkään täsmää tilinpäätöserittelyjen kanssa. Haiskahtaa siltä, että (näennäisestä) tuottavuuden noususta on maksettu hirmuinen hinta. Mikä sinänsä on tuttua julkishallinnon tietotekniikkainvestointien yhteydessä.
Tuloksen mittaamista
Tasapainotettu tuloskortti (Balanced Scorecard) tuotiin 1990-luvun alussa yrityksiin. Se on ”strategisen johtamisen työkalu, joka kertoo parhaimmillaan tarinan arvoista ja strategiasta sekä tekee niistä näkyviä, seurattavia ja toimintaa ohjaavia. Tuloskortti on syntynyt tarpeesta tarkastella talousmittareiden lisäksi myös toimintaa ja suorituskykyä, sillä talousmittarit eivät kuvaa toiminnan laatua, asiakkaiden tyytyväisyyttä tai henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia.” Konsultit saivat yritysjohdon innostumaan asiasta ja takoivat isoja rahoja. Yrityksissä huomattiin pian, että tuloskortti vaatii aivan liikaa resursseja ja tulokset ovat mitäänsanomattomia. Kun yritysbisnes loppui alkuunsa, siirtyivät konsultit julkiselle sektorille. Siellä on aikaa puuhastella, minkä vuoksi tuloskortti onkin saanut julkisella sektorilla suuren ja pysyvän jalansijan. Näitä tuloskorteille vietyjä tietoja käytetään myös tulospalkkauksen perustana. Näyttää hienolta.
Tuloskortti ei ole projektien ohjaustyökalu, joita tarvitaan niin yrityksissä kuin julkisella sektorilla. Se on jonkinlainen aikuisten legopalikkalaatikko. Julkiselle sektorille tarvittaisiin konsultiksi lapsi, joka sanoisi että keisarilla ei ole vaatteita.
Yksityissektorin tulospalkat
Yksityisen sektorin tulospalkka voidaan määritellä konkreettisesti, vaikka siihenkin liittyy ongelmia. Esimerkkejä:
kiinteistönvälittäjällä on pieni peruspalkka ja hän saa jokaisesta tekemänsä kaupan palkkiosta %-osuuden itselleen
myyntityön palkka perustuu eri tavalla määriteltyihin provisioihin (esimerkiksi puhelinmyyjät)
yritys maksaa voitosta osan työntekijöilleen (ongelmana mm. miten voitto lasketaan ja jakamisperuste: kaikki saavat saman tuloslisän, vaikka työssä onnistuminen aina vaihtelee henkilöittäin ja tehtävittäin. Voitto-osuus voidaan laskea myös toimipaikoittain tai osastoittain, mutta yksikön voiton laskeminen on vielä vaikeampaa kuin koko yhtiön.
Isojen yritysten johtajien palkitsemisessa on erilaisia mittareita, esimerkiksi yhtiön pörssikurssin kehittyminen muiden toimialan pörssiyhtiöihin verrattuna. Tavanomaisia mittareita ovat tuloksen lisääntyminen, liikevaihdon kasvu, uusien markkina-alueiden valtaaminen jne.
Urakkapalkka on melko yksiselitteisesti laskettava palkan osuus, jossa mittarina on tehdyn työn tulosten määrä (silloinkin ongelmaksi voi tulla eri tuotantolinjojen yksittäiset rajoitukset, esimerkiksi tuotantolinjalla voi olla välissä henkilö, joka ei pysty tekemään samaa tahtia kuin linjan muut työntekijät). Urakkapalkka voi heikentää työn laatua.
Optiot ovat tulospalkkauksen erityinen muoto pörssiyhtiöissä. Silloin saatava tulos riippuu pörssikursseista. Räikeää optiotulon epäoikeudenmukaisuutta osoittaa Fortumin Mikael Liliuksen kymmenen miljoonan euron tulo käytännössä siitä, että tuli johtajaksi optioiden kannalta sopivaan aikaan. Työn onnistumisesta tällaisia tulospalkkioita ei olisi saanut. Fortumin optiojärjestelmästä päätti SDP-ministeri. Myös Fortumin omistusjärjestelyjen miljarditappiot tehtiin SDP:n johdolla. Osoittaa kuinka demarit suhtautuvat yhteisiin rahoihin leväperäisesti.
Paljon on puhuttu Nokia-miljonääreistä. Ne perustuivat pörssin ylikuumenemiseen (pörssikuplaan) eikä todelliseen onnistumiseen. Jos optioiden saaminen perustuisi pitkäaikaiseen onnistumiseen, olisi Jorma Ollilan yli 100 miljoonaa euroa jäänyt saamatta. Hänhän tuhosi johtamisellaan Nokian puhelinliiketoiminnan.
Tulospalkkausperusteet 2021 – kieli poskella
- suunniteltu hallituksen työn helpottamiseksi
Tulospalkkiot ovat pienituloisen kansalaisen monen kuukauden palkka. Mutta ei siitä paljoa käteen jää, koska marginaalivero on hyvän palkan takia puolet. Kannattaako virkamiesjohdon ottaa heille pikkurahasta mainehaittaa? Vai onko totuttu siihen, että ei väliä, kaikki minulle ja heti.
Maanmittauslaitos (2020 pääjohtajan tulospalkka 10579 euroa)
Peruste: Suomen pinta-alan lisääntyminen vuoden aikana, tulospalkka 5000 euroa neliökilometriltä. (Suomen pinta-ala kasvaa vuosittain noin seitsemällä neliökilometrillä.)
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (2020 pääjohtajan tulospalkka 9790 euroa)
Koronatestien ja koronarokotusten ajallisten monopolien hyväksymisestä 5000 euroa sekä ylihinnoittelun mahdollistamisesta 5 %.n palkkio. Ylihinnan vertailu tehdään vertaamalla Kelan koronatestituen 100 euroa määrää Latvian ulkomaalaisille tehtävän koronatestauksen koko hintaa (testi, analysointi, todistus) 35 euroa keskenään.
Liikenne- ja viestintäministeriö (2020 osastopäällikön 9281 euroa, toisen osastopäällikön tulospalkka 6961 euroa)
Tulospalkka maksetaan sakkojen (liikennevirhemaksu) määrän perusteella tunnustuksena siitä, että tieverkko on hyvin varustettu automaattivalvonnan sijoittamiseen paikkoihin, joka lisää sakkojen määrää. Liikennesakot lähestyvät 100 miljoonaa euroa, joten kohtuullinen tulospalkka on 0,1 promillea kerätyistä sakoista. Siis aivan mitättömän vähän.
Väylävirasto (2020 pääjohtajan tulospalkka 8405 euroa)
Tulospalkan perusteeksi voitaisiin sopia Saimaan vedenpinnan korkeus. Mitä korkeampi, sitä suurempi palkka. Tänä vuonna Saimaan pinta oli puoli metriä normaalia korkeammalle. Siis 1000 euroa jokaisesta sentin normaalikorkeuden ylityksestä. Jos menee alle, ei palkkaa vähennetä.
Poliisihallitus (2020 poliisiylijohtajan tulospalkka 8147 euroa)
5000 euron palkkio jokaisesta yli vuorokauden kestäneestä Elokapinan mielenosoituksesta, jonka turvaamiseen poliisi on osallistunut.
Luonnonvarakeskus (pääjohtajan tulospalkka 7934 euroa)
”Luonnonvarakeskus on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka rakentaa hyvinvointia ja kestävää tulevaisuutta uusiutuvista luonnonvaroista.” Suomessa on noin 200 sutta, joista Luke kertoo etusivullaan. Maksetaan siis suden tapporahaa vastaava korvaus 100 euroa pääjohtajalle susien määrän mukaan joka vuosi. (Tapporaha oli 500 markkaa ja se lopetettiin 1975).
Ulkoministeriö (2020 konsulipäällikön tulospalkka 7716 euroa, osastopäällikön 6845 euroa, alivaltiosihteerin 7498 euroa)
Tuhannen euron tulospalkka jokaisesta ulkoministeri Haaviston tapaamisesta.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea (2020 ylijohtajan tulospalkka 7652 euroa)
Henkilömäärän kasvattamisesta maksetaan tulospalkkiota 5000 euroa jokaisesta yhden prosentin vuotuisesta lisäyksestä. Lisäksi itsenäisyyspäivän kunniamerkki siitä, miten ylijohtajan tulospalkkaa ei ole merkitty Fimean tilinpäätökseen. Fimean henkilömäärä on lisääntynyt viidessä vuodessa 25 % 277:ään. Viime vuoden keskipalkka oli 5252 euroa kk:ssa. Keskipalkka on noussut 5 vuodessa 6,5 %.
Suojelupoliisi (2020 päällikön tulospalkka 7233 euroa)
100 euron palkkio jokaisesta terrorismiseurattavasta. Terrorismintorjunta-yksikön seurannassa on 390 henkilöä. Suurin osa näistä henkilöistä liittyy radikaali-islamistiseen terrorismiin.
Innovaatiorahoituskeskus Business Finland (2020 pääjohtajan tulospalkka 5699 euroa)
Business Finland jakoi viime vuonna 1,6 miljardin euron tuet, josta 994 miljoonaa oli koronatukia. Uusi tulospalkka on sidottu jaetun rahan määrään. 1000 euron palkkio jokaisesta alkavasta 100 miljoonan euron tukien määrästä.
Rajavartiolaitos (2020 päällikön tulospalkka 5491 euroa)
Venäjän rajan ylittäneistä susista 10 euroa/susi, turvapaikanhakijoista kiitostulospalkkiota 2000 euroa henkilöstä (alaikäisistä lapsista 3000 euroa), sekä jokaisesta rajan ylittäneestä koronapositiivisesta tulijasta 100 euroa. Jos koronapositiivinen hakee turvapaikkaa, maksetaan lisäksi kiitostulospalkkio.
Patentti- ja rekisterihallitus (2020 pääjohtajan tulospalkka 5387 euroa)
Kaupparekisteristä poistetuista osakeyhtiöstä maksetaan yksi euro kustakin. Osakeyhtiöiden määrä on vähentynyt noin 5000 sekä viime että toissa vuonna. Tämä vapauttaa nimiä uusiokäyttöön.
Sosiaali- ja terveysministeriö (2020 osastopäällikön tulospalkka 5040 euroa).
Paras tulospalkka kaikista olisi, jos ministeriön johto saisi jaettavakseen 1 %:n tulospalkkion jokaisena 2020-luvun vuotena säästöstä, jossa sote-menot vähenevät edellisestä vuodesta. Hallituksen sote-uudistuksen tarkoitus on hillitä kustannuksia, mutta hallituksen mukaan kustannukset kääntyvät laskuun vasta myöhemmässä vaiheessa (2030-luvulla). Vuonna 2019 Suomen sosiaaliturvamenot olivat 72,1 miljardia euroa. Terveydenhuoltomenot olivat 22,0 miljardia euroa samana vuotena. Miljardin euron säästöstä 1 % olisi 10 miljoonaa euroa, josta yhteiskunta saisi puolet takaisin korkeampina veroina.
Pienipalkkaiset tulospalkkalaiset saavat liian pienen tulospalkan ja suurin osa valtion työntekijöistä ei mitään. Jotta yhteiskunta olisi oikeudenmukainen, otetaan mallia Kreikasta, jossa maksettiin lisäpalkka ajoissa töihin tulemisesta. Suomi on maksanut kreikkalaisten tällaisia menoja, joten miksei myös omille kansalaisille. Siksi maksetaan kaikille valtion työntekijöille 50 euron tulospalkka jokaisesta työpäivästä, jolloin he tulevat ajoissa töihin. Etätyöntekijät saavat tulospalkan automaattisesti etätyöpäivistä. Liukuvan työajan piirissä oleville tulospalkka maksetaan, jos he tulevat liukuman sisällä töihin.
