Näin arvonlisävero Latviassa
Baltian maat pääsivät aloittamaan puhtaalta pöydältä Neuvostoliiton hajottua. Siksi ne ovat päässeet suoraan tehokkaiden ja taloudellisesti edullisten IT-palvelujen käyttäjiksi. Suomalaista julkista IT-sektoria rasittaa historian taakka, huonot traditiot ja vuosikymmenten kuluessa rakennettu aivan liian suuri byrokratia.
Suomessa byrokratia on ulotettu pieniin mikroyrityksiin asti. Hallitus valmistelee arvonlisäverottoman toiminnan rajan korottamista 10.000 eurosta 15.000 euroon.
Virossa ja Latviassa raja on 40.000 euroa, Liettuassa 45.000 euroa. Kun maiden euron ostovoima huomioidaan, saadaan vertailupohja Suomen 10.000 euroon: Latvia 68.444 euroa, Liettua 83.769 euroa, Viro 62.165 euroa.
Suomi hinnoitellut itsensä tuhon tielle
Latviassa keskipalkka nettona oli kesäkuussa 836 euroa. Suomessa saman tilaston mukaan keskipalkka bruttona kesäkuussa oli 3587 euroa, joka nettona Helsingissä on 2570 euroa.
Kalustetun kaksion vuokra Riikan keskustassa on 400-600 euroa ja hyväkuntoisten vanhojen asuntojen ostohinta 2000 euroa/m2. Helsingin keskustassa kalustamattoman kaksion vuokrat 1100-1300 euroa. Keskustan vanhojen kaksioiden ostohinta 8000-10000 euroa/m2.
Taksimatkat Latviassa
Elämisen hinta on muutoinkin suomalaisittain halpaa, joten palkan ostovoima on korkea. Otetaan esimerkiksi taksimatka Riian lentokentältä kaupungin keskustaan 7 km matka, 3,60 euroa. Kaupungin keskustassa parin kilometrin matka 1,80 euroa. Koska arvonlisäverottomuuden raja on korkea, ovat taksimatkat verottomia. (Suomessa taksit eivät maksa paljoa arvonlisäveroa, koska matkan hinnan vero on 10 % ja käytännössä kaikkien hankintojen – autot, huolto, polttoaineet – vero on 24 %. Suomessa pienen veron maksun vuoksi pyöritetään byrokratiaa niin taksiyrittäjien, palvelujen ostajien kuin verohallinnonkin toimissa.)
Edullisten taksimatkojen ansiosta Riiassa taksit ovat yleensä koko ajan liikenteessä. Ne saavat usein uuden keikan jo matkan aikana. Autojen käyttöaste on korkea. Taksit eivät joudu väijymään tuntikausia tolpalla odottamassa keikkaa. Tai tappelemassa keikoista, mikä lienee nykyään uusi normaali Helsingissä
Ihmiset käyttävät takseja todella paljon. Jos on kysyntää paljon, niin taksipalveluissa käytettävät palvelut (app´it) nostavat hintoja automaattisesti. Silti hintojen korotukset ovat maltillisia verrattuna esim. Helsingin aloitusmaksuun.
Riian taksit (varsinkin Bolt) ovat todella luotettavia ja kuljettajat tuntevat kaupungin. Varsinkin ne, jotka toimivat modernin app´in alla. Toki pimeitä takseja on, mutta ei niitä oikein kukaan enää käytä.
Taksin ajaminen voi olla helppo lisätienesti / harrastus vakituisesti muualla työskentelevälle, koska toiminta on helppo aloittaa ja kustannukset kevyet. Suomessa erilaiset maksut Taksi Helsingille tai vastaaville operaattoreille, korkeat vakuutusmaksut yms. vaikeuttavat joka tapauksessa taksipalvelujen hintaan.
Sinänsä polttoaineiden eikä edes autojen hintaerot selitä Latvian taksimatkojen edullisuutta Suomeen verrattuna, koska hintaerot eivät ole olennaisen suuria.
Vertailun vuoksi: Joukkoliikenteen kertalippu maksaa ei-riikalaisille 1 h lippu 2,30 €, riikalaisille 1,15 €. Helsingissä tunnin lippu maksaa kaikille 2,80 euroa. Länsi-Vantaalta lentokentälle taksimatkan (noin 10 km) hinta on LähiTaksin laskurin mukaan 30 euroa.
Arvonlisäverokannat
Latviassa yleinen arvonlisäverokanta on 21 % (Suomessa 24 %).
12 %:n kanta pienten lasten ruoka (FIN14%; lääkkeet (FIN10 %); vammaisten apuvälineet (FIN24 % tai annetaan maksutta terveydenhuollon yhteydessä); kotimaan matkustajaliikenne (FIN10 %); kirjat (lukuun ottamatta e-kirjoja) (FIN10 %); sanomalehdet ja aikakauslehdet (FIN10 %); hotellimajoitus (FIN10 %); kaukolämpö (FIN24 %).
5 % kanta Valikoima paikallisesti tuotettuja vihanneksia ja hedelmiä (FIN14 %).
Latviassa ainakaan laitehankinnoissa yritysten välillä ei makseta arvonlisäveroa, koska myyjän maksaman veron saa ostaja vähentää. Tämä vaikuttaa olennaisesti yritysten maksuvalmiuteen kun rahan kierrätystä valtion kautta ei tehdä. (Tämä vastaa Suomen rakennuspalvelujen arvonlisäveron käsittelyä.)
Näin Suomessa - maksuton kirjanpito?
Verohallinnolla on suunnitelma tarjota suomalaisille mikroyrityksille käyttöön maksuton kirjanpito-ohjelmisto. Verohallinto hakee poliittista päätöstä hankkeen viemiseksi eteenpäin.
Valtiohallinnon ei pidä lähteä kilpailemaan yksityissektorin kanssa palveluissa, joita se ei osaa taloudellisesti ja toimivasti edes tehdä. Ei tule mieleen yhtään julkisen sektorin hanketta, joka olisi julkistettaessa toiminut ja jonka aikataulu ja kustannusarvio olisi pitänyt. Muunlaisia esimerkkejä on liiaksi asti, esimerkiksi ajoneuvorekisterin ikuisuusprojekti ja nyt ajankohtainen terveydenhoidon Apotti-hanke.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) mielestä julkishallinnon it-projektit ovat heikosti johdettuja, tehottomia ja niitä toteuttamaan valitaan muutama iso tietotekniikka-alan yritys.
Epäonnistuneiden projektien lista on pitkä: kansallinen terveysarkisto, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) radiologinen tietojärjestelmä, VR:n lipunmyyntijärjestelmä, Suomen epäonnistuneiden it-hankkeiden äiti e-resepti, valtion arkistojen hallintajärjestelmä, HSL:n lippu- ja informaatiojärjestelmä, Poliisin Vitja-hanke, Puolustusvoimien palkkajärjestelmä, Tuomioistuinten rikostuomio Ritu-hanke … Omassa sarjassaan epäonnistunut hanke on ollut Kuntien Tiera, kunta-alan omistama IT-palveluyhtiö.
Taloushallinnon ammattilaiset muistavat palkka.fi´n alkuvuodet, Verotilin, OmaVeron, Tulorekisterin ja monet muut. Ne eivät toimi kirjanpitäjän kannalta hyvin edes vuosien jälkeen – OmaVeron käyttöönotosta on kulunut jo yli 10 vuotta. Nyt kärvistellään Katso-tunnistamisen lopettamisen kanssa, eikä siihenkään tehty automaattista siirtoa uuteen pakolliseen palveluun, vaikka se olisi ollut mahdollista. Valtio ei välitä, koska se haluaa päästä helpolla, eikä sitä kiinnosta yritysten kustannukset Suomi.fi-palvelun oikeuksien saamisen kanssa.
Mikään palvelu ei toimi ilman tukea – nyt joudumme jonottamaan jopa tuntikausia verohallinnon puhelinpalveluihin, OmaVerossa ei voi lähettää liitteitä, eikä sähköpostissakaan ilman lupaa. Vaaditaan aika paljon positiivista ajattelua, jos uskomme, että nämä kaikki vaikeudet voitetaan uudessa kirjanpito-ohjelmassa.
Rahan käyttö hankkeisiin on hulvatonta, koska mitään vastuuta ei ole. Kun teimme Procountor-palvelun sen tekeminen kaikkine laskutus, ostolaskujen käsittely, maksuliikenne, kirjanpito ja raportointi, matka- ja kululaskut, palkanlaskenta-toimintoineen ja automaattisine ilmoituksineen tuli maksamaan vähemmän kuin Palkka.fi´n 1. versio, jota jouduttiin heti täydentämään uudella työllä julkistuksen jälkeen.
Ilmaista ei ole mikään. Joku kaiken aina maksaa. Mutta kun valtio tarjoaa ”ilmaista” palvelua, se myös lopettaa alan kehityksen. Kenenkään ei kannata tehdä mitään uutta, vaikka olisi kuinka loistava idea tahansa, koska ilmaisuus voittaa aina. Mielenkiintoista on aavistella sitä keskustelua, jota käydään ilmaispalvelujen käyttöoikeusrajasta. Uudet yritykset kasvavat, miten tiedot siirretään uuteen isompia käyttäjiä varten tarvittaviin palveluihin.
Kauhulla mietin, miten valtio laatii OmaKirjanpitoon automatisoituja valvontatoimintoja. Rangaistusmaksuja tulee riittämään milloin mistäkin ja varmasti myös ennakkoperintärekisteristä poistamisia.
Kuvittelin 30 vuotta sitten, että kirjanpito voidaan internetin avulla automatisoida. Tänään en siihen usko. Ihmiset oppivat kyllä käyttämään pankkiautomaattia ja pankin maksupalveluja netissä, mutta ei heistä tule kirjanpidon ja verotuksen taitajia joitakin taloushallintoalalla toimivia poikkeuksia lukuunottamatta.
Valtio on taitava kehittämään uusia pakollisia vaatimuksia yrityksille ja yrittäjille, mutta mitään yksinkertaistamista se ei osaa tehdä. Nyt olisi siihen mahdollisuus. Kansalaisaloite ”Arvonlisäverottoman myynnin rajan korotus 60 000 euroon vuodessa” auttaisi pieniä mikroyrityksiä enemmän kuin mikään ilmainen kirjanpitopalvelu. Se vähentäisi mikroyrityksen byrokratiaa puolella, vähentäisi verohallinnon valvonta- ja palvelutyötä ja mahdollistaisi ihmisten työllistymisen yrittäjinä enemmän kuin mikään valtion tukema työllisyyshanke.
