Verovälttelyä vai yliverotusta – 430 miljoonaa?

Päivitetty: heinä 20


Jos palkansaaja ansaitsee 5000 euroa kuukaudessa, 20 vuodessa hänen ansionsa ovat 1,2 miljoonaa euroa, josta maksetaan veroja 0,3 miljoonaa ja eläkemaksuja 0,1 miljoonaa. Käteen jää nettona 820.000 euroa.

20 vuodessa nollasta aloittanut yrittäjä nostaa yhtä suuresta 5000 euron keskimääräisestä yritystuloksesta lievästi verotettuja osinkoja 0,4 miljoonaa euroa, josta maksaa veroja 30.000 euroa. Kaikkien yhteisö-, osinko-, pääomatulo- ja YLE-verojen sekä yrittäjäeläkemaksujen jälkeen yrittäjälle jää käteen 628.000 euroa 20 vuoden työstä sen jälkeen kun hän on lopettanut yrityksen. Eläketurva on laskelmassa määritelty samantasoiseksi sekä palkansaajalle, että yrittäjälle.

Olennaista ei ole se, lasketaanko yhtiön maksama vero yhteen yrittäjän verojen kanssa, vaan se, mitä itse kullekin jää käteen verojen ja maksujen jälkeen.

Listaamattomien osakeyhtiöiden verotuksesta on taitettu peistä vuosikymmenet ja aina yhtä asiantuntemattomasti. Kukaan ei tuo esille yritystoiminnan arkea ja pitkäjänteisyyttä, vaan keskustelu käydään jo menestyneen ja vuosikymmeniä toimineen yrityksen yksittäisen vuoden tiedoilla.

Kun verotus selvitetään 20 vuoden ajalta, huomataan, että yrittäjä maksaa huomattavasti enemmän veroja ja maksuja kuin palkansaaja yhtä suurista tuloista, vaikka yrittäjä nostaisi pelkästään vain niitä kuuluisia ”verottomia” (nykyisin lievästi verotettuja) osinkoja. Jos aikaperspektiiviksi otetaan 30 vuotta, palkansaajan etu vain kasvaa.

Virkamies, palkansaaja vai yksinyrittäjä?

Jos virkamies ansaitsee kuukaudessa 5000 euroa palkkatuloja, eli 60.000 euroa vuodessa, hän maksaa Helsingissä veroja 14.731 euroa, jos hän ei ole seurakunnan jäsen, elää ilman perhettä, eikä hänellä ole mitään henkilökohtaisia vähennyksiä kuten asuntolainojen korkoja. Lisäksi hän maksaa työeläkemaksuja 4290 euroa vuodessa. Esimerkin virkamies on syntynyt 1985, joten hänen eläkemaksunsa nousee 1,5 %-yksikköä vuonna 2038.

20 vuodessa hänen tulonsa ovat 1,2 miljoonaa, josta verot ja maksut vievät 0,4 miljoonaa euroa. Käteen jää 820.000 euroa.

Palkansaaja toki voi ansaita enemmän, mutta jos vertailukohdaksi otetaan mikä ammatti tahansa esimerkkipalkka on yläkanttiin. Suomalaisten keskipalkka on 3386 euroa kuukaudessa (2019).

Jos 15 vuotta työelämässä kannuksia hankkinut aloittaa vuonna 2020 yksinyrittäjänä osakeyhtiössä, ja ansaitsee yrityksen menojen jälkeen 60.000 euron tuloksen, yritys maksaa yrittäjäeläkemaksuja 4 ensimmäisenä vuotena 11.278 euroa (sen jälkeen 14.460 euroa), jotta yrittäjä saisi aikanaan saman eläkkeen kuin palkansaaja. Osakeyhtiö maksaa yhteisöveroja 20 % tuloksesta eli 9744 euroa. Voittoa osakeyhtiön omaan pääomaan jää 38.977 euroa.

Jos yrittäjä ei nosta lainkaan palkkaa, vaan ainoastaan lievästi verotettuja osinkoja, hän ei 2020 saa tuloja lainkaan. Vuonna 2021 hän voi nostaa osinkoja 3118 euroa, josta vero on 234 euroa (palkkavero olisi nolla).

20 vuotta

Kukaan ei perusta osakeyhtiötä yhdeksi vuodeksi. Jos palkansaaja haluaa yrittäjäksi 35 vuotiaana, hän tulee yrittämään ainakin 55 vuotiaaksi, ellei sitä ennen tule konkurssia, työkyvyttömyyttä tai esitystä myydä yritys.

Vertailulaskelmassa on pakko tehdä olettamuksia. Verolait pysyvät samanlaisina. Inflaatiota ei ole, eikä palkankorotuksia. Eläkemaksut eivät nouse. Yritystoiminta menestyy heti ensimmäisenä vuotena. Ei ole työttömyyttä ja yritystoiminta jatkuu samanlaisena vuodesta toiseen ilman korona- tms häiriöitä. Verovertailussa tällaiset olettamukset voidaan tehdä.

20 vuodessa palkansaaja ansaitsee 1,2 miljoonaa euroa, josta hän maksaa veroja 0,3 miljoonaa ja eläkemaksuja 0,1 miljoonaa. Käteen jää nettona 820.000 euroa.

21 vuodessa (ensimmäinen vuosi osingot nolla), yrittäjä nostaa lievästi verotettuja osinkoja 0,4 miljoonaa euroa, josta maksaa veroja 30.000 euroa. Samaan aikaan yhtiö maksaa yhteisöveroja 0,2 ja eläkemaksuja 0,3 miljoonaa euroa. Jos yritys lopetetaan 21 vuoden jälkeen, yrittäjä saa yhtiön varat itselleen maksamalla 75.000 euroa pääomatuloveroa. Osingoista menee 20 vuoden aikana YLE-veroa 2300 euroa. Yrittäjälle jää käteen 628.000 euroa 21 vuoden työstä.

20 vuoden jälkeen virkamiehen ja yrittäjän eläkekertymät ovat yhtä suuret. Palkansaaja saa rahansa käteen joka kuukausi. Yrittäjän ensimmäinen vuosi on tuloton ja kokonaistulosta hän saa käteensä 42 % vasta vuonna 2040.

Virkamiehen nettoansiot 20 vuodessa ovat 820.000 euroa. Yrittäjän nettoansiot 21 vuodessa ovat 628.000 euroa. Yrittäjän nettoansioita vähentävät osakeyhtiön maksamat yhteisöverot, vaikkei niitä poliittisista syistä otettaisi huomioon kokonaisverotuksessa. Jos osinkojen verotusta korotetaan, tämä epäsuhde lisääntyy.

30 vuotta

53-vuotiaana eläkemaksu nousee 1,5 %-yksikköä. Palkansaajan 1,8 miljoonan euron bruttotuloista veroja maksetaan 442 tuhatta euroa ja eläkemaksuja 140 tuhatta euroa. Nettona käteen jää 1219 tuhatta euroa.

Yrittäjän 30 vuodessa saamasta 1,8 miljoonan euron tuloksesta maksetaan 274 tuhatta euroa yhteisöveroa, 54 tuhatta osinkoveroa, 83 tuhatta pääomatuloveroa lopetuksen yhteydessä, 432 tuhatta yrittäjäeläkemaksua ja 4 tuhatta YLE-veroa. Nettona käteen jää 952 tuhatta euroa.

Mistä suuri ero syntyy?

20 vuodessa palkansaajan netto on 190.000 suurempi kuin yrittäjän netto, 30 vuodessa 266.000 euroa.

Ero selittyy eläkemaksuilla. Samantasoisesta eläketurvasta yrittäjän eläkemaksu on 20 vuodessa 190.000 euroa suurempi kuin palkansaajan maksama eläkemaksu. Erotus katetaan yrityksen maksamalla työeläkemaksulla palkasta. Suurin osa yrittäjistä saa käytännössä pienempää eläkettä kuin heidän palkkaamansa työntekijät, koska huonon kannattavuuden takia ensimmäisenä tingitään yrittäjän eläkemaksuista.

Yrittäjän kannalta ongelmallista on se, että melkein puolet netosta käteen saadaan vasta yrityksen lopettaessa. Jos yritystä ei lopeteta, siihen kertyneitä varoja ei saa käyttöön, koska yritystoiminta sitoo varat käyttöpääomaan. Palkansaajat saavat rahansa koko ajan käteen. Jos yrityksen kassa mahdollistaa, voidaan jakaa korkeampia osinkoja. Niistä maksetaan ansiotuloveroa 75 %:sta osinkojen lisäosuuden määrästä. Verovapaa osuus johtuu yrityksen maksamista veroista, eikä kyse ole mistään helpotuksesta. Jos palkkatuloja ei ole, lisäosinkojen vero jää vähäiseksi.

Toinen mahdollisuus yrittäjälle on saada tuloa myydessään yrityksen. Silloinkin rahan saa vasta lopettaessaan yritystoiminnan. Suurimmalla osalla yrityksistä ei ole myyntiarvoa eikä niitä osta kukaan.

Byrokratiaero on selkeästi palkansaajan puolella. Palkansaajilla ei enää ole edes veroilmoituksen laadintavelvollisuutta. Yritykset maksavat heidän puolestaan jäsenmaksut.

Yrittäjät joutuvat ansaitsemaan toiminnallaan kirjanpidon ja moninaisten ilmoittamisien aiheuttamat kulut. Sanktiot ovat ankarat myöhästymisistä ja maksuviiveistä. Monet julkiset maksut joudutaan maksamaan ennen kuin vastaavia tuloja on saatu. Palkansaajat eivät joudu koskaan maksamaan veroja ja eläkemaksuja etukäteen.

Palkkaa vai osinkoa?

Miksi kukaan alkaa yrittäjäksi, jos verotuskin on paljon palkansaajia ankarampaa. Niin miksi? Verotus ankarampaa, eläkkeet jäävät pienemmiksi, sosiaaliturva on heikko ja konkurssin jälkeen yrittäjällä ei ole edes ihmisarvoa – ainakaan viranomaisten ja lainsäädännön silmissä.

Yrittäjän onkin osakeyhtiöstä pakko maksaa palkkaa, koska etenkään alkuvuosien osingoilla ei yksinkertaisesti elä. Pienen palkan verotus on lievä. Mutta samalla heikkenee yhtiön oma pääoma ja mahdollisuudet jakaa lievästi verotettavia osinkoja heikkenevät. Usein ensimmäiset vuodet ovat tappiollisia, jolloin ei voida maksaa palkkaakaan.

Todellista ”verovälttelyä” onkin maksaa palkkaa osakeyhtiöstä yrittäjälle ja jakaa vähemmän osinkoja. Osakeyhtiö maksaa vähemmän veroja ja osinkotulojen verotuskin lievenee.

Jos yrittäjä maksaa ensimmäisenä vuotena 20.000 euron palkan osakeyhtiöstä, hän maksaisi veroja 2001 euroa, mikäli pitää eläketavoitteensa virkamiehen tasolla. Lisäksi yhtiö maksaisi työnantajan sivukuluja palkasta 268 euroa. Palkanmaksu heikentää omaa pääomaa alle puoleen, joten myös osingonmaksukyky heikkenee.

Nykyisestä osinkoverotuksesta hyötyvät vain ne yritystoimintaa perheessä jatkavat, jotka saavat sukupolvenvaihdoksen ja sen lievemmän lahjaverotuksen kautta yhtiön omakseen. Silloinkin perheen vanhemmat ovat maksaneet kovan yritysverotuksen seuraukset, jotta jotain lapsille luovutettavaa jäisi. Pitäisikö siis verottaa yritysperintöjä ankarammin vai rangaista kaikkia yrittäjiä kovalla verotuksella poliitikkojen mieliksi. No, sehän on nähty. Yritykset myydään ulkomaille ja sijoittajille viimeistään toisen sukupolven toimesta. Kolmannelle polvelle siirtyneitä yrityksiä Suomessa on vähän. Ulkomaille siirtyneistä yrityksistä ja omistuksista ei Suomelle suurta iloa ole. Siitä esimerkki Caruna kertoo karun totuuden.

Miksi osakeyhtiö?

Osakeyhtiö perustettaessa ei verotusta juurikaan ajatella. Verotuksella on merkitystä, mikäli yritys menestyy. Toiminimen sekä avoimen ja kommandiittiyhtiön verotus vastaa ansiotulojen verotusta. Tällöin verotus on progressiivista kuin palkkaverotus, eikä omia pääomia kerry investointeja varten eikä maksuvalmiuden turvaamiseksi erilaisten vaikeuksien tullessa eteen.

Osakeyhtiön etuja ovat pääoman kerryttämisen lisäksi vieraan pääoman mahdollisuus, riskien hallinta, epäonnistumisen hallinta, uusien osakkaiden saaminen, omien ja yrityksen varojen erottaminen jne.

Väitteet, että osakeyhtiöitä käytettäisiin tulojen muunteluun verojen välttämiseksi ovat asiantuntemattomia. Muuntelusta voidaan puhua yrityksen vuotena 20 unohtamalla kaikki aikaisemmat vuodet. On äärimmäisen harvinaista, että osakeyhtiö perustettaisiin suurella omalla pääomalla osinkoverojen vähentämiseksi. Silloinkaan osinkoja ei voida jakaa maksamatta ensin yhteisövero tuloksesta. Ja riskinä on, että ylisuuri likvidi kassa katsottaisiin veronkierroksi.

Caruna


Politiikot Haavisto (vihr), Katainen (kok) ja Vapaavuori (kok) sörssivät suomalaisille ikuisesti ulkomaille maksettavan sähkönsiirtoveron. Vuosina 2014-2019 sähkönkuluttajat ovat maksaneet sähkön hinnassa ulkomaille ja osin kotimaisille eläkevakuutusyhtiöille maksettuja korkoja 860 miljoonaa euroa. Korkotuloista ei makseta lainkaan veroja. Caruna ei jaa osinkoja, koska se edellyttäisi verojen maksua. Veroja Caruna on maksanut 10,7 miljoonaa. Korkojärjestelystä aiheutunut verovälttelyn määrä on ollut 172 miljoonaa euroa.

Se on murto-osa sähkön siirtohinnasta verottomasti ulkomaille siirretystä määrästä.

Jätä yhteystietosi, saat tiedon uudesta kirjoituksesta!
  • Grey Twitter Icon
  • Grey Facebook Icon

© 2020 Pauli Vahtera Oy 

  • Twitter Social Icon
  • Facebook Social Icon