EU:ssa on 24 eri virallista kieltä. Se tarkoittaa epätasaisia neuvotteluasetelmia, tulkkeja, konekääntämistä. Suomi on kielen takia kokoaan pienempi EU-jäsenmaa. Johtuiko huono elvytysrahastoneuvottelutulos neuvottelijoiden kielitaidosta vai koko neuvottelumekanismin mahdottomuudesta.
EU:ssa on nettipalvelu Europe Direct Contact Centre, jossa voi kysyä mitä tahansa EU:sta omalla äidinkielellään. Järjestelmä lupaa vastauksen kahdessa työpäivässä. Minua on vaivannut pitkään se, maksaako Suomi EU-jäsenmaksua enemmän kuin muut maat sen takia, että arvonlisäverotuksessa verovelvollisuuden raja on 15.000 euroa kun se muissa maissa on nimellisarvoltaankin jopa moninkertainen – saatikka ostovoimaltaan.
EU-jäsenmaksun yksi elementti on arvonlisäveron peruste. Eri maiden erilaiset alv-prosentit yhdenmukaistetaan muuttamalla pohja arvonlisäverottomaksi. Mutta kun yritys ei ole arvonlisäverovelvollinen lainkaan, miten se voidaan huomioida jäsenmaksussa. Tätä kysyin EU:lta. (Olen kysynyt myös Suomesta ja kysymys on siirretty valtiovarainministeriön vastattavaksi).
EU:n kaksi työpäivää muuttui kolmeksi viikoksi ja sain vastauksen vasta patistelun jälkeen. Mutta vastaukset olivat selvästi konekäännöksiä ja vastaukset olivat eri asioista mitä kysyin.
Lähetin tarkentavat kysymykset englanniksi viikko sitten. Niihin ei ole tullut vastausta. On pakko varmistaa, koska konekääntäjä kertoi suuren uutisen (jos annettu tieto on oikea). Ei vahvistuksia kesään asti voi odottaa.
***
Suomi maksaa enemmän EU-jäsenmaksua sen takia, että arvonlisäverorajamme on niin alhainen muihin maihin verrattuna.
***
Tämäkin on seurausta siitä, että Suomen neuvottelijoilta on puuttunut ymmärrystä (vaikka kielitaitoa olisikin) ja siitä, että haluamme kaikessa olla nöyrä mallioppilas, joka noudattaa ministeri Tytti Tuppuraisen julkituomaa oppia: ”Oma kansa ensin-ajattelu on vahingollista”.
Kielen merkitys neuvotteluissa
”– Amerikkalaisvoittoinen aksentti ja nopea, mutta selkeä puhetapa. Aavistuksen verran sanojen hakemista ja jokunen vähäpätöinen muotovirhe. Toimiva, hyvä kielitaito.” sanoi Helsingin yliopiston englannin kielen professori Anna Mauranen Ilta-Sanomille pääministerin 47 sekunnin puheen perusteella.
Minulla on tuttavapiirissä henkilö, joka on toiminut yli 10 vuotta ulkomailla kansainvälisissä tehtävissä. Nyt hän on ollut USA:ssa talouteen ja rahoitukseen liittyvissä johtotehtävissä ja hänen vastuullaan on Helsingin kaupungin verotuloja kolme kertaa suurempi dollarimäärä. Hän sanoi, että voisi menestyksellisesti neuvotella elvytysrahastokokouksessa puolen vuoden asiaan liittyvän työn jälkeen. Hänen pitää selvittää asian lisäksi myös käytettävät termit ja niiden merkitykset.
Suurin osa suomalaisista ei pystyisi neuvottelemaan menestyksellisesti elvytysrahastosta edes suomenkielellä. Kaikkeen kuitenkin harjaantuu kovalla työllä.
Onko meillä varaa laittaa kansakunnan kannalta tärkeisiin neuvotteluihin, joissa käsitellään Suomen itsenäisyyden kannalta isoja asioita (liittovaltio, miljardivelkaantuminen), nuoria elämässä kokemattomia poliittisia untuvikkoja?
Sanna Marin on 35-vuotias politiikasta elantonsa saanut hallintotieteiden maisteri, joka toimi viestintä- ja liikenneministerinä Antti Rinteen hallituksessa puoli vuotta. Kun hän meni Brysseliin neuvottelemaan elvytysrahastosta, hän oli ollut pääministerinä puoli vuotta. Kansanedustajaksi Marin valittiin 2015.
Hänellä on hyvä englannin kielen taito. Riittääkö se pitkissä yötä myöten käytävissä neuvotteluissa, joissa joutuu seuraamaan tarkkana mitä muut puhuvat ja samalla nopeasti reagoiden esittää oman kantansa asiaan. Jos tilanteessa joutuu käyttämään tulkkeja tai simultaanitulkkausta, on auttamattomasti myöhässä. Neuvottelujen aikana tuodaan satoja(?) sivuja neuvottelutuloksia paperilla, jotka on konekäännetty, koska niitä ei mikään ihmisten määrä pystyisi 24 eri kielellä muutoin tekemään. Ministerillä toki on paikalla avustajat, mutta neuvottelijoista on tukea lähinnä taukojen aikana. Ja jos nuoret avustajatkaan eivät ymmärrä asiaa, ollaan heikoilla.
Pääministeri Marin ei ole suostunut julkiseen keskusteluun elvytysrahastosta. Se selittynee sillä, että hänen esittämänsä perustelut ovat toistuneet puheenvuorosta toiseen ja ne ovat pahasti yleisellä tasolla. Paremmin asioista perillä olevan kanssa on mahdoton keskustella. Eduskunnan kyselytunnilla sen sijaan voi puhua niitä näitä.
Pääministeri on vedonnut koronaan, vaikka koronalla ei ole ollut rahanjaossa juurikaan merkitystä. Elvytysrahastosta ei pahemmin ole ollut esillä velkojen korot ja inflaatiotarkistukset eivätkä maiden vastuut tilanteessa, jos useammat maat jättävät oman velkaosuutensa maksamatta. Kattohan ei auta, jos se ylitetään. Puheet ainutkertaisesta rahanjaosta ovat toistuneet, vaikkei siihen monikaan enää usko.
Tiedämme, että perheellisen ministerin työpäivät ovat pitkiä, myös viikonloppuisin. Sellaista rakoa, että pystyisi aidosti perehtymään asioihin ja vielä englannin kieltä käyttäen, ei juurikaan taida olla.
Kysymykset EU-jäsenmaksusta
EU:n Tiedotussivuilla on teksti EU-jäsenmaksun määräytymisestä
"Arvonlisäveropohjaan perustuva maksuosa määräytyy prosenttiosuutena kunkin jäsenvaltion harmonisoidusta eli yhtäläisin perustein lasketusta arvonlisäveropohjasta. Vuodesta 2007 lähtien yleinen maksuosuus on ollut 0,3 prosenttia jäsenvaltion harmonisoidusta arvonlisäveropohjasta. Tietyillä jäsenvaltioilla on oikeus soveltaa alennettua prosenttiosuutta."
Kysymykset:
(vastauksena yleistä tietoa (vrt 1. kappale Viitaten…
Arvonlisäverovelvollisuuden raja vaihtelee Suomen 15.000 eurosta Italian 65.000 euroon ja Ranskan 85.800 euroon. Rajan alle jäävät yritykset eivät tee alv-ilmoituksia. Onko niin, että Suomi maksaa enemmän jäsenmaksua sen takia, että sen alv-raja on niin alhainen muihin maihin verrattuna. (vastaus on itse pääteltävä annetusta selostuksesta)
(ei vastausta lainkaan)
Mitkä jäsenvaltion soveltavat alennettua prosenttiosuutta ja kuinka suuret nämä %-osuudet ovat. (Vastauksena jäsenmaiden alv-kannat, jotka ovat aivan eri asia)
Vastaukset:
"Hyvä herra
Kiitos yhteydenotostanne Europe Direct keskustietopalveluun.
Viitaten teidän kysymyskiinne ilmoitamme yställisesti että arvonlisävero oli ensimmäinen EU:n tasolla yleisesti yhdenmukaistettu vero, joten vuonna 1970 oli loogista ottaa käyttöön arvonlisäveroon perustuva EU:n talousarvion omat varat tuontitullien ja maatalousmaksujen rinnalla.
Viime aikoihin asti alv-peruste, jonka mukaan kukin jäsenvaltio on soveltanut verokantaa laskeakseen alv-perusteisen maksuosuutensa EU:n talousarvioon, on yhdenmukaistettu. Tietyn kalenterivuoden alv-varojen perusteen laskemiseksi jäsenvaltion oli jaettava kyseisen jäsenvaltion kyseisen vuoden aikana keräämät nettomääräiset alv-tulot sen verokannan mukaan, jolla arvonlisävero kannettiin kyseisessä jäsenvaltiossa kyseisenä vuonna. …"
