Fortum konkurssikypsäkö

Päivitetty: 26. elok.

Fortum-konsernin tulos tammi-kesäkuussa oli 12,2 miljardia euroa tappiollinen. Fortum-konsernin oma pääoma on tappioiden jälkeen 1,3 miljardia euroa.


Uniperin tappiot tammi-kesäkuussa 2022 olivat 9,3 miljardia euroa (koko viime vuonna 4,1 miljardia). Uniperin oma pääoma on negatiivinen 5 miljardia euroa.


Tappiot ovat todellisuudessa paljon suuremmat. Tappioita on vähennetty Uniperin tappioista saatavilla mahdollisilla verojen vähennyksillä tulevina vuosina, 1,4 miljardia euroa. Ei tällainen vero ole mitään tuloa, eikä sitä Suomessa hyväksyttäisi normaalin osakeyhtiön omaan pääomaan tilinpäätöksessä eikä selvitystilalaskelmassa.


Uniper on kirjannut spot-hinnan ja sopimuksella suojatun hinnan välisen eron liiketoiminnan muiden tuottojen ja kulujen riveille. Muut tuotot 6 kk:ssa oli 126 miljardia euroa (edellisvuonna 35 mrd) ja muiden kulujen määrä 139 miljardia (36 mrd). Johdannaiskaupoista aiheutui 13 miljardin euron tappiot puolessa vuodessa 2022. Uniperin tammi-kesäkuun liikevaihto tänä vuonna oli 119 miljardia (edellisvuonna 41 mrd).


Fortum on sijoittanut Uniperiin 7 miljardia euroa osakkeisiin ja antanut tämän vuoden alussa (kaksi kuukautta ennen Ukrainan sodan alkamista) 4 miljardia euroa konsernilainaa (= Fortumin rahaa) sekä antanut 4 miljardin euron takauksen Uniperin ottamille uusille lainoille.


Fortumin valheellinen tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen mukainen oma pääoma oli 30.6.22 1,3 miljardia euroa. Tilinpäätös sisältää 0,8 miljardin euron liikearvon, jonka arvoa ei ole testattu Uniperin negatiivisen oman pääoman takia. Tuollaisen liikearvon arvo taseessa pitäisi olla nolla.


Lisäksi tase sisältää nettona 4,0 miljardia euroa laskennallisia verosaamisia. Fortum ja Uniper ovat katsoneet, että tappion arvo on verokannan mukainen %-osuus tappiosta. Suomessa 20 %, Saksassa 15,8 %.


Fortum teki tammi-maaliskuussa 1,0 miljardin euron alaskirjaukset sekä Russia-liiketoiminnasta että Nord Stream 2-putkeen tehdyistä maksuista. Huhti-kesäkuussa ei ole tehty alaskirjauksia. Fortumin taseessa Venäjä on miltei alkuperäisessä hankintamenossaan ja Uniper siitä maksetun yli 7 miljardin arvoisena (vuotuiset pienet poistot on käyttöomaisuuteen siirretystä omaisuudesta vähennetty). Fortumille annettu 4 miljardin konsernilaina on kirjanpidossa 4 miljardin arvoisena. Takauksia ei kirjata tilinpäätökseen, vaikka Uniper-takauksiin liittyy valtava riski etenkin sen takia, että Saksan valtion antama laina on etuoikeutetussa asemassa Fortumiin nähden.


Kirjanpitolain mukaan tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kirjanpitovelvollisen tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Vaikka osavuosikatsauksessa on 92 sivua mitä moninaisinta informaatiota, ei oman elämänkokemukseni mukaan kirjanpitolaki toteudu. Tilintarkastajat eivät anna lausuntoa osavuosikatsauksesta, mutta mielenkiintoinen ongelma heillä on 2022 tilinpäätöstä tarkastaessaan.


Fortum-konsernin velat ovat 230,4 miljardia euroa. Omavaraisuusaste on surkea 0,6 %, mikä tappiollisuuteen yhdistettynä veisi Fortumin lainat roskalainaluokkaan, jos yhtiöllä ei olisi niin suuret taustavoimat Suomen ja Saksan valtioista. Jos johdannaissaamiset ja -velat netotetaan taseesta, omavaraisuus on silti surkea, 2,1 %.


Fortumin tuhon syynä valvomaton johto ja sen ahneus

Fortumin johtajien optio- ja palkkiojärjestelmä tuhosi kansallisvarallisuuteemme kuuluneen Imatran Voiman perinnön. IVO oli pääasiassa sähkön- ja lämmöntuotantoa harjoittava yhtiö, joka oli perustettu vuonna 1932 Imatrankosken vesivoimalaitoksen tuottaman sähkön käyttämiseksi suomalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhtiön vuosikymmenten aikana keräämä varallisuus käytettiin Nesteen (ja sen johtajien) pelastamiseen 1998 Fortumiksi. Puolet varallisuudesta käytännössä lahjoitettiin sijoittajille pörssiin menon yhteydessä.

Tämä oli pokeripelipöydän ensimmäinen siirto

Tulevaisuus oli pelureiksi muuttuneen johdon käsissä. Panokset kasvoivat. Ensin Uralin taakse laitettiin 5 miljardia suomalaisten rahaa (Fagernäs-Lilius). Uusi johto (Baldauf-Lundmark) kasvatti panoksia Saksaan roskayhtiö Uniperin ostamiseen. Toisten rahoilla on kiva pelata. Jos tulee voittoa, siitä saa itselleen jopa kymmenien miljoonien eurojen bonukset. Jos kaikki menetetään, veronmaksajat maksavat. Sellaiseen rulettipöytään on helppo mennä.


Maksamme johtajien uhkapeleistä kovan hinnan. Kun rahat on hassattu Venäjälle ja Saksaan ja kassa on tyhjä, on helpointa nostaa suomalaisten sähkön hinta pilviin. Mitä isot edellä (Fortum, Caruna), sitä pienet perässä. Tämä sököpöytä on omistusohjausministeri Tuppuraisen mukaan paras mahdollinen ratkaisu.


Sekä Uniper että Fortum menettäneet oman pääomansa

Osakeyhtiölaki 20 luku 23§: ”Jos yhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, hallituksen on viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus.”


… ”Jos julkisen osakeyhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on alle puolet osakepääomasta, hallituksen on viipymättä laadittava tilinpäätös ja toimintakertomus yhtiön taloudellisen tilan selvittämiseksi. Jos yhtiön oma pääoma on taseen mukaan alle puolet osakepääomasta, hallituksen on viipymättä kutsuttava yhtiökokous koolle päättämään mahdollisista toimenpiteistä yhtiön taloudellisen aseman tervehdyttämiseksi.”


Fortumin osakepääoma on vuoden 2021 lopussa oli 3,046 miljardia euroa. Konsernin oma pääoma on kesäkuun lopussa 1,311 miljardia eli selvästi alle puolet osakepääomasta. Onko kukaan Fortumissa havainnut, että nyt osakeyhtiölaki määrää toimimaan?


Osakeyhtiölaki tarkoittaa yhtiön omaa pääomaa. Tässä vertailussa konsernin oma pääoma. Koska olisi liian helppoa kiertää lain säännöksiä siirtämällä tappiot tytäryhtiöön.


Fortum ei ole tehnyt alaskirjauksia Uniper-sijoituksista. Russia-liiketoiminnasta on tammi-maaliskuussa tehty yhden miljardin euron alaskirjaus. Yhtiö on päättänyt poistua hallitusti Venäjän markkinoilta. On aika mahdotonta uskoa, että Fortum saisi Venäjälle tehdyistä investoinneista omansa takaisin. Ei ole mikään muukaan yritys saanut.


Jos kyseessä olisi tavallinen suomalainen osakeyhtiö, Uniperin arvot olisi tullut nollata kokonaan Fortumin kirjanpidossa. Edes Uniperin pörssikurssin mukaan laskettu arvo ei kelpaisi konkurssilaskelman perustaksi, mm. koska kuka osakkeet ostaisi millään hinnalla.


Heinäkuussa sovitun järjestelyn mukaan Saksan valtio sai 30 prosentin osuuden Uniperista noin 267 miljoonalla eurolla. Fortum maksoi yli 7 miljardia euroa 55 %:ksi alentuneesta osakeomistuksesta.


Fortumin oma pääoma olisi pitänyt kirjata rankasti negatiiviseksi. Oikein tehdyn osavuosikatsauksen perusteella osakeyhtiölaki olisi tullut Fortumissa voimaan täydellä voimallaan.

Paljon tuttuja toimittajien nimiä

Olen nähnyt tällaisen pelin aikaisemmin. Vuonna 1990 tammikuussa pidin taloustoimittajille tilinpäätösseminaarin. Luin valmistautumatta tilinpäätöksiä ja tulkitsin niitä lennossa. ”Siinä toimittajien edessä säikähdin ja tulin sanoneeksi ääneen ”Tämähän (SKOP) on konkurssissa” (1988 numeroilla). No huudahdus tuli perustella, tilinpäätöskurssilla kun oltiin.” Kahvitauolla joku toimittajista oli soittanut pankin pääjohtajalle asiasta. Pääjohtaja oli uhannut tuhota miehen, joka tuollaisia väittää. Siksi sovittiin, ettei asiasta uutisoida. Olin pienten lasten isä ja asuntovelallinen. Sain opetuksen, ettei herroja pidä pelätä, ei silloin eikä nyt Fortumissa. 20 kuukautta myöhemmin Suomen Pankki otti SKOPin haltuunsa ja tie konkurssiin oli auki.


Fortum ei voi jakaa osinkoja muutamaan vuoteen

Osakeyhtiölaki 13 § 2 mom: Varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Fortumin yhtiökokous teki 28.3.2022 päätöksen yhden miljardin osinkojen maksamisesta. Silloin tiedettiin Uniperin surkea tilanne sekä Venäjän sijoitusten olevan suuren riskin kohteena Ukrainan sodan takia. Näin osingonjako oli osakeyhtiölain hengen vastainen ja mitä todennäköisimmin laiton. Fortum on säilyttänyt maksukykynsä velkaantumalla. Velkaantuminen onnistuu koska rahoittajien silmissä Suomen valtio on velkojen takaajana.


Selvää on, ettei Fortum voi maksaa osinkoja vuoden 2022 tilinpäätöksestä. Se tarkoittaa ongelmia mm. Kurikan kaupungille, joka on kuudenneksi suurin Fortumin osakkeenomistaja. Kurikka sai tänä vuonna yli 7 miljoonan euron osingot Fortumista. Omistus on peräisin paikallisen sata vuotta vanhan sähköyhtiön Jyllinkosken Sähkön siirtämisestä Länsivoimalle, joka päätyi Fortumin syliin vuosituhannen vaihteen energiapeleissä.


Kurikka ei myynyt omistusosuuttaan, vaan vaihtoi ne Fortumin osakkeisiin. Nesteen osakkeet kaupunki sai osinkoina Fortumista silloisen Lilius-vetoisen johdon nostattaessa optioidensa arvoja osinkotempulla. Muut kaupungit, mm. Espoo, eivät olleet kaukaa viisaita vaan myivät energiapelissä Espoon Sähkön ja ne rahat on tuhlattu jo aikoja sitten. Jos Fortum joutuu erikoisoperaatioiden kohteeksi ahneista peleistään, jää Kurikalle sentään Neste.


Sähkön hinta spot-markkinoilla

Nord Pool on pohjoismaissa toimiva sähköpörssi, jossa tuottajat ja ostajat myyvät ja ostavat sähköä. Myyjinä ovat voimalaitoksia omistavat sähkön tuottajat. Ostajina ovat sähköyhtiöt sekä suuret teollisuuslaitokset. Poolissa kauppaa käydään seuraavan päivän tuntihinnoista, eli spot-hinnoista, jotka vaihtelevat tunneittain kysyntä- ja tarjontatilanteen mukaan. Tuollainen peli joudutaan käymään tietokoneiden välillä, ei siinä ihminen pysyisi mukana.


Sähkön tuotanto Suomessa vuonna 2020 oli 66,6 terawattituntia (TWh) eli miljardia kilowattituntia (kWh). Sähkön kokonaiskulutus väheni toissa vuonna 4,5 TWh. Se oli 81,6 TWh.


Fortumin sähköntuotanto pohjoismaissa oli tammi-kesäkuussa 32,8 terawattituntia. Fortumin sähkön myynti pohjoismaissa oli samaan aikaan 43 TWh (Suomen osuus 11,3). Yhtiö ei kerro Suomen sähköntuotannon määrää, joten omavaraisuutta ei pysty laskemaan.


Suomalaisten kannalta on tärkeää tietää Fortumin sähkön tuotanto- ja myyntimäärät Suomessa. Näin voisimme nähdä, onko Fortum omavarainen. Mitä omavaraisempi ollaan, sitä vähemmän tarvitaan tuontisähköä ja osallistumista sähköpeliin.


Sähköyhtiöt ovat viime kuukausina röyhkeästi käyttäneet asiakkaiden hintoina lähellä spot-markkinoiden korkeita hintoja. Kuitenkin korkeiden hintojen piikit ovat lyhytaikaisia ja niiden osuus yhtiöiden sähkön ostoista ovat marginaalisia. Kyse on röyhkeästä vedättämisestä. Fortumin osalta se tarkoittaa Uniper-tappioiden maksattamisesta suomalaisilla sähkönkuluttajilla.


Sähköyhtiöt korottavat toimillaan sähkön hintaa sulkemalla voimalaitoksia. Näin sähköstä on (näennäistä) pulaa, joka nostaa hintoja. Olkiluodon koekäytön jatkamisella voi olla syynä myös sähkön hinnan korkeana pitäminen.


Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan vuonna 2021 venäläisen sähkön osuus oli noin 10 prosenttia ja vuonna 2020 noin 4 prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä. Olkiluoto 3 alentaa venäläisen sähkön ostoja ja Suomi tulee olemaan Venäjän sähköstä riippumaton. Ukrainan sodalla ei oikein voi selittää Suomen korkeita sähkön hintoja.


Helsingin sähköyhtiö Helen tarjoaa kahden vuoden kiinteähintaista sähkösopimusta 33,15 sentin kWh-hintaan. Vuoden 2021 toteutunut sähköpörssin spot-keskihinta oli 8,97 c/kWh (sis arvonlisävero). Sähkön hinta vaihtelee tunneittain, jos tekee pörssisähköön perustuvan sähkösopimuksen.


Jos Suomi rajoittaa sähkön hintaa, voi Fortum myydä sähkön Eurooppaan. Eurooppalaista sähköverkkoa kehitetään yhä laajemmaksi, minkä jälkeen kansallinen päätöksenteko ja huoltovarmuus sähköstä menetetään. Esimerkiksi Norja on päättänyt nostattaa sähkön tukkuhintaa entisestään rajoittamalla huoltovarmuuden nimissä sähkön yhdysjohtojen kapasiteettia. Se heijastuu Suomeen kohonevina sähköhintoina.


Jotenkin meitä suoraan sanottuna kusetetaan. Oheinen viimeisen vuoden ajalta tehty kaavio osoittaa, että pörssisähkö on ylittänyt 28 c/kWh vain hetkellisesti. Eikä Fortum ole ydin- ja vesivoimaloineen riippuvainen spot-hinnoista, koska oman tuotannon osuus on niin suuri. Määrittelemällä hinta huippujen mukaan tehdään valtavat voitot.

Kuva. Miksi Suomessa on vain yksi sähkömarkkina-alue, jossa hinta on Itämeren alueen korkein koko maassa. Ruotsi on jaettu neljään alueeseen, Norja viiteen ja pieni Tanskakin kahteen. Keski- ja Pohjois-Ruotsissa pörssisähkön vuorokausihinnat ovat 1/43-osa Tukholman alueen hinnoista.


Fortum esittää tilinpäätöstiedot siten, ettei Suomen osuus yhtiön toiminnasta tule esille. Liikevaihto ja tulos on piilotettu muiden maiden lukuihin Generation- ja CitySolutions-segmenttitietoihin. Näin suomalaisia voidaan rokottaa silmittömästi ulkomailla tehtyjen tappioiden maksamiseksi siten, etteivät suomalaiset näe oman sähköyhtiönsä toimintaa Suomen rajojen sisäpuolella. Yhtiön hallituksen tulee lisätä informaatiota siten, että maakohtaiset tiedot kerrotaan.


Toimitusjohtaja vaihdettava

Markus Rauramo tuli Fortumin toimitusjohtajaksi Pekka Lundmarkin lähdettyä pakoon Nokialle tekemiään katastrofaalisia päätöksiä.


Rauramo oli Fortumin talousjohtaja kun Uniperin hankinnasta on päätetty. Talousjohtajana hänellä on ollut suurin vastuu selvittää Uniperin tilanne ja teettää yrityksen tilan selvitys Due Diligence. Siinä hän on epäonnistunut täydellisesti.


Vähintään Rauramo on vaihdettava mahdollisimman pian. Sotkuun syyllinen harvoin pystyy korjaamaan omia jälkiään.


Rauramon kuukausipalkka on 125.000 euroa. Sen lisäksi muuttuvien palkanosien enimmäismäärä saa olla enintään 120 % toimitusjohtajan vuosipalkasta. Kaiken lisäksi Rauramo osallistuu johtoryhmän maksupohjaiseen lisäeläkejärjestelyyn, jonka maksu on 20 % vuosipalkasta. Siis työeläkkeen päälle. Johtajat ovat osanneet neuvotella itselleen valtavat tulot - tietenkin koska yhtiön hallitus on heidän juoksupoikiaan ja -tyttöjään.


Eikä siinä vielä kaikki. Rauramolle maksetaan Uniperin hallintoneuvoston varapuheenjohtajan tehtävästä 140.000 euroa. Konkurssitilassa oleva yhtiö maksaa hallintoneuvoston jäsenyydestä maltaita. Jos suomalaisen osakeyhtiön johtaja kuppaisi konkurssiin ajautuneesta yrityksestä tuollaisia summia näennäisestä työstä, konkurssipesä perisi ne takaisin. Hyvässä lykyssä saisi vielä rikossyytteen velallisen epärehellisyydestä.


Rauramo on saattanut Fortumin surkeaan jamaan etenkin laiminlyömällä Due Diligence-selvityksen tekemisen Uniperistä. Rauramo on järjestänyt itselleen valtavan kultaisen kädenpuristuksen. Irtisanomisesta hän tulee saamaan 1,5 miljoonan euron korvauksen. Pelkästään sillä elää loppuelämän hulppeasti, etenkin kun saa pitää suuren työeläkkeen päälle maksetun ylimääräisen eläkkeen. Rauramo on 54-vuotias.


Fortumin kummallinen hallitus

Jotta Fortumin toiminta jäisi mahdollisimman paljon Fortumin johdon sisäiseksi asiaksi, on yhtiön hallitus ollut aina kummallisen kansainvälinen.


Hallituksen puheenjohtaja on suomalainen mukavan miehen maineessa oleva Veli-Matti Reinikkala. Hallituksen jäseniä ovat diplomi-insinööri (Suomen ja USA:n kansalaisuus), DI (saksalainen), oikeustieteen maisteri (Portugalin ja Sveitsin kansalainen), Business Administration -tutkinto (Suomen ja Saksan kansalainen), kauppatieteiden maisteri (suomalainen), filosofian tohtori (saksalainen), psykologian maisteri (tanskalainen), kauppatieteiden maisteri Kimmo Viertola valtion omistajaohjausyksikön johtaja vuodesta 2022. Uniper-aikoina valtiolla ei ollut sitä ennen lainkaan edustusta yhtiön hallituksessa!


Valtio omistaa yli puolet Fortumista, mutta ei ole ollut kiinnostunut siitä, millaisia päätöksiä Fortum tekee. Kansainvälinen varpusparvi on toimivan johdon talutusnuorassa, eikä heitä kiinnosta suomalaisten energiansaanti ja hinta.


Uniperin hallituksessa suomalaisilla ei ole sananvaltaa, mikä on tosi outoa pääomistajalta. Saksalaisilla on enemmän valtaa Fortumissa kuin suomalaisilla Uniperissä. Jokainen näkee, että Suomea viedään kuin pässiä narussa saksalaisten etujen ajamiseen.


Suomen valtion on enemmistöomistajana pistettävä Fortumin hallitus uuteen uskoon ja vaihtaa väkeä Suomen etua ajaviin asiantuntijoihin.


Omistajaohjaus uudistettava

Omistajaohjausministeri on Tytti Tuppurainen.


Omistajaohjausosaston puhelinluettelossa on 17 nimeä. Fortumin osalta heistä on esiintynyt finanssineuvos Maija Strandberg. Yksikön osastopäällikkö on Kimmo Viertola, joka on maaliskuusta 2022 ollut Fortumin hallituksen jäsen. Hän on myös Solidiumin hallituksen jäsen.


Osastopäälliköistä tunnetuin on Eero Heliövaara, vv 2013-17. Hän tuli kuuluisaksi Pohjolan ylihintaisista Conventum-kaupoista ennen osastopäälliköksi nimittämistä.


Solidiumissa on 13 tiiminjäsentä. Keskipalkka on 14.000 eur/kk, ja koska keskiarvoa alentaa 4 assistenttia, kyse on kai korkean tason asiantuntijoista, joilla kullakin on vastuulla vain 3-4 yhtiön seuraaminen.


Omistajaohjausministerit ovat kulissi työlle, jota osaston 17 työntekijää tekevät. Tai jättävät tekemättä. Ilmeisesti osasto on keskittynyt vain Suomen sisällä olevaan omistukseen ja jättäneet Fortumin Venäjän ja Saksan seurannan tekemättä. Nykyinen organisaatio ei toimi, mutta mitä tilalle.


Solidiumin ja omistajaohjausosaston resurssien yhteiskäyttö voisi olla yksi ratkaisu. Joka tapauksessa molemmat yksiköt ovat liian suuria tähän asti tehtyyn työhön nähden.


Paljon auttaisi, jos omistajaohjausosaston vetäjä olisi kokenut ammattilainen. Hänen tulisi olla poliittisesti riippumaton, ja ministereistä itsenäinen. Henkilön tulisi olla vaaleista riippumaton, esimerkiksi kansliapäällikkötasoinen. Hänen tulisi laittaa organisaatio töihin.


Fortum pois pörssistä

Fortumia ei olisi ikinä pitänyt viedä pörssiin.


Keiden vastuulla Fortum on ollut pörssissä oloajan vuodesta 1998. Ei kenenkään. Fortum ei ole aito pörssiyhtiö. Se ei ole valtionyhtiö valtion enemmistöomistajuudesta huolimatta, koska valtio on antanut yhtiön johdon tehdä mitä lystäävät ilman mitään omistajaohjausta. Hallitus on ollut hajanainen kuin varpusparvi. Eri maista kotoisin olevat hallituksen jäsenet tuskin kaikki edes tietävät, missä Suomi on, saatikka että olisivat kiinnostuneet Fortumista aidosti.


Koska kaikki tuho on ollut mahdollista vain siksi, että yhtiö on ollut ahneiden korkeista palkoista, optioista, bonuksista ja osakepalkkioista kiinnostuneiden johtajien temmellyskenttä. Kun pelataan veronmaksajien rahoilla ilman mitään vastuuta, tehdään päätöksiä, jollaisia yksikään vastuullinen johto ei tekisi. Uniper on 16 kertaa suurempi kuin Fortum. Vain täydellisesti välinpitämätön uhkapelistä kiinnostunut johto lähtee ostamaan itseään moninkertaisesti suurempaa yhtiötä ja vielä ulkomailta.


Siksi Fortum tulee ottaa pois pörssistä, tarvittaessa konkurssin avulla. Jotkut ovat maksaneet Fortumin osakkeesta 30 euroa. Amerikkalaiset sijoittajat lahjahinnan 5,77 euroa (ja saivat vielä lisälahjana osinkoina Nesteen osakkeita). Kurssi 24.7.22 on 10,50 euroa. Valtio-omistuksen ulkopuolisten osakkaiden arvo sen mukaan on 4,3 mrd euroa. Pörssin hulluutta osoittaa se, että Fortumin kurssi on noussut puolivuosikatsauksen julkistamisen jälkeen. Media on kopioinut suoraan uutisensa tiedotteesta vailla minkänlaista arviointia.


Yhtiön oma pääoma on todellisuudessa negatiivinen, joten pörssikurssi ei ole aito, vaan se sisältää odotuksia siitä, että valtio hoitaa veronmaksajien rahoilla tilanteen.


Valtion ulkopuoliset osakkaat ovat saaneet osinkoja 11,1 miljardia euroa pörssissä oloaikana, joten heitä ei pidä mitenkään sääliä, jos Fortum palautetaan Suomen valtion omistukseen.


Suomalaiset eläkevakuutusyhtiön tekivät kesällä suuria uusia sijoituksia Fortumiin, ilmeisesti tukeakseen yhtiön kurssia. Niiden (eli suomalaisten) menetykset ovat suurimmat. Niillä on yhteensä noin 32 miljoonaa osaketta.


Fortumin tervehdyttämisohjelma

1. Tosiasioiden tunnustaminen eli tehdään osakeyhtiölain edellyttämä osakepääoman menettämisen takia tehtävä tilinpäätös ja siinä poistetaan kuplat numeroista.

2. toimitusjohtaja vaihdettava

3. Fortumin hallitus vaihdettava

4. omistusohjausyksikkö ja sen tehtävät uusittava

5. yksikön johtajaksi kansliapäällikkötasoinen ammattilainen, joka pitää omistajaohjausministerin ajan tasalla

6. yhtiön strategia uudistettava ja erilaisiin pelinomaisiin hankkeisiin ryhtyminen kiellettävä - sijoituksista Pohjois-Euroopan ulkopuolella (esimerkiksi Intiassa) luovutaan

7. energian hinnoittelussa huomioitava valtiolla jo nyt olevat mahdollisuudet rajoittaa hintojen korotuksia: huoltovarmuus, sähkön tuotanto edullisesti ja edullinen sähkön hinta

8. palattava Imatran Voiman aikaisiin tavoitteisiin yhtiön tarkoituksesta Suomen energiahuollossa

9. johtajien kannustinjärjestelmät lopetetaan tai niiden on perustuttava Imatran Voiman alkuperäiseen tavoitteeseen ja sen onnistumiseen

10. yhtiön poistaminen arvopaperipörssistä selvitettävä.


Aiemmat Fortum-selvitykset


22.7.2022 Pelastiko ministeri Tuppurainen Suomen?

https://www.vahtera.blog/post/pelastiko-ministeri-tuppurainen-suomen


14.7.2022 Uniper, Sari Baldauf ja Fortumin konkurssi

https://www.vahtera.blog/post/uniper-sari-baldauf-ja-fortumin-konkurssi


11.7.2022 Liian suuri kokoaan suurempi Fortum

https://www.vahtera.blog/post/liian-suuri-kokoaan-suurempi-fortum


***

Tue blogin toimintaa https://www.vahtera.blog/tilaus

Blogisivuston ylläpito maksaa ja lisäksi joudun maksamaan eräistä tietopyynnöistä. Samaan aikaan Suomen asioita sekoittavat henkilöt saavat hulppeita palkkoja ja bonuksia.


Siksi pienikin tuki on paljon, jos useampi taho osallistuu vapaaehtoisen tilausmaksun maksamiseen.


Yritykset saavat vähentää tilausmaksun omassa kirjanpidossaan sekä arvonlisävero- että tuloverotuksessa, koska sivustolla käsitellään paljon yrittämiseen ja verotukseen liittyviä asioita. Viimeisimpänä ratkaisu yrittäjäeläkejärjestelmän uudistamiseksi.