Kuntien johdannaistappiot ovat pankkien miljoonavoittoja

Päivitetty: 2. elok.

Fortum-tappiot ovat vain osa veikkaustappioista, joiden takia kuluttajat, veronmaksajat ja sähkön käyttäjät maksavat korkeita maksuja. Maksamme johdannaisveikkauksen takia myös korkeampia vesi- ja jätteiden käsittelymaksuja ja korkeampia kuntaveroja.


Fortum Uniper on kärsinyt miljarditappioita johdannaisveikkauksesta. ”Uniperin markkina-asiantuntijat virhearvioivat viime vuonna, että energian hinta tulisi laskemaan. Uniper myi 95% yhtiön vuosien 2022 ja 2023 energiatuotannosta markkinoille noin neljä kertaa nykyistä alhaisemmilla hintatasoilla.” (Satu Jaatinen Facebookissa 27.7.22). Koska tulevaisuus on aina epävarma, kyse on veikkaamisesta, ei arvioinnista.


Korkojohdannaisia markkinoidaan esittämällä, että niiden avulla voidaan vakiinnuttaa kuntien veloista maksettavat korot ennakoivasti tietyn suuruiseksi. Esimerkiksi, jos kuntien maksamat korot ovat prosentin tasoa ja veikataan, että korot tulevat nousemaan viiteen prosenttiin, tehdään koronvaihtosopimus pankin tai muun tahon kanssa vakioimalla korkotaso 3,5 %:iin. Vakioiminen ei ole ilmaista.


Johdannaismarkkinat eivät ole tarkoitettu tahoille, jotka eivät tarkoin ymmärrä, mitä tekevät ja eivätkä tiedosta riskejä, mitkä otetaan. Jollekin kaupunginjohtajalle kyse on ehkä kerran elämässä tulevasta tehtävästä, jolloin osaaminen on tietenkin heikkoa. Vastapuolella on kovan luokan ammattilaiset, joilla pankkina on kokemuksia tuhansista johdannaiskaupoista, joten epätasapaino osapuolten välillä on kohtuuttoman suuri. Jos on epävarma siitä, mitä ollaan tekemässä, ei pidä tehdä mitään. Parhaiten ovatkin rahoitusmarkkinoilla menestyneet ne kunnat, jotka eivät ole johdannaissopimuksia tehneet.


Niin Fortumin ja Uniperin kuin kuntien johdannaistoimenpiteet ovat kuin vedonlyöntiä. Veikataan, mitkä lottonumerot ovat seuraavassa arvonnassa oikeat. Sijoituksena ei ole lottohaaveilijan rivin hinta yksi euro, vaan veronmaksajien ja sähkönkuluttajien miljoonat, Fortumissa miljardit.


Kunnat tekivät huonoja sopimuksia. Jyväskylän kaupunki maksoi niin kauan kuin kolmen kuukauden euribor-korko on tai olisi alle 3,32 %, mutta kun pelin vastapuolen tulisi olla maksaja, sillä on oikeus purkaa sopimus. Korttipeliin verrattuna pankki voi vain voittaa, ei koskaan hävitä. Ikään kuin pankki pelaisi merkityillä korteilla.


Elokuvissa korttipelivelkoihin jäänyt peluri ammutaan, jollei pysty maksamaan pelivelkoja. Pankin kanssa tehdyn sopimuksen purkamisen hinta on sentään alempi. Siitä selvitään rahalla, koska maksaja on kunnan veronmaksaja.


HSY:n johdannaistappiot

Olin vv. 2012 – 2017 pääkaupunkiseudun kuntavaltuustojen nimeämänä tilintarkastajana Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:ssa. HSY-kuntayhtymä tuottaa vesihuollon ja jätehuollon palveluja pääkaupunkiseudun asukkaille. Tilinpäätöksiä käsiteltäessä ihmettelin, mitä ovat miljoonatappiot johdannaisista. (Poistettu kuvituksena ollut merkki HST:n vaatimuksesta 1.8.22 klo 13)


Kuntayhtymän talousjohtaja hätääntyi kysymyksestä ja vastasi avoimesti, että he erehtyivät tekemään sopimuksia korkojohdannaisista ymmärtämättä, mistä on kyse. Jos olisivat ymmärtäneet, tuollaisia sopimuksia ei olisi koskaan tehty.


HSY:n 2021 tilinpäätöksessä on tieto 167 miljoonan euron koronvaihtosopimuksista, jotka ovat 6,2 miljoonaa euroa miinuksella (vuotta aiemmin -10,5 M€). Tappiot kirjataan toteutuessaan tuloslaskelman rahoituskuluihin.


HSY:n raha- ja vakuutusyhtiölainat viime vuoden lopussa olivat 591 miljoonaa euroa. Niistä maksettiin korkoja 3,9 miljoonaa euroa eli selvästi alle prosentin. Koronvaihtosopimuksen piirissä oli 28 % lainoista. Miksi valtaosa lainoista oli (onneksi) suojaamatta? Koronvaihtosopimukset ovat pitkäaikaisia, eikä niistä päästä eroon kuin rahalla. Eli kun talousjohtaja tunnusti, ettei sopimuksia olisi kokemuksista saaduilla tiedoilla koskaan tehty, oli otettu opiksi, eikä tehty lisää.


Vuonna 2012 HSY:n rahalaitos- sekä joukkovelkakirjalainat olivat 173 miljoonaa euroa. Niiden korkojen suojaamiseksi oli tehty Skandinaviska Enskilda Bankin kanssa nimellisarvoltaan 188 miljoonan euron ja Sampo Pankin kanssa 83 miljoonan euron koronvaihtosopimukset. Molempien sopimuskumppanien kanssa sopimukset olivat tappiolla yli 7 miljoonaa euroa (yhteensä 14,5 milj).


Laki ei salli kuntien spekuloivan johdannaisilla. Siksi HSY ilmoitti mahtipontisesti tilinpäätöksessä: ”Kaikki koronvaihtosopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa, eli niillä suojataan vaihtuvakorkoisten lainojen tulevia korkokustannuksia”. Koska sopimusten nimellisarvo on suurempi kuin lainojen määrä, voi kysyä eikö ylittävä osa ole juuri spekulointia. Mitä muutakaan?

Arjen murheitten kanssa ei jaksa miettiä johdannaisia

Vantaan kaupungin asukkaat eivät johdannaisia mieti. Päällimmäisenä ovat joka päivä ulospäin näkyvät murheet. Muutimme Vantaan Kivistöön kun se oli rauhallinen ja väljästi rakennettu omakotitaloalue. Oman pihamme naapureina olivat metsän eläimet ja hevoshaka. Tänään Kivistö on yhä enemmän slummiutumassa oleva ghetto. Levottomuudet ja rikokset kuuluvat asukkaiden arkeen.


Kaupunkien asukkaat eivät mieti edes sitä, miksi HSY on velkaantunut 10 vuodessa yli kolminkertaisesti. Velkaantuminen tulee lisääntymään sekä vesi- ja jätehuoltomaksut nousemaan. Sitä ennakoi yksinäinen lause HSY:n 2021 vuosikertomuksessa: ”Investointiohjelman mukaisesti tulee tulevina vuosina panostus vesihuollon verkostojen korjausvelan hallintaan lisääntymään”.


HSY:n suurempi korkovedätys

Koroissa on johdannaistappioita paljon suurempi vedenkuluttajien ja jätehuoltopalveluja käyttävien huijaus. Kun HSY perustettiin 2009, kunnat siirsivät siihen ”käypiin” arvoihin vesi- ja jätelaitosten rakennukset, koneet ja putkistot. Niistä kirjattiin kaupunkien tulokseen satumaiset voitot. Esimerkiksi Vantaan tilinpäätöstä 2010 kaunisteltiin 202 miljoonalla eurolla HSY:tä perustettaessa.


HSY:ssä kaikki vanhat investoinnit maksetaan korotettuina toiseen kertaan. Käyttöomaisuuden vastaeränä oli ja on edelleen HSY:n velka kunnille. Viime vuonna ”velasta” maksettiin noin 6 %:n korko 61,3 miljoonaa euroa sekä korvaus peruspääomasta 2,5 miljoonaa ja 14 miljoonan euron lyhennys. Nämä maksut veloitetaan korkeampina vesimaksuina eli osa veroista on siirretty vesimaksuun. Peruspääoma ei ollut mitään rahaa, vaan osa aiemmista vesi- ja jätemaksuista kerättyjä voittoja. Korvaus on ikään kuin osinko tai korko tästä "rahasta".


Velkaa kunnille ei ole juurikaan lyhennetty. Viime vuoden lopussa velka oli 1,13 miljardia euroa, vuonna 2010 1,19 miljardia. Näin voidaan veloittaa ylikorkoa vesimaksuissa tyhjästä. Lyhennykset ovat alkaneet vapaavuosien jälkeen ja ne joudutaan maksamaan korotettuina vesi- ja jätehuoltomaksuina.


Kuntien johdannaistappiot = voitot Lontooseen, palkkiot tulevalle kansanedustajalle

Aikaisemmin olin saanut tietää, että The Royal Bank of Scotland´in suomalainen työntekijä Elina Valtonen (silloin Lepomäki) oli ansainnut valtavia tuloja ristiretkestään suomalaisissa kunnissa. Pankeissa sijoituspuolella palkat maksetaan provisioina sopimusten arvosta.


Suomeen palattuaan Valtonen halusi poliittiseksi vaikuttajaksi, vaikka palkka putosi murto-osaan Lontoon ansioista. Taloudellisesti riippumattomana voi ajatella itsenäisesti. Vai voiko? Suomessa?


Kansanedustajaksi Valtonen pääsi Jyrki Kataisen siirryttyä Brysselin simpukkapatojen ääreen nollakomissaariksi 2014. Hän toimi pankin palveluksessa 2007– 12, jolloin nuo sopimukset on tehty. Ennen sitä Nordeassa.


Pelin osapuoli oli sopimuksia tehdessään alle 30-vuotias. Vielä nuorempi kuin nykyisen Suomen hallituksen naisministerit. Pankit ottavatkin sijoitusosastoilleen nuoria ja kokemattomia henkilöitä, joilta puuttuu näkemys siitä, mitä ollaan tekemässä. Oma ura ja raha sokaisee ja silloin uhrina voi olla vaikka vanhat mummot. Kunnat ovat mitä oivallisin vastapuoli pelissä, koska siellä virkamiehet eivät pelaa omilla rahoillaan. Eihän se ole keneltäkään pois, jos kunta joutuu maksajaksi.


Mitä muut edellä, sitä toiset perässä

Skottipankin kanssa johdannaissopimuksia tekivät ainakin Jyväskylän, Tampereen ja Oulun kaupungit. Kattavaa kuntalistaa on jälkikäteen mahdotonta tehdä, koska se edellyttäisi selvitystyötä jokaisessa kunnassa erikseen.


Kuntapäättäjät ovat kuin sopulilauma. Kun saa yhden kunnan tekemään johdannaissopimuksen, on helppoa saada muut kunnat mukaan. Kukaan ei ymmärrä, mitä ollaan tekemässä, mutta täytyy sen olla jotain hienoa, koska se ja se ovat jo tehneet sopimuksen. Jos asia olisi päätetty valtuustossa, se olisi hyväksytty läpihuutojuttuna. Valtuutetut eivät ymmärrä johdannaisista mitään - toisin kuin oman kylän liikennevaloista, joista aina riittää keskustelua valtuustossa.


Suomalaiset kunnat tekivät kymmenien miljoonien eurojen tappiot johdannaissopimuksista. Koska pörssipeli on nollasummapeliä, kuntien tappiot olivat ulkomaisen pankin ja sen suomalaisen edustajan voittoja. Aivan samalla tavalla kuin rahasta pelattavissa korttipeleissä.


Jyväskylän tappiot

Yle kirjoitti 2016:

Yksi Royal Bank of Scotlandin (RBS) kanssa sopimuksen tehneistä kunnista on Jyväskylä. Päätöksen 50 miljoonan euron arvoisesta sopimuksesta teki toukokuussa 2010 Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson (kok).

Kommentti: sopimusta ei hyväksytty valtuustossa. Yhden henkilön houkuttelu sopimuksen tekoon riitti. Kaupungin hallintokeskus on hyväksynyt sopimuksen. Hallintokeskus toimii kaupunginjohtajan alaisena, niin mitäpä muutakaan se olisi voinut tehdä. Yritysmaailmassa toimitusjohtajat eivät nykyisin voi yksin tehdä päätöksiä edes kymmenen tuhannen euron hankinnoista.


Sopimuksen mukaan Jyväskylä maksaisi ensimmäisen reilun vuoden ajan 1,49 prosentin lainakorkoa. Tämän jälkeen korko nousisi 3,32 prosenttiin aina sopimuskauden loppuun eli vuoteen 2037 saakka. Kaupunki taas sai pankilta kolmen kuukauden euribor-korkoa vastaavan summan.

Kommentti: Kaupunki maksaa joka tapauksessa lainan myöntäneelle pankille lainan koron sen mukaan mitä on sovittu (euribor Nkk + pankin marginaali, kiinteä korko, tms). Sen lisäksi maksetaan lontoolaiselle pankille sopimustappiona euribor 3 kk:n ja sopimuskoron 3,32 % erotus.


Jyväskylä ehti tehdä kuudessa vuodessa 6,5 miljoonan euron tappiot johdannaispelissä ennen kuin se purki sopimuksen. Koska sopimus oli tehty vuoteen 2037 ja sen arvoksi purkuhetkellä laskettiin -22 miljoonaa euroa (pankille +22 M€) on selvää, ettei purkua tehdä ilmaiseksi. Jos sopimusta ei olisi purettu, olisi vuosien 2016-21 lisätappiot olleet 11 miljoonaa euroa. Eihän pankki ilmaiseksi luovu kultamunistaan ja näyttää siltä, että tappiot on siirretty uuden Nordean kanssa

Kun euribor3kk oli alle 3,32%, maksoi JKL pankille euriborin ja sopimuskoron erotuksen. Alkuperäisen lainasopimuksen perusteella maksetaan aina euribor tms peruskorko sekä pankin marginaali

tehdyn sopimuksen pohjalle.


"Käytännössä RBS purkaa sopimuksen, mikäli korot nousevat kolmen prosentin tasolle", Jyväskylän kaupungin hallintokeskuksen hyväksymässä sopimuksessa todetaan.

---

Purkuoikeus sopimukseen oli yksipuolinen eli pankin oli mahdollista irrottautua sopimuksesta halutessaan. Jyväskylälle sopimuksen purkaminen taas tietäisi jopa miljoonien eurojen kustannuksia.”

Kommentti: Todella härski sopimusehto. Pankki voi vain voittaa, mutta ei koskaan hävitä. Ikään kuin korttipelissä saisi nähdä kaikki vastapuolen kortit ennen omaa panostaan pelipöytään.


Tampereen tappiot

Tampereen kaupunki teki 2008 kaksi johdannaissopimista Royal Bank of Scotlandin kanssa. Sopimukset olivat 10 ja 20 miljoonan euron koronvaihtosopimuksia. Ensimmäiset neljä vuotta kaupunki maksoi 1,49 prosentin korkoa, minkä jälkeen sopimus määritteli korkotasoksi seuraavan 26 vuoden ajaksi 2,65 prosenttia. Jyväskylässä vertailuperusta oli 3 kk euribor, Tampereella 6 kk.


Kuuden kuukauden euriborkorko on korkeampi kuin 3 kk:n, joten Tampereella oli tehty sopimus, jossa tappiot ovat pienemmät. Ehkä siksi, että 2008 pankki haki vielä asiakkuuksia Suomesta, jolloin jouduttiin myymään tappiot alennuksella.


Vuonna 2008 Tampereen pormestarina oli Timo P Nieminen (kok).


Jyväskylän tappiot jatkuvat edelleen

YLE: ”Korkotason laskettua alhaiselle tasolle sopimus osoittautui Jyväskylän kannalta erittäin huonoksi. Vuoden 2015 lopulla sopimuksen markkina-arvo oli lähes 22 miljoonaa euroa tappiolla. Kaupunki päättikin irtautua sopimuksesta ja solmi korvaava koronvaihtosopimuksen pohjoismaisen pankkikonserni Nordean kanssa.

RBS:n kanssa tehdyn sopimuksen 22 miljoonaa euroa negatiivinen markkina-arvo siirrettiin uuteen sopimukseen, jonka Jyväskylä solmi pohjoismaisen pankkikonserni Nordean kanssa.”


Pankkien kanssa voi vain hävitä. Jyväskylän 2021 tilinpäätöksen mukaan kaupunkikonsernin koronvaihtosopimukset ovat 74 miljoonaa euroa tappiolla. Mukana on siis RBS:n kanssa tehdyn sopimuksen pesämuna 22 miljoonaa euroa tappioita 2016 alussa.


Sähköjohdannaisissa kaupungin veikkauspääoma (sopimusten käypä arvo) on 31 miljoonaa euroa tappiolla. Onneksi ei sentään miljardeja kuten Uniperin johdannaistappiot.


Jyväskylän skottipankille maksamat korkotappiot olivat vv 2010-2015 6,5 miljoonaa euroa. Niiden lisäksi sopimuksen purkutappio. Yhden kaupungin luvuista voi päätellä, että suomalaiset kunnat maksoivat ainakin yli 100 miljoonan euron johdannaistappiot Royal Bank of Scotlandille. Pelin suomalainen osapuoli oli provisioiden ansiosta Suomeen palatessaan verokalenterikuningatar, koska palkkiot maksetaan jälkijättöisesti. Muistan uutiset, mutta en löydä niitä netin ihmeellisestä maailmasta.


Ihmisellä on oikeus muuttua

Kansanedustajan varalle 2011 vaaleissa Valtonen pääsi maahanmuuttokriittisyydellään, joka oli kokoomuksessa jo silloin tabu. Hän on poistanut kaikki sen aikaiset kirjoituksensa netistä. Ne kuitenkin löytyvät WebArchivesta, joka säilyttää kaikki nettikirjoitukset.


Keväällä 2011 Elina Valtonen kirjoitti: ”Alamme painottaa työperäistä maahanmuuttoa ja karsia humanitaarista maahanmuuttoa.” Hän totesi myös, että maahanmuuttokriitikon kriitikoilla eli suvakeilla näyttää tavoitteena olevan ”passivoida ja syrjäyttää paikallisen väestön lisäksi myös tänne muualta eksyvät”.

Lepomäki ja Orpo kuin eri planeetalta - Valtonen ja Orpo kuin kaksi marjaa

Keväällä 2011 Valtonen kirjoitti, että kehitysavun antaminen Afrikkaan on todellisuudessa nykyaikaista riistoa. Hän oli myös EU-kriittinen kirjoituksissaan.


2016 pyrkiessään kokoomuksen puheenjohtajaksi Valtonen otti etäisyyttä aikaisempaan maahanmuuttokriittisyyteensä. Hän oli kuitenkin hyvin eurokriittinen. Valtonen kirjoitti Uuden Suomen blogissaan mm. että kokoomuksen pitäisi syyllistämisen sijasta sallia avoimempaa keskustelua eurosta ja EU:sta. Blogin lopussa hän totesi, että Suomen on ”varauduttava siihen, että rahoitusmarkkinakriisi saattaa ryöpsähtää lähivuosina uudelleen. Nämä ovat kokoomuslaisen talouspolitiikan ytimessä; ei sokea usko euroon, joka nykyisellään pikemmin vaikeuttaa eikä edistä EU:n vakaata kehittämistä.”


Valtonen oli kuin raikas tuulahdus kokoomuksessa. Siksi hurahdin hänen ajatuksiinsa ja kävin kokoomuksen puheenjohtajavaalitilaisuuksissa tukemassa Valtosta.


Bilderberg

Elina Valtonen kävi Bilderberg-kokouksessa 2018 ja palasi Suomeen muuttuneena. Vaikeaa arvioida, johtuiko muutos kokouksesta vai kokoomuksen laittamisesta hänet ruotuun. Valtosen mielipiteillä sai kansan suosiota, mutta kokoomuksessa sitä ei katsottu hyvällä silmällä. Valtonen itse sanoi kokouksen jälkeen Twitterissä: ”Ei tarvitse kannattaa, mutta Bilderberg-kokouksen korostaminen jonain isona ajatusten muokkaajana on huru-ukkoilua!”


Joka tapauksessa muutos kannatti. Eduskuntavaalien äänimäärä yli kolminkertaistui 2019. Valtonen valittiin 2020 kokoomuksen varapuheenjohtajaksi ja sai kaksi vuotta myöhemmin jatkokauden. Minulle etenkin EU-elpymisrahaston puolesta äänestäminen oli kokoomuksen talousasiantuntijalta aikamoinen limbo.


Valtosen äänimäärien kehitys osoittaa kuinka suomalaiset arvostavat maahanmuutto-, euro- ja EU-myönteisiä ehdokkaita. 2011 3144 ääntä, 2015 6541 ääntä ja Bilderbergin jälkeen 2019 19273 ääntä.

Miksi?

Veronmaksajana kiinnostaa tietää, miksi kunnat tekivät johdannaissopimuksia.


Lotossa numerot arvotaan täysin satunnaisesti. Jalkapalloveikkauksessa sattumanvaraisuuteen vaikuttavat muun ohessa joukkueiden tasoerot, pelaajien loukkaantuminen, pelin aikainen ilma, kotikenttä, katsojien kannustus. Urheiluveikkaustuloksia voidaan arvioida/ennustaa, vaikka ei tietenkään kattavasti.


Energiajohdannaisissa on jalkapalloveikkauksen omaisia muuttujia: uuden ydinvoimalan valmistuminen, käytössä olevan voimalan vaurioituminen tai poliittinen päätös käytöstä poistamisesta, sateiden määrä, tuulisten päivien määrä ja tuulen voimakkuus, pakkaskausien määrä ja pituus, kulutuskäyttäytymisen muutos, sähköautojen lisääntyminen jne. Näitä tietoja yhdistelemällä oli Uniperissä päädytty arvioon/veikkaukseen, että sähkön hinta alenee. Se, mikä Fortumissa/Uniperissa jäi huomioimatta oli riskin suuruus. Uhkapelissä ei koskaan pidä laittaa kaikkia rahoja samalle numerolle.


Korkojohdannaisiin vaikuttavat inflaatio, EKP:n päätökset ja tukiostojen määrät, velkojen määrä, kuluttajien maksukyky. Julkisuudessa on spekuloitu korkojen nousulla finanssikriisin alusta alkaen. Kaupunginjohtajat ovat ilmeisen vilpittömästi uskoneet korkojen nousevan paljon ja nopeasti.


Kukaan ei tietenkään tietoisesti veikkaa (arvioi) väärin, jotta työnantajayhteisö häviäisi mahdollisimman paljon. Tietenkin niin Fortumin johto kuin kaupunginjohtajatkin ovat tavoitelleet hyvää.


Kaunis selitys on, että sopimuksilla on haluttu säästää kunnan asukkaat veronkorotuksilta. Mutta eiväthän kaupunkien johto ja valtuutetut näin ajattele. Uusia menoja keksitään koko ajan ja monet kunnat vapaaehtoisesti käyttävät yhteisiä varoja enemmän kuin laki edes vaatii. Tästä hyvä esimerkki on laittomasti maassa oleville annettavat terveyspalvelut.


Oliko taustalla näkemys, että kuntien menot tulevat nousemaan hirmuisesti, eikä niiden rahoittamiseksi voida nostaa veroja ainakaan tarpeeksi paljon. Ajattelivatko kaupunkien johtajat, että heidän valta-asemansa heikkenee kun rahasta tulee tiukkaa. Tämän tilanteen estämiseksi lähdettiin pelimarkkinoille.


Valtuusto ei varmaankaan missään kunnassa ole antanut evästyksiä kuntien johdolle siitä, että verojen korotuksien välttämiseksi voidaan pelata rahapelejä.


Tietämättömyys tai paremminkin lukemisen ymmärtämisen puuttuminen selittäisi paljon. Juristit käyttävät pitkissä sopimusteksteissään kieltä, jolla hämärretään asian sisältöä. Kuinka moni lukijoistani on lukenut esimerkiksi Facebookin, Googlen jne sopimustekstit kokonaisuudessaan? Kaupungeissa ei kiinnitetty riittävästi huomiota siihen, että kaupunki voi Royal Bank of Scotlandin sopimuksissa vain hävitä, ei koskaan voittaa.


Jyväskylän kaupunginjohtaja oli johdannaissopimuksen tehdessään 60-vuotias. Vaikuttiko innostukseen johdannaisista viehättävän alle 30-vuotiaan naisen tekemä esitys sopimuksen eduista.


Yksi selittäjä huonoihin sopimuksiin on kautta maailmanhistorian ollut korruptio. Suomihan on maailman vähiten korruptoitunut maa, eikä kaupunkien johdon korruptiosta ole paljastunut mitään tuomittavaa. HV-järjestelmä tuskin toimii Suomen kaupunkien ja Lontoon pankkiirien välillä.


Sopulikäyttäytyminen selittää aina paljon. Mutta miten on saatu tehdyksi ensimmäinen koronvaihtosopimus? Seuraavat tietenkin on helpommin tehtävissä. Eihän kukaan halua olla naapurikaupunginjohtajaa huonompi.


Minulle tuli apua pyytämään Nokia-huuman aikana Nokia-osakkeilla miljoonia euroja voittanut henkilö. Pankit ja muut sijoitusneuvojat vainuavat tällaiset äkkirikastuneet. Pankin neuvosta hän oli sijoittanut kaikki Nokia-voittonsa johdannaisiin, vaikkei tiennyt niistä yhtikäs mitään. Pankki oli neuvonut merkitsemään turskaa ja henkilö menetti kaiken. Jäljelle jäivät valtavat verovelat, koska Nokia-voitot verotettiin eri vuodelle kuin johdannaistappiot. Mutta eihän kaupunginjohtajilla voi olla tällaisia motiiveja.


***


Fortumin miljarditappioiden jälkeen koin välttämättömäksi kirjoittaa muista johdannaistappioista, joita suomalaiset maksavat. Johdannaisissa eivät molemmat voi voittaa ja jos vastapuolina on kansainvälinen suurpankki ja sen provisiopalkkainen johtaja vs. suomalaisen kaupungin johtaja, ei pelimerkkejä Suomen puolesta kannata laittaa. Suomessa suuretkin virheet hyväksytään, mikä lisää tietämättömyydestä aiheutuvaa riskinottoa.


Tue blogin toimintaa https://www.vahtera.blog/tilaus


Blogisivuston ylläpito maksaa ja lisäksi joudun maksamaan eräistä tietopyynnöistä. Samaan aikaan Suomen asioita sekoittavat henkilöt saavat hulppeita palkkoja ja bonuksia.


Siksi pienikin tuki on paljon, jos useampi taho osallistuu vapaaehtoisen tilausmaksun maksamiseen.


Yritykset saavat vähentää tilausmaksun omassa kirjanpidossaan sekä arvonlisävero- että tuloverotuksessa, koska sivustolla käsitellään paljon yrittämiseen ja verotukseen liittyviä asioita.