Alhainen kaivosvero työllistää – niinkö?

Kaivostoiminta Suomessa tuhottiin 30 vuodessa kun alettiin pelaamaan pörssipeliä sijoittajien kanssa ja kuten Suomessa aina, meitä vietiin mennen tullen kuin pässiä narussa. Suomen hallitukset tekivät kuten kansainväliset konsultit ja heitä tukeneet suomalaiset virkamiehet ”neuvoivat”.

30 vuotta on yksi sukupolvi. Toivottavasti historiankirjoitus tulee osoittamaan, kuinka surkeita ja varmasti korruption sävyttämiä päätöksiä Suomessa tehtiin. Nopea tuho ilman keskustelua muutoksen järkevyydestä osoittaa etenkin virkamieskunnan pätemättömyyden. Kansanedustajat ja ministerit ovat kaivosasiassa virkamiestensä varassa. He tekevät, mitä neuvotaan tekemään.

Kirjoitus on jatkoa eilen julkaistulle kirjoitukselle ”Lapin kullan kimallus – ulkomaalaisille”.

Kirjoitin eilen suoraan Kauppalehteä siteraamalla: kultaa on … jopa 900 grammaa tonnissa, kun tavanomainen määrä on Lapissa 2–3 grammaa tonnissa. En ole saanut varmistusta asiaan, mutta sen täytyy olla 9 grammaa. (900 g olisi kuin se kimpale, jonka kullankaivaja löysi Clint Eastwoodin elokuvassa Kalpea ratsastaja).

Vuonna 2024 Suomen maaperästä on louhittu ilmaiseksi 5,5 miljardin euron arvosta metalleja. Niistä on maksettu kaivosveroa 33 miljoonaa euroa. Tässä olisi puolet Suomen kestävyysvajeesta.

Terrafame (entinen Talvivaara)

Alhaista kaivosveroa perustellaan mm. sillä, että kaivokset työllistävät. Niinpä. Terrafame (entinen Talvivaara) työllisti 870 henkeä. Nämä maksoivat ennakonpidätyksiä veroista 11,2 miljoonaa euroa viime vuonna (keskimäärin 12.900 euroa per työntekijä, keskipalkka 4930 eur kuukaudessa).

Kaivosveroa Terrafame on merkinnyt tilinpäätökseen 6,2 miljoonaa euroa (vero-% 2025 oli 0,6). Se tarkoittaisi malmin markkina-arvoksi yhtä miljardia euroa. Yhtiön liikevaihto on puolet siitä eli 556 miljoonaa euroa. Vaikka liikevaihto ja kaivosvero ei kokonaisuudessaan osu samalle vuodelle, antavat luvut arvion siitä, että Trafigura saa metallit puoleen hintaan.

Ruotsissa kaivosvero on 100 %, koska kaivostoiminta on valtionyhtiö LKAB:n hallussa.

Valtio on sijoittanut Terrafameen 600 miljoonaa euroa. Yhtiö tekee tappiota, eikä tule olemaan voitollinen. Koska kansainvälinen kaivosyhtiö Trafigura ostaa pääosan Terrafamen tuottamasta nikkeli-kobolttisulfidista ja sinkkisulfidista. Yhtiö maksaa mitä maksaa. Trafiguran sijoitukset Suomeen ovat muutama sata miljoonaa euroa. Kaikki riskit ja kaivostoiminnasta ja alueen jälkhoidosta lopettamisen jälkeen ovat Suomella.

Jos Terrafame tulee voitolliseksi, se johtuu kansainvälisille markkinoille myytävästä uraanista ja akkukemikaaleista.

Valtio maksoi yhtiölle 75 miljoonaa euroa arvonlisäveron palautuksia. Kunnat saivat Terrafamelta kiinteistöveroa 651 tuhatta euroa.

Ennen Suomessa kaikki oli paremmin

Suomessakin kaivosvero oli 100 %. Ja koko toiminnan ketju malmin kaivuusta kupariputkien valmistukseen oli suomalaisten hallussa.

Valtionyhtiö Outokumpu hoiti kaivuutoiminnan ja sillä oli omia tehtaita jatkojalostukseen. Harjavallan tehtailla erotettiin kupari, nikkeli ja kulta toisistaan. Outokummun Harjavallan tehtaiden nikkelinjalostus myytiin Venäjälle. Nornickel Harjavalta tuli Suomessa kuuluisaksi jääkiekkoseura Jokerien Venäjän toiminnan rahoittajana.

Kokkolan sinkkisulattamo ja Porin tehtaiden kuparielektrolyysiyksikkö myytiin ruotsalaiselle Boliden AB:lle.

Outokummun Porin tehtailla tehtiin kupariputket jne, joka myytiin kansainvälisessä omistuksessa olevalle Luvata Pori Oy:lle. Yhtiö työllisti viime vuonna 1409 henkeä. Toissa vuonna liikevoitto oli 797 miljoonaa euroa. Se työllisti viime vuonna 380 henkeä. Omistajaksi on tullut japanilainen Mitsubishi.

Valtionyhtiön tytäryhtiön toimiva johto veti välistä ja myi kupariputkien valmistuksen johdolle, joka myi Cuporiksi muutetun yhtiön isolla voitolla itävaltalaisille. Se taas myi tehtaan ruotsalaisille.

Kaikki muut ovat rikastuneet paitsi jäljelle jäänyt Outokumpu, joka keskittyi ruostumattoman teräksen valmistukseen. Valtio omistaa yhtiöstä 19 % pääosin Solidiumin kautta. Yhtiöön on sijoitettu 3,3 miljardia euroa ja sen kertynyt voitto vuoden lopussa oli vain 93 miljoonaa euroa. Pörssiyhtiönä se kuitenkin jakaa osinkoja, viime vuonna 116 miljoonaa euroa. Osingot vähentävät kertynyttä voittoa.

Kannattaa huomata, että pörssiyhtiöksi muutettu Outokumpu myi tehtaansa ulkomaille, varmasti halvalla, mikä on ollut suomalainen tapa aina. Se sai myynneistä voittoja, jotka on käytetty tappioiden kattamiseen ja osinkojen jakamiseen.

Liiketoiminnan nettorahavirta viime vuonna oli 79 miljoonaa euroa. Osingot ylittävät toiminnan tuoton ja investoinnit (125 milj eur) tehdään velaksi. Toiminta oli viime vuonna 352 miljoonaa euroa tappiollinen.

Outokumpu työllisti viime vuonna 8251 henkilöä. Heistä Suomessa on 2400 (28 %).