Yrittäjien verojen nosto ei investointeja lisää. Piste.


Kuva Ilta-Sanomat. Juttu on tavanomaista nykyjournalismia. Kysymykset ovat hyviä, vastaukset bullshittiä eikä toimittaja tee taustoitusta lainkaan.

Vasemmistoliitto esittää opetusministeri Jussi Saramon suulla osinkoverotuksen kiristämistä.


Saramo väittää, että ”kaikkien ekonomistien” mielestä osinkoverojen korottaminen kannustaa investoimaan lyhytnäköisen rahastamisen sijasta. YLE:n kielenkäytössä "kaikki ekonomistit" tarkoittaa EU-apupaketin kannattajia. Aivan naurettava väite. Taloustieteen aakkoset sanovat, että verotuksen kiristyminen (millä tahansa parametrisoinilla) vähentää investointeja. Saramo näyttäköön sen mallin, joka tuottaa vastakkaisen tuloksen.


Päättäjiä, eikä etenkään vihervasemmistolaisia saa ymmärtämään, että kun otetaan aikaperspektiiviksi 20 vuotta, maksaa osakeyhtiön perustanut yrittäjä samoista tuloista enemmän veroja kuin palkansaaja yhtä suurista tuloista. Vaikka 20 vuotta on elämässä lyhyt aika olla töissä tai yrittäjänä, vain harvat poliitikot pystyvät hahmottamaan asiaa. He keskittyvät yhteen vuoteen, eivätkä sitäkään näe oikein. Tässä kirjoituksessa otetaan yhden suomalaisen arvostetun yrityksen yksi vuosi ja arvioidaan sitä vastaan ministeri Saramon puheet.


Ja esitetään lopun liitteessä kuinka paljon veroja maksetaan Saramon tuloista sekä "Saramo-Lomat Oy:n" samansuuruisista tuloista.


Valhetta, valhetta kaikki on vain


Jokainen taloudellisesti järkevä ihminen nostaa osakeyhtiöstä osinkoja niin paljon kun se on 7,5-8,5 %:lla mahdollista. Mutta se ei tarkoita sitä, että kyse olisi lievästä verotuksesta. Eikä kyse ole maksimiosingoista.


Sillä yhtiön tuloksesta maksama 20 %:n vero on ikään kuin osingon ennakkovero. Eikä 20 % riitä mihinkään, koska harvoin yhtiö voi jakaa koko voiton osinkoina. Raha on jätettävä yhtiöön investointeja varten ja maksuvalmiuden ja työllisyyden turvaamiseksi huonoina aikoina (kuten nyt korona).


Virossa vero maksetaan vasta kun omistaja nostaa tuloa palkkana tai osinkona. Jos Suomessa olisi vastaava järjestelmä, yhtiö ei maksaisi veroa, mutta osingosta maksettaisiin 44 %:n vero (nykyinen yhteisövero 20 % + pääomatulovero 30 % osingosta -> 24 % = 44 %).


Suomessa yhtiön voi perustaa ilman osakepääomaa. Jos yritys on tuottanut voittoa ennen veroja vuosien aikana 10 vuodessa 100.000 euroa/vuosi eli yhteensä miljoona euroa, on se maksanut veroja 200.000 euroa. Oletetaan, että kaikki voitot on jätetty yhtiöön. Vuotena 11 listaamattoman yhtiön osakas voisi nostaa Saramon laskuopin mukaan 64.000 euroa osinkoa, jonka vero on 7,5-8,5% ”vain” 5140 euroa. Sen saamiseksi on pitänyt yhtiön maksaa veroa 200.000 euroa. Aika huono diili. Tätä yliverotusta ministeri väitti verotueksi, jonka määrä on 400 miljoonaa euroa vuodessa.


Vasemmiston "verot kansan verta juo"

Suomalainen sananparsi


Jussi Saramo on koko ikänsä julkisista verorahoista ansionsa saanut vasemmistoliiton varapuheenjohtaja ja Suomen vt opetusministeri, joka sai eduskuntavaaleissa 2019 Uudellamaalla 3502 ääntä, jotka riittivät eduskuntaan. Ministeriksi päästyään Saramo on voimistanut veropuheitaan vaatimalla pörssin ulkopuolisille yrityksille tiukempaa osinkoverotusta. Tässä kirjoituksessa tehdään Saramon puheista faktan tarkistus vertaamalla hänen esitystään suureen suomalaiseen sukuyhtiöön.


Vielä 1960-luvulla jokaisella kommunistilla oli kunnia-asia elättää itsensä ja perheensä omalla työllään. Tänään yhteiskunta on tulvillaan erilaisia maistereita ja taivaanrannan maalareita, joiden mielestä yhteiskunta on heitä varten. Heillä on oikeus kaikkeen ilman velvollisuuksia. Oikeus hankitaan populistisilla puheilla siitä kuinka ollaan köyhien ja sorrettujen asialla. Näissä puheissa yrittäjät esitetään edelleen lahtareiksi, joita voidaan verottaa lisää ja enemmän, jotta näillä tyhjän puhujilla riittäisi jatkossakin mammonaa tuhlattavaksi. Mutta pää tulee vetävän käteen. EKP:n rahanpainamiskone tulee yskimään ja tämä keinotekoinen velkayhteiskunta romahtaa. Mistä sitten saadaan rahaa edes elämän perustarpeisiin kun kaikki yrittäminen on Suomessa lyöty kanveesiin.


Oy Karl Fazer Ab

Karl Fazer syntyi Helsingissä 1866. Hän oli sveitsiläissyntyisen turkkurin Eduard Fazerin kahdeksanlapsisen perheen toiseksi nuorin lapsi. Fazer on paras esimerkki Suomeen tulleesta maahanmuuttajasta. Kaikki suomalaiset tietävät Fazerin Sinisen. Suklaata ja paljon muuta tekee edelleen perheyhtiö, jonka palveluksessa työskentelee suvun jäseniä neljännessä polvessa.


Fazerin tuotteita viedään 40 maahan. Suomen lisäksi yritys toimii Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Venäjällä, Virossa, Latviassa ja Liettuassa.


Yhtiön omistus jakautuu noin 80 Karl Fazerin perilliselle.


Yhtiöllä oli 2019 7532 työntekijää, joista yli 6600 Suomessa.


Maksetut osingot ja verot


Yhtiö maksoi vuodelta 2019 omistajilleen 57,5 miljoonan euron osingot vuonna 2020, josta osakkaat maksavat pääomatuloveroa 4,9 miljoonaa euroa (8,5 %).


8 % yhtiön nettovarallisuudesta (omasta pääomasta) on 60 miljoonaa euroa, eli enemmänkin olisi "lievän verotuksen" osinkoja voitu maksaa.


Fazer-konserni on maksanut vuonna 2019 yhteisöveroja 13,6 miljoonaa euroa, joista suurin osa Suomeen. Verojen määrä on 26,3 % voitosta ennen veroja 51,6 miljoonaa euroa.


Vertailun vuoksi: ulkomaille lahjoitettu sähköverkkoyhtiö Caruna maksoi 2019 veroja 4,8 % voitostaan. Pörssiyhtiö UPM Kymmene maksoi 2019 voitostaan veroja 17,9 %.


Suomen hallitus voisi joka kokouksensa aluksi rukoilla sitä, ettei suomalaista omistusta myydä ulkomaille, eikä suomalaisia yrityksiä listattaisi pörssiin.


Investoinnit


Konserni investoi 2019 koneisiin ja muihin hyödykkeisiin 56,7 miljoonaa euroa (nettoinvestointi) sekä uusien liiketoimintojen hankkimiseen 38,8 miljoonaa euroa (nettoinvestointi). Valtaosa investoinneista on tehty Suomeen.


Mihin isommat rahat käytettäisiin


Hallituksella on koko ajan iso säkki avoimena kivoihin kohteisiin. Mutta mihin Suomessa investoitaisiin?


Investointien tekemistä rajoitetaan vihervasemmiston ympäristöunelmilla (esimerkiksi Kuopion sellutehdas ja turvetuotannon alasajo). Suomen kilpailukyky on heikko korkeiden kustannusten takia. Työvoiman saannissa on ongelmia, koska joutenolo on tehty houkuttelevaksi vaihtoehdoksi. Suomi on toisaalta ylikoulutettu teollisuuden ja rakentamisen työvoimaksi. Suomen julkinen sektori vie paitsi rahat myös työvoiman. Maistereita ei ruumiillinen työ kiinnosta. Yritysten byrokratiakustannuksia on koko ajan lisätty ja edelleen lisätään.


Toimivia yritysten toimintaedellytysten parannuksia ei Suomessa saa läpi: esimerkiksi paikallista sopimista. Tuotannolliset investoinnit eivät ole kasvaneet Suomessa vuoden 2007 jälkeen. Miten tähän auttaisi yrittäjien kireämpi verotus.


Suomi on yritysvihamielinen maa. Jos yritysten ja yrittäjien verotusta edelleen kiristetään ja osingot nähdään vihamielisesti, ei tänne kukaan investoi. Suomalaiset päättäjät haluavat antaa rahamme ulkomaille – räikeimpänä tekona sähköverkkomonopolin myynti. Se nostaa myös yritysten energiakustannuksia.


EU-elpymispaketin rahat eivät kannusta yritysten investointeihin. Rahat käytetään ilmastonmuutoksen vastaisten toimien ja kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoon, digitaaliseen transitioon, terveydenhuoltoon, eriarvoisuuden vähentämiseen ja alueellisten erojen tasaamiseen, taloudellisen kilpailukyvyn varmistamiseen ja tuottavuuden uudistamiseen sekä oikeusjärjestelmän vahvistamiseen. Hienoja sanoja, joista ei tule mieleen uusia yritysinnovaatiota. Sitä enemmän mahdollisuuksia huijata rahat erilaisille mafiosoille. (Esimerkit Latviasta, joka saa Suomen tavoin kaksi miljardia euroa elvytysrahaa).


Automaatio, robotit ja digitalisaatio vie lähivuosina kolmasosan työpaikoista. Tämän vaatimat investointirahat menevät suurelta osin globaaleille toimijoille, joita Suomessa ei juurikaan ole.


Yhtiön maksamat verot ennen vuotta 2019


Vasemmistoliitolla on kommunistien logiikka. Se lähtee siitä, ettei yritys ole kenenkään oma ja se kuuluu valtiolle. Fazerit ovat vain vuokralaisia omassa yhtiössään, jonka päätehtävä on tuottaa tuloja valtiolle, jotta poliittiset päättäjät voivat käyttää rahoja kaikkeen kivaan maailmalla. Vain tällä logiikalla voidaan jaetut osingot ja yhtiön maksama vero käsitellä yhteiskunnallisesti erillisinä.


Tilinpäätöksistä voidaan arvioida yhtiön maksamien verojen määrää vuosikymmenten aikana. Näin iso perheyhtiö on rahoittanut toimintansa tulorahoituksella, josta on maksettu verot. Konsernin oma pääoma on 750,4 miljoonaa euroa*. Eurot ovat nimellisrahaa, joten inflaatiokorjausta niissä ei ole. Voidaan arvioida, että suurin osa on pääomasta on verotettu 20-29 %:n verokannalla. Jos arvioidaan keskimääräiseksi verokannaksi 25 % (2021 se on 20 %), on maksettu sellaisia veroja, joita ei ole käytetty osinkoihin, 250 miljoonaa euroa. Tässä on arvioitu, että aiemmin maksetut osingot on maksettu voitoista, joista on maksettu kulloinenkin yhteisövero. *)Nettovarallisuus on yleensä (emo)yhtiön oma pääoma. Arvoa voidaan korottaa tytäryhtiöiden nettovarallisuusarvoihin, minkä vuoksi tässä käytetty konsernin omaa pääomaa.


Ministeri Saramolle rautalangasta: Yhtiö on maksanut 250 miljoonaa euroa veroja yhtiön 750 miljoonan euron voitoista, jotka on jätetty yhtiöön investointeja ja toiminnan rahoitusta varten. Ministerin väite ”… verojärjestelmä ei kannusta yrityksiä investoimaan, vaan yrityksen omistajia nostamaan yrityksestä maksimiosingot” on täyttä bullshittiä.


Arvonlisävero


Karl Fazerin tuotteet ovat elintarvikkeita, joiden arvonlisävero on 14 %. Kotimaan liikevaihdosta 583 miljoonaa euroa on laskutettu arvonlisäveroa 82 miljoonaa. Toki voidaan väittää, että kuluttajat sen maksavat. Ja että makeisia myyvät kaupat vähentävät Fazerin laskuttamat verot. Oma näkemykseni on, että arvonlisävero on työn verotusta, koska se maksetaan palkoista, palkkojen sosiaalikuluista, yrittäjätulosta ja rahoituskuluista (eli arvon lisästä). Jos yrittäjä lopettaa toimintansa, jäävät arvonlisäverotulot saamatta, ellei kuluttaja käytä rahojaan toiseen tuotteeseen tai palveluun kotimaassa.


Työntekijöiden palkkojen verot ja maksut


Karl Fazer työllistää Suomessa yli 6600 työntekijää ja ulkomailla 900. Konsernin maksamat palkat olivat 250 miljoonaa euroa. Tässä arvioinnissa on laskettu Suomessa maksettujen palkkojen määrä henkilökunnan suhteessa (6600/7500) eli 220 miljoonaa euroa (88%). Suomen valtio ja kunnat ovat saaneet palkoista verotuloja 40 miljoonaa euroa sekä työeläkeyhtiöt ja muut palkkaperustaiset rahastot Fazerin maksamista palkoista eläke- ja muita maksuja yli 50 miljoonaa euroa.

Fazerin Sininen on Suomen rakastetuin suklaa

Eikä tässä läheskään kaikki. Fazer-konserni on maksanut 407 miljoonaa euroa muista palveluista ja hankinnoista tuotantoaan varten ja 293 miljoonaa euroa toiminnan kehittämisen ja pyörittämisen liiketoiminnan muita kuluja. Näissä 700 miljoonassa on paljon suomalaista työtä. Palkkakulujen osuus näissä ostoissa on 400 miljoonaa euroa. Voidaan arvioida, että Fazer työllistää oman henkilökuntansa lisäksi välillisesti enemmän suomalaisia. Fazerilla ja alihankinnoissa töissä olevat elättävät näillä rahoilla perheensä. Ja vielä. Fazer työllistää ruokakauppoja, kioskeja, kahviloita, ravintoloita myymiensä tuotteiden myötä. Jos esitän, että Fazerista saa elantonsa Savonlinnan kokoinen kaupunki eli 30.000 suomalaista, on luku todennäköisesti alakanttiin laskettu.


Eikä tässä ole laskettu niitä virkamiehiä, jotka on verorahoilla palkattu.

Ministeri Saramo ilmeisesti työllistää ministeri Andessonin viisi hyväpalkkaista erityisavustajaa. Kaikki he saavat palkkansa niistä rahoista, joita Fazer ja muut suomalaiset yritykset veroina maksavat. Toivoisi Saramolta nöyryyttä ja kiitollisuutta yrityksiä kohtaan.


Perintövero


Fazerilla on jo neljäs sukupolvi työssä, mikä on Suomessa harvinaista. Jopa kolmas sukupolvi yhtiön omistajina on poikkeuksellista Suomessa. Neljä sukupolvea tarkoittaa, että yhtiössä on tehty jo kolme kertaa sukupolvenvaihdos ja maksettu perintöverot.


Koska omistajia on yli 80, perilliset eivät voi saada sukupolvenvaihdos-huojennusta* verotuksessa, vaan vero maksetaan täysimääräisenä. Arvioidaan, mitä maksettaisiin lahja- ja perintöveroja kun yhtiö siirretään viidennelle sukupolvelle, jossa perinnön saa lähisukulainen. Kahden vuoden kaikki osingot menisivät perintöveroon. (Huojennuksen saa, jos omistaa yli 10 % ja on töissä yhtiössä.)


Jos Saramon toive toteutuu, se tarkoittaisi, että yli 4 vuoden ajalta kaikki osingot menisivät perintöveroon.


Kaikkien 80 osakkaan omistuksen siirtyminen lähisukulaiselle tuo valtiolle perintöveroja yli 100 miljoonaa euroa.


Koska Fazer on perheyhtiö, sen osakkeita ei voi myydä käytännössä kenellekään, eikä perheen muiden jäsenten kannata niitä ostaa hintaan, joka osakkeilla pörssissä olisi. Perintöverorahat on otettava yhtiöstä osinkoina. Tässä on juuri se syy, miksi suomalaiset yhtiöt niin usein myydään sijoittajille tai ulkomaalaisille isoille yhtiöille. Ostajien on saatava kauppahinta yhtiöstä keinolla millä hyvänsä, mikä johtaa toimintojen saneeraamiseen ja pilkkomiseen sekä hintojen korotuksiin, jos se on suinkin mahdollista. Näin yritysten satavuotinen historia voidaan tuhota muutamassa vuodessa.


Pörssiyhtiöiden osingoista ei veroja makseta

Juttu vuodelta 2017. Tuskin tilanne on olennaisesti muuttunut

Vasemmistoliitto haluaa muutosta listaamattomien osakeyhtiöiden verotukseen. Monet pörssiin sijoittajat ovat pitäneet listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta liian edullisena, mikä hillitsee yhtiöiden listautumista (pelurien alustaksi). No ahneus voittaa verotuksenkin. Paitsi parhaat kotimaiset perheyhtiöt, jotka eivät pörssiin ole lähteneet. Tosin valitettavan usein perheen toinen tai viimeistään kolmas sukupolvi ei halua ottaa yrittämisen riskiä ja myyvät perheyhtiön – pörssisijoittajille tai liian usein ulkomaille.


Asiassa on iso ero. Sijoittajat ostavat osakkeita toisiltaan ja he käyttävät (toivottavasti) siihen omia ylimääräisiä rahojaan. He eivät osallistu mitenkään yhtiön toimintaan, mitä nyt jotkut käyvät kerran vuodessa yhtiökokouksissa. Osakekauppa on nykyään yhä enemmän nanosekuntipeliä, jossa tietokoneet ohjelmoidaan tekemään ostoja ja myyntejä automaattisesti pörssikurssin muutoksia pelivälineenä käyttäen. Pörssiyhtiöt voivat saada markkinoilta rahaa paljon helpommin ja halvemmalla kuin pienet perheyhtiöt – osakeanneilla, erilaisilla velkakirjoilla ja rahalaitoslainoina. Pörssiyhtiön vaikeudet eivät vaikuta osakkeenomistajan elämään mitenkään (esim. Stockmann pl suvun omistus).


Listaamattomien yhtiöiden omistajat ovat yhtiössä mukana aktiivisesti – usein koko perhe. Se on elämäntapa jo lapsuudesta alkaen. Kyse on heidän elämästään, työpaikastaan, elannostaan sekä sitoutumisesta ja riskinotosta. Monet ovat laittaneet asuntonsa pantiksi yhtiön veloista. Sukupolven-vaihdoksissa joudutaan maksamaan lahja- tai perintöveroa, johon rahaa ei voi saada muutoin kuin yhtiön jakamista osingoista. Usein verojen maksuajat joudutaan sopimaan vuosien mittaisiksi ja korko on sikamaisen korkea 7 %. Osakkeita ei voida myydä, jos perhe haluaa jatkaa yrityksen toimintaa. Verotuksen ja rahoitusvaikeuksien takia suomalaiset yritykset myydään yhä nopeammin ulkomaalaisille. Ja se tietää kylmää kyytiä suomalaiselle verotukselle.


Helsingin pörssin yhtiöiden omistuksesta 45 % oli ulkomaalaisilla vuoden 2019 lopussa. Se tarkoittaa, että puolet osingoista menee ulkomaille. Ulkomaille maksetuista osingoista ei Suomi saa veroa lainkaan erilaisten verosopimusten takia tai jos saa on kyse 15 % lähdeverosta.


Listaamattoman yhtiön osinkoverot maksetaan melkein aina Suomeen ja niistä maksetaan vero.


Pörssiyhtiön maksamista osingoista vain joka kymmenes euro verotetaan Suomessa. Vapaamatkustajia ovat esimerkiksi vasemmiston hallitsema Kojamo, joka on erityisen moitittava verovapaita osinkoja maksava yhtiö, koska sen voitot syntyvät veronmaksajien rahoittamasta asumistuesta. Muita verovapaita osinkoja saavat ovat säätiöt, rahastot, eläkevakuutusyhtiöt ja vakuutuskuorissa tehtävä sijoittaminen.


Osakeyhtiöt maksavat saamistaan osingoista 20 %:n veron.


Ja rahvas: yksityishenkilöt ja kuolinpesät saavat osingoista 15 % verovapaasti ja lopuista maksetaan 30-34 %:n pääomatulon vero, mikä vastaa 25,5 %-28,9 % maksetusta osingosta.


Piste iin päälle. Käytännössä vain pörssiyhtiöt voivat jakaa osinkoja tuloista, joista ei ole maksettu sentin senttiä veroja. Sampo-pankin myynnistä Danske Bankille Sampo sai 2,9 miljardin euron verottoman voiton, Nokia 3,2 miljardia verotonta puhelintoiminnan myynnistä Microsoftille ja Fortum 1,9 miljardia verotonta kirotusta Caruna-kaupasta. Kolme kauppaa ja 1,6 miljardin euron veromenetykset eli enemmän osinkoja sijoittajille.


Ministeri Jussi Saramo


Saramo tuli tunnetuksi ministeri Arhinmäen erityisavustajana mm. Sotshin olympialaisissa 2014 (erityisesti jääkiekon pronssimitali ja 50 km hiihto) sekä yleisurheilun MM-kisoissa Moskovassa 2015.


Jussi Saramo on syntynyt vuonna 1979. Koulutus datanomi. Hänen koko työuransa liittyy politikointiin ja vasemmistoliittoon. Vasemmistonuorten puheenjohtaja 2005–2009. Vasemmistoliiton poliittinen sihteeri 2009-2016, urheiluministeri Arhinmäen (vas) erityisavustaja 2011-2014, europarlamentaarikko Merja Kyllösen (vas) avustaja 2014-2016, vasemmistoliittoa lähellä olevan Solaris-lomat ry:n toiminnanjohtaja 2016-2019, vasemmistoliiton kansanedustaja 2019-edelleen, opetusministeri vt 2020-2021.


Veroluettelon mukaan Saramon ansiotulot olivat vuonna 2019 110.000 euroa ja veroprosentti 39,2 %. Tästä kansanedustajan palkkio 8,5 kuukaudelta 55.335 euroa. Toinen puoli 55.000 euroa Solaris-lomien palkka 3,5 kk:lta + lomarahat, sekä kokouspalkkioita Vantaan kaupunginvaltuuston sekä Osuuskunta Tradekan, Vantaan Tilapalvelut Vantin sekä SOSTE Suomen sosiaali ja terveyden hallitusten kokouksista. Kansanedustajan kulukorvaus 8,5 kk:lta 8400 euroa jää vantaalaiselle puhtaana käteen, koska heidän matkansa ovat ilmaisia, eikä vantaalainen tarvitse kakkosasuntoa.


Saramo sai ilmeisesti kaksoispalkkaa useamman kuukauden ajan ollessaan kansanedustaja huhtikuusta 2019 alkaen. Solaris-lomien toimintakertomuksessa on mainittu ristiriitaisesti ”Syksyllä JS siirtyi” ja ”Kesällä vaihtui toiminnanjohtajaksi AM JSn siirryttyä”. Tilinpäätöstä ei ole julkistettu toimintakertomuksessa.


Keskimääräinen kuukausipalkka tehtävänimikkeelle Datanomi on 3800 euroa kuukaudessa. Politiikassa ansaitsee 2,5-kertaisena datanomin palkan. Datanomi-opiskelun ohjeellinen kesto on peruskoulun suorittaneelle kolme lukuvuotta ja lukion suorittaneelle kaksi lukuvuotta. Opiskeluun liittyy myös ”liiketaloudellisia elementtejä”.


Kunnallisvaalit ovat huhtikuussa. Neljä vuotta sitten Saramo sai 793 ääntä kuntavaaleissa Vantaalla 2017 (2012: 702). Tuo määrä kertyy helposti kun sanoo taikasanat ”korotetaan kapitalistien saamien osinkojen verotusta”.


Uusi Suomi 18.10.2019: ”Ministeriöstä tyly arvio vasemmistoliittoon kytkeytyvästä avustusjärjestöstä: Kanavoi itselleen suuria summia ”lain vastaisella konstilla”. Vasemmistoliittoon kytkeytyvä Solaris-yhdistys on haalinut tytäryhtiölleen Veikkaus-varoilla tuettuja asiakkaita kyseenalaisin keinoin.

Mitkään verorahat eivät riitä, jos rahoilla eletään kuin pellossa

Liite: Vielä kerran Saramo – menisikö tämä nyt perille


Olen aiemmin tehnyt laskelmia siitä, miten samoista tuloista maksetaan veroja 15-20 vuoden aikana. Laskelmat osoittavat, että yhtä suurista tuloista oy-muodossa toimiva (lääkäri) maksaa enemmän veroja kuin palkansaajana toimiva lääkäri (esimerkiksi terveyskeskuksessa).


Tällä kertaa laskelmassa on otettu vertailupohjaksi ministeri-kansanedustaja Saramon vuoden 2019 verotettavat tulot (verovapaat kulukorvaukset jätin huomioimatta). 110.000 euron vuositulot ja veroprosentti 39,2.


Yhdenvertaisuuden vuoksi laskin vuoden 2020 tiedoilla, mitä kuvitteellinen ”Saramo-Lomat Oy” ja yhtiön ainoa osakas olisivat maksaneet veroja 110.000 euron tuloksesta ennen veroja.

  • 1. Yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi yrittäjän eläkevakuutusta varten ilmoittamaksi tuloksi merkitty 110.000 euroa, jotta hän saisi saman eläkkeen kuin palkansaaja. Laskelmassa on lähdetty siitä, että eläkemaksu 26.510 euroa on maksettu tuloksesta ennen veroja. Palkansaaja on merkittävästi paremmassa asemassa, koska hän maksaisi vain 7865 euroa eläkemaksua, jonka saa vähentää verotuksessaan ja varsinaisen eläkemaksun suorittaa työnantaja (eli valtio, mikäli maksajan toiminta perustuu valtionavustuksiin).

  • 2. Yrityksen tulos 110.000 euroa

  • 3. Toiminimenä toimiva yrittäjä saa 5 %:n yrittäjävähennyksen. Osakeyhtiössä sitä ei saa.

  • 4. Vaihtoehdossa 1 maksetaan vain Saramon ”maksimiosingot” ilman palkkaa (niillä ei yksinkertaisesti elä, joten muuta on keksittävä)

Vaihtoehdossa 2 maksetaan koko tulos osinkona, ilman palkanmaksua (rahan saa vasta seuraavana vuotena)


Vaihtoehdossa 3 maksetaan koko tulos osakkaan palkkana. Palkasta yhtiön maksamaa 1,34 % sosiaalimaksua (2020) ei ole huomioitu.


Vaihtoehdossa 4 jätetään yhtiölle käyttöpääomaa maksuvalmiuden turvaamiseksi. Palkkaa maksetaan 80.000 euroa. Sosiaalimaksua ei huomioitu


Vaihtoehdossa 5 ei makseta palkkaa, koska toiminimiyrittäjä.


Vaihtoehdossa 6 on ministerin verotettava tulo 110.000 euroa (2019).

  • 5. Yhtiön maksamat verot 20 % verotettavasta tulosta palkanmaksun jälkeen.

  • 6. Yhtiön tulos verojen jälkeen.

  • 7. Maksimiosingot eli 7,5-8,5 %:lla verotettavat osingot. Vaihtoehdossa 3 ei osinkoa voi maksaa koska tulos on nolla.

  • 8. Pääomatulo-osingosta maksettava vero.

  • 9. Ansiotulona verotettava osinko vaihtoehdossa 2, jossa koko tulos jaetaan osinkona.

  • 10. Ansiotulo-osingosta veronalaista ansiotuloa on 75 % osingon määrästä

  • 11. Maksettu palkka vaihtoehdossa 3 koko tulos palkkana, 4 suurin osa palkkana ja vaihtoehto 6 on nykyisen ministerin palkka vuonna 2019

  • 12. Ansiotuloverojen määrä vaihtoehdoissa 2-6

  • 13. Yrittäjän käteen saama nettopalkka ja osingot verojen jälkeen. Eläkemaksuja ei ole huomioitu

  • 14. Maksetut verot yhteensä palkoista ja osingoista.

  • 15. Vuonna 2021 ministeri huomaa, että politikointi on paljon kivempaa ja hän lopettaa yrittämisen ja yrityksensä. Kukaan ei yritystä osta, joten hänen on se lopetettava. Lopettaminen maksaa kaupparekisterimaksuja 305 euroa ja jonkun on se palkkiota vastaan tehtäväkin kuin myös 4-5 kk kestävän lopetusprosessin kirjanpidon ja maksut. Näitä ei ole huomioitu. Ja valtio tulee taas ottamaan omansa.

  • 16. Vuoden toiminnan ja osingonjaon jälkeen yhtiössä on vielä vähän rahaa kahdessa vaihtoehdossa. Rahat kuuluvat osakkaalle, jonka on maksettava veroa rahat saadakseen.

  • 17. Yhtiö on toiminut vuoden, joten lopetettaessa sen hankintameno-olettama on 20 % jäljellä olevista jaettavista varoista.

  • 18. Yhtiön purkaminen rinnastetaan myyntiin, joten on maksettava laskennallisesta myyntivoitosta pääomatuloveroa.

  • 19. Kun summataan kaikki yhtiön ja osakkaan maksamat verot huomataan, että yrittäjä-Saramo on maksanut kaikissa tapauksissa enemmän veroa kuin palkansaaja-Saramo, paitsi toiminimenä toimiessaan. Toiminimen veroedullisuus johtuu yrittäjävähennyksestä sekä siitä, että 20 % tuloksesta voidaan ilmoittaa pääomatulona, jonka vero on pienempi kuin palkan marginaalivero. Yrittäjävähennyksen poistamista vasemmisto on vaatinut alusta asti ja tämän kirjoituksen jälkeen varmaan myös toiminimitulon pääomatulo-osuutta. Toiminimen huonoja puolia ovat henkilökohtainen riski kaikesta yhtiön toiminnasta myös koronan runtelemissa yrityksissä sekä kova verotus, joka ei mahdollista oman pääoman kerryttämistä yhtiöön.

  • 20. Mitä yrittäjälle/palkansaajalle jää käteen kaiken jälkeen.

Ja vielä. Palkansaaja saa palkkansa kerran kuukaudessa ja voi unohtaa koko verotuksen olemassaolon. – Yrittäjä saa osingon vasta seuraavana vuotena tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen. Palkkaa osakeyhtiöstä hän voi nostaa, jos yhtiön likviditeetti sen mahdollistaa. Usein on toisinpäin: yrittäjä joutuu laittamaan vanhoja säästöjään yritykseen palkkojen, verojen ja laskujen maksamiseksi. Yrittäjä elää verojen ja maksujen kanssa käytännössä joka päivä ympäri vuoden. Aina on jotain ilmoitettavaa ja maksettavaa ja monet yöt valvotaan, mistä saa rahaa yrityksen menojen maksamiseen.


Verotuskuntana esimerkissä on Vantaa, seurakunta evankelisluterilainen, verovelvollinen syntynyt 1979, ei lapsia. Verovähennyksinä vain verottajan automaattisesti laskemat. Verovuosi 2020. Verot laskettu verolaskurilla 2020. Laskuri ei suoraan anna yrittäjälle veron määrää.

Jätä yhteystietosi, saat tiedon uudesta kirjoituksesta!
  • Grey Twitter Icon
  • Grey Facebook Icon

© 2020 Pauli Vahtera Oy 

  • Twitter Social Icon
  • Facebook Social Icon