Yritystä Suomeen 2: Verojen viivästyskorkojen kohtuullistaminen

Huom! Tärkeä lisäys "Arvonlisäverojärjestelmä heikentää ostajien maksuvalmiutta" - Alv-järjestelmän yksi yritysten maksuvalmiuden kannalta turhanaikainen menettely on pyörittää alv-rahaa yritysten laskujen maksamisen yhteydessä. Vuoden 2020 arvonlisäverokertymä valtiolle oli 18,6 miljardia euroa. Sen keräämiseksi myyntilaskujen suorituksen yhteydessä ostajat maksoivat veroa 96,1 miljardia euroa ja yritysten ostolaskuissa ja maahantuonnin yhteydessä maksettiin 77,5 miljardia euroa arvonlisäveroa, jotka saatiin vähentää.


Suomessa rakennusalan alihankkijat eivät laskuta rakennuttajalta arvonlisäveroa. Jos sama menettely olisi mahdollista kaikille yrityksille, ostajilta vapautuisi 77 miljardia euroa maksuajasta riippuen keskimäärin kahdeksi kuukaudeksi. Valtio ei menettäisi mitään, mutta yritysten maksuvalmius paranisi. 77 miljardia on noin viidesosa maksettavasta määrästä. (24 % alv = laskun eli maksun summasta 19,4 %).


Jos ostolaskun maksuaika on 14 päivää ja laskujen päiväys keskimäärin kuukauden keskellä 15. päivänä, ostaja maksaa laskusta turhaan 57 päiväksi arvonlisäveron myyjälle.


Myyjä puolestaan saa tuon viidenneksen liikaa, mikäli maksuaika on 14 päivää. Se voi rahalla rahoittaa omaa toimintaansa kaksi kuukautta. Jos ostaja on suuri yritys, joka vaatii 2-3 kk:n maksuajan, ei myyjä saa mitään rahoitusta omaan toimintaansa, ei myyntilaskusta eikä sen arvonlisävero-osuudesta.


Valtiovarainministeriö valmistelee alempaa viivästyskorkoa maksujärjestelyyn kuuluville veroille. Muutokset ovat määräaikaisia. Maksujärjestelyssä olevien verojen viivästyskorkoa ehdotetaan alennettavaksi 7,0 prosentista 2,5 prosenttiin.


Korkealla viivästyskorolla uskotaan olevan vaikutusta siihen, että yritykset maksaisivat verot ja maksut ajallaan. Mutta suurempi merkitys on sillä, että maksuvaikeuksissa olevat yritykset joutuvat entistä suurempaan ahdinkoon. Etenkin kun verottaja hakee erääntyneet maksut nopeasti ulosottoon.

Suomen Pankin vahvistama korkolain mukainen viivästyskorko on 7 %.


Valtion perimä viivästyskorko ei saisi koskaan olla kahta prosenttia suurempi. Näin yritykset eivät joutuisi suurempiin ongelmiin verojen takia. Valtiohan saa lainaa jopa miinuskorolla, joten kyse ei ole mistään menetyksestä. Päinvastoin alemmalla korolla yritys pystyy paremmin noudattamaan maksuaikoja tulevaisuudessa ja säilyttämään näin työpaikkoja.


Valtio teettää verotustoimenpiteet maksamatta niistä mitään korvausta. Liikevaihtoverolain aikaan valtio maksoi yrityksille liikevaihtoveron kantopalkkion. Sellainen olisi kohtuullista tänäkin päivänä.


Palautuskorko

Oikeusvaltio Suomi

Kun valtio palauttaa virheellisesti tai liikaa perittyjä veroja, se maksaa 0,5 %:n koron.


Ohje: ”Palautettava yhteisökorko lasketaan verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden ensimmäisestä päivästä tai sitä myöhempää maksupäivää seuraavasta päivästä palautuspäivään tai siihen päivään, jona palautettava määrä käytetään veron suoritukseksi.” Suomeksi: vaikka virheellisen veron viivästyskorko 7 % on laskettu 30.4.XX alkaen, palautuskoron 0,5 % laskenta aloitetaan 1.12.XX. (Kalenterivuoden 2020 tilinpäätöksen verovuosi päättyy 31.10.2021).


Kansankielellä: valtio tekee virheellisiä verotarkastuskertomuksia ja hävitessään ottaa osan yrityksen rahoista alhaisella korolla ja korkopäiväkikkailulla.


Verojen ja eläkemaksujen ulosotto


Verottajan kuukausittain tekemään yhteenvetoon kootaan tiedot verojen maksutilanteesta viimeisen kuukauden ajalta. Yhteenveto lähetetään, jos veroja on maksamatta.


Maksamattomasta verosta muistutetaan verottajan tekemässä yhteenvedossa. Jos vero on seuraavassa yhteenvedossa edelleen maksamatta, verohallinto voi lähettää verot ulosottoon. Ennen ulosottoon lähettämistä yritys saa yhteenvedon, jossa on ilmoitus ulosottoon siirtämisestä.


Ulosottoon verot lähetetään noin kahden kuukauden kuluttua veron erääntymisestä. Ulosotosta tulee merkintä yrityksen luottotietoihin, minkä jälkeen yrittäminen tulee entistäkin vaikeammaksi, koska muut velkojat voivat lopettaa luotolla myynnin.


Ulosoton voi estää tekemällä maksusuunnitelman verottajan kanssa. Suunnitelmaa joudutaan noudattamaan pilkuntarkasti, sillä pienikin maksuviive aiheuttaa suunnitelman katkaisun ja verojen siirron ulosottoon.


Työeläkeyhtiöt laittavat maksun perintäyhtiölle (esimerkiksi ulkomaalainen Lowell, entinen Lindorff) perittäväksi pari viikkoa maksun viiveestä. Perintäyhtiöt ovat verottajaakin kovakätisempiä yritystä kohtaan. Työeläkemaksulle määrätään heti isoja perintäpalkkioita ja korkoja. Sen jälkeen alkaa ulosottokierre ja palkkiot ja korot kasvavat koko ajan. Ikävää on, että kansainväliset perintäyhtiöt kiertävät veroja veroparatiisiyhtiöiden kautta. Virheellisen perinnän korjaaminen vaatii paljon työtä ja sinnikkyyttä. Kansainvälisen yhtiön on helppo olla kovasydäminen Suomessa. Kaikille olisi parempi ja halvempaa, jos eläkeyhtiöt itse hoitaisivat perinnän.


Maksuajan pidentäminen


Viivästyskoron määrään vaikuttavaa olennaisesti maksuaika ja maksupäivä. Esimerkiksi palkkojen ennakonpidätykset ja sairasvakuutusmaksut on maksettava palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden 12. päivänä. Reaalimaailmassa yritys saa veronmaksua vastaavat tulot vasta palkanmaksujen ja verojen maksun jälkeen. Tuloista keskimäärin noin 2/3-osaa saadaan verojen maksun jälkeen.


Työeläkevakuutusmaksujen eräpäivä on palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden viimeinen päivä. Miksi verotuksessa eräpäivä on 19 päivää aikaisemmin?


Tämä johtuu mm. suurten yritysten vaatimista pitkistä, jopa 2-3 kuukauden maksuajoista. Pieni yritys, jonka liikevaihto on alle 500.000 euroa vuodessa voi maksaa myynnin arvonlisäveron vasta saatuaan rahat itselleen. Mutta vastapainona on se, ettei ostojakaan saa vähentää ennen kuin ostolasku on maksettu. Näin etenkin maksuvaikeuksissa olevat yritykset joutuvat vielä suurempaan ahdinkoon, koska joutuvat maksamaan omien laskujensa yhteydessä arvonlisäveron. Tähän olisi yksinkertaisen helppo ratkaisu, joka on käytössä muutamissa EU-maissa: yritysten väliset laskut ovat arvonlisäverottomia. Valtion kannalta kyse on nollasummasta, koska toinen maksaa ja toinen vähentää veron.


Otetaan esimerkiksi kesämökin katon korjaaminen. Ensimmäisistä työn aiheuttamista menoista laskun maksamiseen voi mennä 3-4 kuukautta. Yrityksen on maksettava palkka tarjouksen tekemisestä, matkakulut, tarvikehankinnat, kattotarvikkeet (puutavara, huopa/pellit, tikkaat, rännit) korjausmiesten nettopalkat, ennakonpidätykset, työeläkemaksut, yrityksen kirjanpito-, verotus- jne kulut ennen kuin se saa rahaa kulujen ja verojen maksamiseen.


Arvonlisäverojärjestelmä heikentää ostajien maksuvalmiutta

kappale lisätty 14.4.2021 klo 23.55


Alv-järjestelmän yksi yritysten maksuvalmiuden kannalta heikentävä menettely on pyörittää alv-rahaa yritysten laskujen maksamisen yhteydessä. Vuoden 2020 arvonlisäverokertymä valtiolle oli 18,6 miljardia euroa. Sen keräämiseksi myyntilaskujen suorituksen yhteydessä ostajat maksoivat veroa 96,1 miljardia euroa ja yritysten ostolaskuissa ja maahantuonnin yhteydessä maksettiin 77,5 miljardia euroa arvonlisäveroa, jotka saatiin vähentää.

Arvonlisäverokertymä 2020 kuukausittain. Luvut brutto. Samalla yrityksellä on sekä verollisia myyntejä että ostoja.

Suomessa rakennusalan alihankkijat eivät laskuta rakennuttajalta arvonlisäveroa. Jos sama menettely olisi mahdollista kaikille yrityksille, ostajilta vapautuisi 77 miljardia euroa maksuajasta riippuen keskimäärin kahdeksi kuukaudeksi. Valtio ei menettäisi mitään, mutta yritysten maksuvalmius paranisi. 77 miljardia on noin viidesosa maksettavasta määrästä. (24 % alv = laskun eli maksun summasta 19,4 %).


Jos ostolaskun maksuaika on 14 päivää ja laskujen päiväys keskimäärin kuukauden keskellä 15. päivänä, ostaja maksaa laskusta turhaan 57 päiväksi arvonlisäveron myyjälle.


Myyjä puolestaan saa tuon viidenneksen liikaa, mikäli maksuaika on 14 päivää. Se voi rahalla rahoittaa omaa toimintaansa kaksi kuukautta. Jos ostaja on suuri yritys, joka vaatii 2-3 kk:n maksuajan, ei myyjä saa mitään rahoitusta omaan toimintaansa, ei myyntilaskusta eikä sen arvonlisävero-osuudesta.


Yritysten maksuvalmiuden parantaminen ilman verovaikutusta

  • ennakonpidätysten ja arvonlisäveron eräpäiväksi vähintään eläkemaksujen päivä eli kuukauden viimeinen

  • tavoitteena tulee olla eräpäivän siirtäminen seuraavan kuukauden 15. päivään, eikä se silloinkaan vastaa suurten yritysten edellyttämiä maksuaikoja

  • arvonlisäverovelvollisten yritysten välillä ei ole arvonlisäveroa

  • viivästyskoron määräksi 2 %.

Valtio ottaa lainaa verovelvollisilta ilman korkoa, kun se kerää ennakkoveroja. Tuloveroa ei ole olemassa ennen kuin sitä koskevat tulot ovat syntyneet, mutta Verohallinto haluaa verot etukäteen ja jopa ajaa yrityksen konkurssiin, jos ennakot jäävät maksamatta.


Verottaja ei saa olla ensimmäisenä jonossa kun yritys rahoittaa toimintaansa. Moni yrittäjä viettää unettomia öitä, miettiessään mistä saa rahaa palkkojen ja kulujen maksamiseen. Unettomuutta lisää tieto siitä, että näin kerättyjä verorahoja käytetään huolettomasti sinne tänne viskellen niin Suomessa kuin ulkomaillakin.