Huhtikuun arvonlisäverojen maksu 1,3 miljardia euroa oli 13,0 % pienempi tänä vuonna kuin viime vuonna. Huhtikuun myynnistä tilitetty vero oli 7,3 miljardia euroa eli 11,3 % viime vuoden huhtikuuta pienempi. Tilitetyn veron muutos kertoo yritysten vähentyneestä myynnistä.
Kuvaan: Suoritettavan ja vähennettävän veron erotus on "Alv ilmoitettu vero" eli maksettavan veron määrä
Kaikesta ei makseta arvonlisäveroa kuten julkisesta kulutuksesta ja osasta investointeja. Viennistä ei mene arvonlisäveroa, mutta vientiä varten tarvittavista ostoista saadaan vähentää arvonlisävero. Silti luvut oireilevat suuresta pudotuksesta bruttokansantuotteessa. Huhtikuun verollisen kotimaan myynnin lasku on ollut lähes 4 miljardia euroa, mikä vuositasolla tarkoittaisi 44 miljardia euroa. Suomen BKT viime vuonna oli 240 miljardia euroa. BKT-luku ja kotimaan myynnin luvut eivät ole vertailukelpoisia, mutta antavat suuntaa siitä millaista alamäkeä mennään.
Julkisen sektorin osuus kansantuotteesta on kasvanut merkittävästi, koska yksityissektorin pieneneminen on johtanut myös lomautuksiin ja palkkasumman pienenemiseen. Julkisen sektorin palkkasumma ei liene vähentynyt lainkaan, koska siellä on palkat maksettu, vaikkei töitäkään ole ollut (esimerkiksi koulut on suljettu ja vain osa henkilökunnasta on osallistunut etäopetukseen.)
Julkiset menot ovat kasvaneet merkittävästi, koska mistään ei ole tingitty ja koronatukia on jaettu sinne tänne, osin täysin holtittomasti (esimerkiksi Business Finland-tuet). Myös ”yksin tulleiden lasten” hakeminen Suomeen ja heidän lapsiaikansa kasvattaminen 25 ikävuoteen maksaa valtavia summia. Puhumattakaan Kreikan, Italian (mafian) ja Espanjan perustulon rahoittamisesta miljardien lisävelkaa ottamalla.
Eli samaan aikaan kun valtion verotulot hupenevat, valtion menoja kasvatetaan suruttomasti. Kaikki rahoitetaan velkaa lisäämällä. Hallituksen mielestä omalla kansalla ei ole merkitystä ja siksi se ajattelee, että muut kansat ensin ja suomalaisille jätetään pöydältä putoavat muruset (ministeri Tuppuraisen logiikka).
Suomalaiset eivätkä heidän valitsemansa kansanedustajat ole juurikaan kiinnostuneita muusta kuin itseään koskevista asioista. Siksi arvonlisäverokertymän aleneminen ei saa aikaan kansanliikettä eikä ymmärrystä. Saksassa elvytettiin alentamalla arvonlisäveroa 3 %-yksikköä; Suomessa valmistellaan suuria veronkorotuksia. Uusi-Seelanti on hyvinvointivaltio, joka kustannetaan 13 %:n arvonlisäverolla. Monissa hyvinvointivaltioissa vero on 5-10 %.
Saisi edes yhden kansanedustajan ymmärtämään, että arvonlisävero on karkeaa hiekkaa yrittämisen ja hyvinvoinnin rattaisiin. Mitä korkeampi vero on, sitä enemmän on työttömyyttä ja yritysten konkursseja. Kunpa edes hetken ostoksia tehdessämme ymmärtäisimme, että tuotteen ja palvelun hinnasta viidesosa on arvonlisäveroa - sen jälkeen kun ensin on maksettu tulovero, eläke- ja työttömyysvakuutus- sekä päivärahamaksut, polttoaine- ja sähkövero, kiinteistövero, yle-vero, vesimaksujen piilovero, tulevat tiemaksut jne jne. (24 %:n alv tarkoittaa, että kaupan hinnassa on 19,4 % alv:a)
Uutisoin arvonlisäverokertymän suuresta pudotuksesta Facebookissa ja Twitterissä. Uutinen sai vain vähän huomiota. Tämä kertoo siitä, että saamme mitä ansaitsemme. Koska suurta osaa äänestäjiä kiinnostaa vain hömppä ja asioita pohtivien solvaaminen somessa, ei kannata odottaa muutosta. Jatkamme kohti katastrofia. Herättääkö edes suurkatasfrofi suomalaisia, tuskin.