Fortum on käyttänyt erilaisia temppuja, lailliset ja lain rajoja rikkovat, saadakseen puolivuosikatsaukseensa positiivisen oman pääoman konsernitasolla.
Kirjoituksessani ”Fortum konkurssikypsäkö” osoitin, että puolivuositilinpäätöksestä on jätetty kirjaamatta Uniperin liikearvon poisto 0,8 miljardia euroa sekä jätetty tekemättä arvonalennuksia niin Venäjän investoinneista kuin Uniperin ostohinnoistakin. Lisäksi Fortum oli kirjannut tappioista 4,0 miljardin euron laskennallisen verosaamisen.
Puolivuosikatsausta lukiessani huomasin valuuttakurssitempun, mutta se tuntui niin uskomattomalta, että jätin asian tarkemman tutkimisen myöhempään. Näyttää siltä, että valuuttakurssien avulla on tehty yli kahden miljardin euron keinotekoinen tulosparannus Venäjän toiminnoista.
Puolivuosikatsauksessa on lause:
”Alaskirjausten jälkeen Fortumin Venäjän varojen kokonaiskirjanpitoarvo on noin 5,5 miljardia euroa vuoden 2022 toisen neljänneksen lopussa (31.3.2022: 3,3; 31.12.2021: 5,5). Kirjanpitoarvon kasvu verrattuna vuoden 2022 ensimmäiseen neljännekseen johtuu ruplan kurssin vahvistumisesta.”
Russia-segmentin varat olivat 31.12.21 2,69 miljardia, 31.3.22 2,16 ja 30.6.22 3,441 miljardia euroa. Kahden miljardin ero Venäjän varojen kirjanpitoarvoon johtunee Uniperin Venäjän toimintojen arvosta sekä Fortumin maksamista venäläisten yhtiöiden ostohinnoista.
Valuuttakurssit kirjanpidossa
Fortum on käyttänyt puolivuosikatsauksessa 51 % korkeampia ruplan arvoja verrattuna tilinpäätöksen 31.12.21 arvoihin.
Vihreällä merkityt kurssit ovat Fortumin käyttämiä. Punaiset Investing-com-sivuilla merkityt ko. päivien kurssit.
Kaaviot perustuvat USD kurssiin, joka viime viikkoina on ollut sama kuin EUR-kurssi. (kommentti lisätty 22.9.22)
Kahden miljardin euron kurssivoitto tuntuu käsittämättömän suurelta. Mutta matematiikka on lahjomaton. Vuoden vaihteessa Venäjän toiminnan varat olivat 5,5 miljardia euroa. Siitä 51 %:n kurssinousu on 2,8 miljardia euroa. Ja siitä arvonalennuksia 0,8 miljardia euroa ollaan takaisin 5,5 miljardissa.
Ruplan kurssi on Ukrainan sodan ja siihen liittyvien talouspakotteiden takia keinotekoinen, minkä vuoksi on kyseenalaista tehdä kahden miljardin arvon nousu pelkästään kurssimuutokseen vedoten. Jos ulkomaiset sijoittajat saisivat palauttaa sijoituksensa Venäjältä ilman rajoituksia, ruplan kurssi heikkenisi merkittävästi.
Kurssien avulla on tammi-maaliskuussa tehdyt arvonalennukset Venäjän toiminnoista kuitattu. Ikään kuin Ukrainan sota ei olisi vaikuttanut Fortumin Venäjän toimintoihin millään lailla tilinpäätösnumeroita arvioitaessa.
Fortum vetoaa käyttäneensä mekaanisesti käytössä olevia valuuttakurssitietoja. Koska on erittäin todennäköistä, etteivät nuo kurssit realisoidu mitenkään Fortumille, ei niitä voida käyttää kirjanpidossa arvostuksen perustana. Realisoinnilla tarkoitan tilannetta, jossa Fortum Russia saataisiin myytyä jollekin taholle, joka ei ole talouspakotteiden kohteena ja Fortum jotenkin saisi osan sijoittamistaan rahoista takaisin.
Fortum on ilmoittanut luopuvansa Venäjän toiminnoista. Myös tämän takia tase-erien arvostus olisi pitänyt tehdä varovaisesti.
Kirjanpitolaki
3. luku 2 § ”Tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta olennaisuusperiaatteen mukaisesti ottaen huomioon kirjanpitopitovelvollisen harjoittaman toiminnan laatu ja laajuus.”
Fortumin mukaan on syytä erottaa neljännesvuosittain laskettava konsolidoitu oma pääoma ja vuoden vaihteessa laskettava emoyhtiön pääoma. Mihin tällainen väite perustuu. Tarkoitetaanko, että vasta tilinpäätöksessä noudatetaan kirjanpitolakia. Osavuosikatsauksia ei tilintarkasteta, mikä mahdollistaa oman tulkinnan tekemisen kenenkään kyseenalaistamatta.
Toki Fortum voi vedota, ettei ole tehty tilinpäätöstä, minkä vuoksi ei ole rikottu kirjanpitolakia. Mutta onko annettu markkinoille harhaanjohtavaa tietoa? Sitä varten on arvopaperimarkkinalaki ja sen tulkitsijana Finanssivalvonta.
Fortum ei ole esittänyt osavuosikatsauksessa kuinka paljon valuuttakurssimenettely on parantanut tulosta ja taseen omaa pääomaa. Tietoja on arvonalennuksista, mutta nekin on siroteltu lukuisiin kohtiin 92 sivuista katsausta. Tammi-maaliskuussa tehdyt arvonalennukset ovat vähentäneet Fortumin tulosta, ja niitä on lisätty valuuttakurssien muutoksen takia huhti-kesäkuussa, mutta käytetyn ruplakurssin kokonaisvaikutusta tuloslaskelmaan ja taseeseen ei ole esitetty muutoin kuin yleisellä tasolla sanallisesti. Arvonalennusten kokonaismäärät tammi-kesäkuussa joutuu tilinpäätöksen lukija itse keräämään.
Kirjanpitolaki ja varovaisuuden periaate
”Varovaisuusperiaate on yksi kirjanpitolakiin sisältyvistä yleisistä tilinpäätösperiaatteista. Tilikauden tuloksesta riippumaton varovaisuus tarkoittaa sitä, ettei tilikauden tuloja arvioida liian suuriksi eikä menoja liian pieniksi. Niiden arvioinnissa tulee noudattaa varovaisuutta.
Tilikauden tuloksesta riippumaton varovaisuus merkitsee sitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa saa ottaa huomioon vain tilikauden aikana toteutuneet voitot.”
Osakeyhtiölaki
Vaikka hyväksyisi Fortumin kaikki kirjanpitojärjestelyt, jää kuitenkin jäljelle osakepääoman menettäminen:
… ”Jos julkisen osakeyhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on alle puolet osakepääomasta, hallituksen on viipymättä laadittava tilinpäätös ja toimintakertomus yhtiön taloudellisen tilan selvittämiseksi. Jos yhtiön oma pääoma on taseen mukaan alle puolet osakepääomasta, hallituksen on viipymättä kutsuttava yhtiökokous koolle päättämään mahdollisista toimenpiteistä yhtiön taloudellisen aseman tervehdyttämiseksi.”
Fortumin osakepääoma on vuoden 2021 lopussa oli 3,046 miljardia euroa. Konsernin oma pääoma on kesäkuun lopussa 1,311 miljardia eli selvästi alle puolet osakepääomasta. Onko kukaan Fortumissa havainnut, että nyt osakeyhtiölaki määrää toimimaan? (kirjoituksesta Fortum konkurssikypsäkö).
Fortum yrittää välttää osakeyhtiölain noudattamisen esittämällä, että emoyhtiön osakepääoma olisi tallella. Olisi liian helppoa siirtää kaikki tappiot tytäryhtiöihin ja näin muka säilyttää osakepääoma. Emoyhtiön oma pääoma 31.12.21 on osingonjaon jälkeen 10,6 miljardia euroa. Taseessa on varoina 16,2 miljardin osakkeet lähinnä Venäjän ja Uniperin osakkeista. Hyvän kirjanpitotavan mukaan emoyhtiön varoihin on tehtävä arvonalennukset, jotka vastaavat tytäryhtiöosakkeiden arvoja. Niitä ei ole tehty.
Jos Fortumin omaa pääomaa joudutaan pääomittamaan, on selvää, että se on Suomen valtion tehtävä. Vähemmistöosakkaiden intressissä ei ole omilla rahoillaan maksaa Fortumin tappioita.
***
Kirjoittaja Pauli Vahtera on toiminut Kirjanpitolautakunnan jäsenenä vv. 1986-1994 sekä lautakunnan kuntajaoston sihteerinä vv. 1995-2003. Kirjanpitolautakunta on työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimiva lautakunta, jonka tehtävänä on antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain soveltamisesta ja kirjanpidon pitämisestä. Vahtera valmisteli kirjanpitolain muutokset, jotka mahdollistivat internetissä pidettävän paperittoman kirjanpidon ensimmäisenä maailmassa. Se tuli voimaan 1997. Lautakunnan jäsenenä hän keksi ja ajoi läpi paperitositteettoman tiliote tositteena-palvelun 1990. Se mahdollisti pankkien toiminnan saneerauksen sekä vähensi kirjanpitovelvollisten työtä merkittävän paljon.
Aiemmat Fortum-kirjoitukset
25.8.2022 Fortum konkurssikypsäkö
22.7.2022 Pelastiko ministeri Tuppurainen Suomen?
14.7.2022 Uniper, Sari Baldauf ja Fortumin konkurssi
11.7.2022 Liian suuri kokoaan suurempi Fortum
***
Tue blogin toimintaa https://www.vahtera.blog/tilaus
Blogisivuston ylläpito maksaa ja lisäksi joudun maksamaan eräistä tietopyynnöistä. Samaan aikaan Suomen asioita sekoittavat henkilöt saavat hulppeita palkkoja ja bonuksia.
Siksi pienikin tuki on paljon, jos useampi taho osallistuu vapaaehtoisen tilausmaksun maksamiseen.
