Energiayhtiökaupoissa sokea ahne taluttaa rampaa ahnetta jolla tukena ahne konsultti

Pohjoiskarjalaisia vietiin 2020 kuin pässiä narussa suoraan teurastettavaksi. Vedättäjänä sijoitusyhtiö Aberdeen (nyk. Abrdn); sama, joka vedätti savolaisia Mikkelin energiayhtiökaupassa kolme vuotta myöhemmin.

Mutta jääkö myös Aberdeenille MustaPekka käteen? Yhtiön pääkonttori on Skotlannin Edinburgissa. Sen sijoitusvarat ovat 370 miljardia puntaa. Henkilökuntaan 4619 mahtuu tietenkin osaajia laidasta laitaan, kuten kaikissa suurissa organisaatioissa. Eikä sisäinen valvonta estä tekemästä virheitä, koska valvonta ei toimi hyvin missään suuressa organisaatiossa.

Maailma on muuttunut siten, ettei uusia työllistäviä keksintöjä enää juurikaan synny. Sen takia erimuotoisista rahapeleistä on tullut valtava liiketoiminta, jossa kaikenlaiset tahot yrittävät saada helppoa rahaa. Yksi himotuimmista rahapeleistä liittyy energiaan eri muodoissa. Se on koettu turvalliseksi ja tuotoltaan vakaaksi sijoituskohteeksi.

Sähkön hinta 1951 oli 7 markkaa kilowattitunnilta. Tämän päivän rahassa 0,27 euroa. Ei ollut liikevaihtoveroa, ei sähköveroa, eikä siirtomaksuja. Sähkö oli kallista ja yllättävän saman hintaista kuin tänään. Työntekijän palkka oli 70-100 markkaa tunnilta eli tunnin työllä ansaitsi 10 kWh sähköä. Tämän päivän bruttokeskituntipalkalla voi maksaa 100 kWh sähköä.

Imatran Voima oli paikallisten sähköyhtiöiden ohella kivijalka, joka mahdollisti suomalaisten vaurastumisen. IVO perustettiin 1932. Sähköyhtiöt toimivat osuuskuntamaisesti voittoa tuottamatta luomalla hyvinvointia kansalaisille ja energiaa teollisuuden ja muun yritystoiminnan käyttöön. IVOn tuho alkoi 1998 kun silloin rapakunnossa ollut Neste yhdistettiin siihen Fortumiksi.

1990-luvulla alkoi energiapeli. Fortum vietiin pörssiin ja amerikkalaisille sijoittajille osakkeet myytiin lahjahintaan. Venäjälle mentiin, jotta johdon optiot saatiin vedätettyä huipputasolle. Verkkoyhtiö myytiin ulkomaille Carunalle. Niillä ja velkarahoilla mentiin takki auki valloittamaan Saksa ja ostettiin Uniper. Sitten pääministerin tekstiviesteillä ohjattiin ministeriparka sopimaan Uniperin luovuttamisesta käytännössä ilmaiseksi saksalaisille.

Pelureita pieneen Suomeen riitti. Fortumin lisäksi ruotsalainen Vattenfall ja saksalainen eON. Pelimerkkeinä Lounais-Suomen Sähkö, Espoon Sähkö, Jyllinkosken Sähkö jne. Kunnilla oli 1990-luvun laman takia rahat loppu ja siksi ne myivät paikallisten sähköyhtiöiden osakkeet pelureille liian halvalla. Laskin joskus, että kiiman tasaannuttua olisi näiden osakkeiden arvo ollut jopa kymmenkertainen saatuun rahaan verrattuna. Kurikka ei myynyt Jyllinkosken Sähkön osakkeita ja vaihtoi ne Fortumin osakkeisiin.

Viime vuosina sijoittajille on myyty Outokummun Energian ja Etelä-Savon Energian lisäksi Pori Energia. Saalistettavaa riittää edelleen Helen, Tampereen Energian verkkotoiminnat, Turku Energia, ja kymmeniä näitä pienempiä. Lahti Energian pelastivat saalistajilta paikalliset asukkaat, jotka torppasivat kaupunginhallituksen myyntiaikeet. Tämän kirjoituksen yksi tavoite on, ettei kansainvälisiä sijoittajia enää päästettäisi Suomen energiamarkkinoita tuhoamaan.

Tämän kirjoituksen aikana tuli mieleen lapsuuteni satu ketusta (Aberdeen), korpista (Outokummun kaupunki) ja juustonpalasta (Outokummun Energia). Jos satu kirjoitettaisiin tänään, siihen tulisi mukaan konsultti harakka (KPMG), joka ottaa omat kiiltävät kaunopuheistaan.

Aberdeen ei sijoita omia rahojaan. Se kerää eri tahoilta (eläke- ja sijoitusrahastot, varakkaat yritykset ja perheet) rahaa, jota se hoitaa sijoittamalla eri kohteisiin. Aberdeen ottaa rahoista hallinnointipalkkion. Suomessa nämä palkkiot ovat vuodessa noin 2 prosenttia varojen arvosta. Aberdeenin lähes 425 miljardin euron sijoitusvarallisuus tuotti viime vuonna 1,6 miljardia euroa hoitopalkkioita (0,4 % sijoituksista). Palkkiot maksetaan, vaikka sijoitus olisi kuinka epäonnistunut tahansa. Viime vuoden voitto toiminnasta oli 285 miljoonaa euroa.

Aberdeen on järjestänyt sijoittajat Energian ottamille kymmenien miljoonien eurojen veloille. Se saa järjestelypalkkion lisäksi hallinnointipalkkion sijoittajilta.  Jos Energia-yhtiö ei selviä veloistaan, Aberdeen ei siitä kärsi mitenkään, koska riski on lainan antajilla ja sijoitukseen osallistuvilla Aberdeenin valitsemilla tahoilla.

Pohjoiskarjalaisen Outokummun kaupungissa asuu 6500 asukasta. Sen veroprosentti on 8,9 %. (Toisen Aberdeenin valtaaman kunnan Mikkelin 9,4 %). Vuonna 2019 ennen Energia-kauppoja vuosikate 0,6 miljoonaa euroa ei riittänyt investointimenoihin 3,0 miljoonaa euroa. Vuosikate on kaupungin tulojen ja menojen erotus ilman poistoja ja investointeja.

Vuonna 2024 vuosikate oli 4,032 miljoonaa, josta energiajärjestelyistä saatuja Soapstone-tuloutuksia 2,3 ja muita rahoitustuottoja osakesijoituksista 1,3 miljoonaa euroa. Kun rahaa on, nousevat menot. Kaupungin investointimenot viime vuonna olivat 8,5 miljoonaa euroa. Tässä välissä SOTE-toiminnat siirrettiin hyvinvointialueelle.

Outokummun Energia on Soapstone Bidco Oy:n tytäryhtiö. Okun Energia on Outokummun Energian tytäryhtiö. Konsernitilinpäätöstä ei ole tehty, minkä vuoksi numeroiden selvittäminen ja varmistaminen vaatii paljon ylimääräistä työtä. Konsernitilinpäätös laaditaan Aberdeen-tasolla ja sitä saa mennä paikan päälle Skotlantiin tutkimaan. Outokummun kaupunki tekee konsernitilinpäätöksen. Miten ihmeessä se osakkaana hyväksyy konsernitilinpäätöksen tekemättä jättämisen? Vai halutaanko asioiden tilaa salata kaikenlaisin konstein, jotka ovat muodollisesti laillisia.

Soapstone Bidco on energiakaupan jälkeen marraskuun lopulla 2020 perustettu osakeyhtiö. Soapstonesta omistaa SL Capital Infrastructure II SCSp 66 % ja Outokummun kaupunki 34 %. Muuten, Aberdeen oli ostanut Elenian kaukolämpötoiminnan vuotta aiemmin.

Eläkkeelle energiakaupan jälkeen jääneen kaupunginjohtajan mukaan Outokummun kaupunki ostaa järjestelyssä 34 prosentin osuuden yhtiöstä 20 miljoonalla eurolla (YLE uutinen 2020). Outokummun tilinpäätöksen 2020 mukaan osakkeista on maksettu 17,4 miljoonaa euroa. Rahat on saanut Aberdeen.

Enpä kehtaisi mainostaa huonojen neuvojen antajaa

KPMG on tunnettu tilintarkastuksesta, mutta sillä on valtavat konsulttireservit. Olin KPMG:n osakas (silloin puhuttiin Wideristä). Viihdyin siellä erittäin hyvin, mutta lähdin omille teilleni 1985 lopussa erinäisistä syistä. Viimeisimmän pikkujoulun vieton aikana huomasin, etten enää tunne kaikkia yhtiön työntekijöitä. Meitä oli 110 ja olimme yksin samankokoinen kuin toiseksi ja kolmanneksi suurin tilintarkastustoimisto Suomessa yhteensä. Tänään KPMG:llä 1900 työntekijää, joista 55 % on naisia. Tilintarkastajia on 650. Omana aikanani yhtiössä oli 1 naispuolinen KHT-tilintarkastaja. KPMG on yksi neljästä suuresta maailmanlaajuisesta tilintarkastusketjusta. Ketju työllistää 275.000 ihmistä.

Kuinkas sattuikaan. KPMG on Aberdeenin tilintarkastaja.

Outokummun kaupungin, Outokummun Energian ja Okun Energian tilintarkastajana on ollut BDO Audiator. Se on antanut kaikki nämä vuodet kertomukset, joiden mukaan kaikki on oikein ja lain mukaan tehty. Lisäksi se on selostanut pitkät litaniat siitä, ettei tilintarkastaja vastaa mistään mitään. Outokummun kaupunki maksoi 2024 kahdelle BDO-yhtiölle 18.424 euroa.

Mitä on tapahtunut 40 vuodessa. Tilintarkastustyöhön on tullut pikkutarkka dokumentointinyhrääminen, joka vie puolet työajasta. Bruttokansantuote volyymin mukaan laskettuna on tässä ajassa kaksinkertaistunut. Eli työn määrä on nelinkertaistunut.

Miksi lähdin KPMG:stä? Olin saanut toisen kirjani painoon ja minua kiellettiin enää kirjoittamasta kirjoja. Kiellon jälkeen kirjoitin 25 kirjaa, mutta en KPMG:ssä.

Outokummun Energia 2019

Yhtiö oli käytännössä velaton (rahalaitoslainat 240.000 euroa). Yhtiö teki 9,8 miljoonan euron liikevaihdolla 1,8 miljoonan euron voiton ennen veroja ja tilinpäätössiirtoja. Yhtiö maksoi yhteisöveroa 345.000 euroa ja jakoi Outokummun kaupungille 750.000 euron osingot. Henkilökuntaa oli 20.

2020 Outokumpuun tulivat skottilainen sijoitusyhtiö Aberdeen ja tilintarkastuksesta tunnettu konsultti KPMG. Samat tahot, jotka tulivat kolme vuotta myöhemmin Mikkeliin. Molemmissa kaupungeissa alkoivat miljoonat vilistä silmissä. Outokummussa ajateltiin, että nyt tulee rahaa, oikein kaatosatamalla.

Koska ostaja ja myyjä olivat sopineet energiayhtiön arvoksi 83,6 miljoonaa euroa ja Aberdeen halusi 66 % omistuksen, miksei se voinut yksinkertaisesti maksaa miljardien puntien sijoitusvaroistaan Outokummun kaupungille 55 miljoonaa euroa? Energia Oy olisi jatkanut toimintaansa kuten ennenkin, tuottanut voittoa ja jakanut tulokseen perustuvia osinkoja.   

Miksi paikalle haluttiin konsultti, joka rakensi himmelin (tai ainakaan ei neuvonut luopumaan himmelin rakentamisesta), jonka lopputulemaa tuskin kukaan osasi miettiä. Kaupungin johto ja valtuusto olivat vain napin painajan roolissa. Lisäksi kaikki osapuolet konsultti mukaan lukien olivat ahneita, joita ohjasi järjen sijasta unelmat isosta helposta rahasta.

Luottamushenkilöiden asema on täysin mahdoton. Myös kaupungin johto on konsulttien varassa, eikä omaa osaamista voi olla tällaiseen elämässä ainutkertaiseen kauppaan. Minulla on mennyt tämän selvityksen (1. ja 2. osa) tekemiseen kaksi viikkoa vaikka asiat ovat työkokemuksen kautta tuttuja ja vaikka olen nopea hakemaan tietoja sekä kirjoittamaan havainnot selvitykseen. Lisäksi olen selvittänyt energiajärjestelyjä julkisesti 15 vuoden ajan.    

Outokummun Energia 2024

Yhtiöllä on ostajan keräämiä pitkäaikaisia velkoja 35,7 miljoonaa euroa. Tytäryhtiöön siirretyn liikevaihdon määrä on sama kuin 5 vuotta aiemmin eli 9,8 miljoonaa euroa. Yhtiö on holdingyhtiö 2020 tehdyn liiketoimintasiirron takia ja teki silti 182.000 euron tappion enimmältä osin korkojen takia.

Liiketoimintasiirron vastaanottanut Okun Energia perustettiin 2020 arvoilla, jotka eivät ole tästä maailmasta. Okun Energian tappiot olivat viime vuonna 1,2 miljoonaa euroa.

Yksityiskohtainen selostus Energia-kaupoista kirjoitussarjan toisessa osassa.

Vuosina 2021-2024 Outokummun Energia on maksanut tappiollisesta toiminnasta huolimatta osinkoja ensin vuonna 2020 kaupungille 30,3 miljoonaa euroa. Sen jälkeen konsernin emoyhtiöksi tulleelle lakiasiaintoimistossa pyöritettävälle Soapstone Bidco Oy:lle 12,9 miljoonaa euroa plus viime vuodelta 1,5 miljoonaa euroa, joka maksettiin tänä vuonna.

Soapstone on jakanut osinkoja 3 miljoonaa euroa, josta Outokummun osuus on ollut 1,02 miljoonaa. Soapstone on lisäksi maksanut SVOP-rahaston palautuksia 11,4 miljoonaa euroa, joista Outokumpu on saanut 3,9 miljoonaa euroa.

Outokummun Energia ja sen tytäryhtiö yhdessä ovat yritysluokittelussa pieni yritys. Pieneksi luokitellaan yritys,

• jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää (tytäryhtiössä 21)

ja jonka

• vuosiliikevaihto on enintään 10 miljoonaa euroa (9,8 M€)

• tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa (Okun 82 M€, energiapeli puhdistettuna 9,3 M€).

Yhtiö tuottaa kaukolämpöä ja sähkön siirtoa Outokummussa ja on molemmissa paikallinen monopoli.

Kun sähkönsiirto ja sähkön myynti on oltava eri yhtiöissä, oli yhtiön ratkaisu myydä sähköliiketoiminta Lumme Energialle 0,5 miljoonan euron hintaan vuonna 2021. Sähkön myynti on nykyisin riskialtista toimintaa. Ilmeisesti yhtiöstä haluttiin puhtaasti paikallisena monopolina toimiva riskien välttämiseksi.

Mitään reaalista kasvua ei ole odotettavissa. Yhtiön tulevaisuuden odotukset perustunevat siihen, että sähkön siirtohintoja Suomessa nostettaisiin reippaasti. Yhtiö tosin kertoo nettisivuillaan, että se ydinliiketoimintojen ohella keskittyy kehittyneiden energiapalveluiden kestävään tuottamiseen. Mitä se sitten lieneekään?

Energiatoiminnot ahneiden pelikenttä

Vaikeaa on arvostella Outokummun päättäjiä. Heillä ei ollut mitään mahdollisuutta pärjätä kansainvälisten sijoituspelurien ja onnettoman konsultin kanssa. Outokummun virheet on toistettu Mikkelissä yllättävän samanlaisilla keinoilla – jopa ostaja ja konsultti olivat kummassakin samat Aberdeen ja KPMG.

Arkijärki (talonpoikaisjärki) sanoo, ettei monopolia pidä myydä. Ei etenkään ulkomaille. Sillä viisaudella olisi epäonnistuneet energiayhtiömyynnit estetty.

On myös muistettava, että valtiotason virheet ovat moninkertaisia paikallisten päättäjien tekemien virheiden rinnalla.

Jos Fortum olisi pysynyt suomalaisena voimayhtiönä, ei Venäjälle olisi koskaan menty. Eikä Fortum olisi myynyt verkkoyhtiötään Carunalle. Eikä näin saaduilla ja velkarahoilla olisi menty valtaamaan Uniperiä. Nämä virheet ovat maksaneet noin 38 miljardia euroa (heinäkuu 2022). Paikallisten sähköyhtiöiden menetykset lasketaan kymmenissä miljoonissa.

Suuret riskienotot jatkuvat. Nyt kunnat ovat kiimassa datakeskusten kanssa. Se tullee johtamaan kantaverkon laajentamiseen miljardeilla euroilla. Tuulivoimaa on tuettu tähän mennessä lähes 2 miljardilla eurolla ja voitot menevät miltei kokonaan ulkomaille.

Suomen sähköverkon omistamasta Fingridistä valtio omistaa 70 %; loput on suomalaisten vakuutusyhtiöiden omistamia.

Fingridissä on 600 työntekijää 5600 euron keskipalkalla. Liikevaihto muodostuu lähinnä kantaverkkomaksuista ja rajasiirtoyhteyksistä oli 1,3 miljardia euroa.  Investoinnit 0,5 miljardia. Yhtiö maksoi osinkoja 137 miljoonaa euroa, josta vajaa kolmannes menee suomalaisten eläketurvan maksamiseen.

Nord Pool on sähköpörssi, joka toimii Pohjoismaissa ja Baltiassa. Sen omistaa Euronext 66 % ja TSO Holding 34 %. TSO on Pohjoismaiden ja Baltian maiden kantaverkkoyhtiöiden yhteisesti omistama. Euronext on pörssiyhtiö eli sähköpörssikin on energiapelureiden hallitsema. Miten eurooppalainen sähköpörssi vaikuttaa Suomen sähkön hintoihin, sitä pitäisi pohtia. Ja ainakin estää Fingridin myyminen pelureille.

Jos meillä olisi edelleen paikallisten sähköyhtiöiden verkosto, olisivat ainakin sähkön siirtohinnat merkittävästi nykyisiä alemmat. Kun sähkön toimijat olivat kaikkien tuntemia kuntalaisia, ei olisi edes kehdattu nostaa sähkön hintaa.

Vesilaitosten myyminen sijoittajille kielletään ja asiasta on jo hallituksen esitys.

Jos olisimme olleet kaukaa viisaita, olisi 1990-luvun sähkölaitosten energiapeli ja sen 2000-luvun seuraukset voitu estää samanlaisella omistusrajoituksella. Kunnat olivat pelin alkaessa suuria omistajia kuntalaisten ohella. Vähintään sähköverkkojen myynti sijoittajille olisi pitänyt kieltää.

Edessä on vaikeita ongelmia. Esimerkiksi Seinäjoella Energiayhtiö omistaa myös vedenjakelun. Miten käy, jos Energiayhtiö myydään sijoittajille. Meneekö vesi mukana?

Entä kuntien hoitama jätehuolto? Pitäisikö sen myynti sijoittajille kieltää?

Yrityksen arvo ja liikearvot ovat subjektiivisia arvauksia yrityksen tulevaisuudesta

Sähköyhtiöiden arvoa manipuloidaan liikearvoilla, joita ei ole rahana maksettu. Tässä pohjustus Outokummun Energian ja Etelä-Savon Energian liikearvoihin.

Ikävin kokemukseni käyvän arvon ongelmallisuudesta on markka-ajalta. Hyvin menestynyt kauppaketju myytiin hinnalla 75. Myyjän KHT-tilintarkastaja oli arvioinut yhtiön arvoksi 100. Olin ostajan konsulttina, enkä ollut yhtiön tilintarkastaja, ja laskin yhtiön arvoksi 50. Minulta kysymättä olivat osapuolet laittaneet hinnan keskelle kirkkoa.

Tällaisissa yrityskaupoissa perustetaan uusi osakeyhtiö, joka ostaa alkuperäisen yhtiön osakkeet ja rahoittaa sen pankki- tai muulla velalla. Velkojen hoito tehdään varsinaisen yhtiön tuottamalla voitolla.

Hinta oli sovittu liian korkeaksi, minkä vuoksi toiminnan tulot eivät riittäneet velkojen hoitoon ja yhtiö meni konkurssiin. Laskin jälkikäteen, että yhtiö olisi pärjännyt kauppahinnalla 47. (Luvut aika tarkkaan miljoonia markkoja).

Tuon yrityskaupan maksajaksi tuli luoton antanut pankki. Todellisen tappion koki ostaja, jonka elämä tuhoutui.

Kauppahinta oli liian korkea myös siksi, ettei myyjä koskaan olisi pystynyt käyttämään rahoja muutoin kuin polttamalla niitä. Hieno yritys kaatui myyjän tilintarkastajan osaamattomuuteen tai osallistumisesta vedätykseen.

Eräänlainen liikearvo on myös pörssikurssin osoittama markkina-arvo ja yrityksen todellisen arvon erotus. Pörssikurssi osoittaa sijoittajien tulevaisuuden odotuksia. Nokian kurssi oli niin valtava 1999, ettei koko maailma olisi riittänyt kurssin selittämiseen. Vaikka Nokia olisi saanut 100 % puhelinmarkkinoista ja puhelimet olisi kaikillla maailman asukkailla ja autoissa, kotieläimistä puhumattakaan. Kirjoitin siitä yhden parhaimmista kirjoituksistani Kun maailma ei riitä, jonka lyhennelmä on julkaistu Arvopaperilehdessä 1/2000. Linkissä alkuperäinen kirjoitus ilman kuvituksia.

***

Kirjoitussarjan toinen osa "Kettu korppi juusto ja harakka Outokummussa" julkaistaan parin päivän sisällä. Se käsittelee Outokummun energiakauppoja. Kolmas osa julkaistaan elokuussa ja se käsittelee Mikkelin energiakauppoja.

***

Tue blogin toimintaa https://www.vahtera.blog/tilaus

Blogisivuston ylläpito maksaa ja lisäksi joudun maksamaan eräistä tietopyynnöistä. Samaan aikaan Suomen asioita sekoittavat henkilöt saavat hulppeita palkkoja ja bonuksia.

Siksi pienikin tuki on paljon, jos useampi taho osallistuu vapaaehtoisen tilausmaksun maksamiseen.

Yritykset saavat vähentää tilausmaksun omassa kirjanpidossaan ja tuloverotuksessaan sekä arvonlisäveron (10 %), koska sivustolla käsitellään paljon yrittämiseen ja verotukseen liittyviä asioita.