Valtiovarainministeriö haluaa korottaa yrittäjien jo nyt korkeita veroja

Valtiovarainministeriö haluaa korottaa yrittäjien veroja, vaikka ne jo nyt ovat korkeammat kuin samasta tulosta palkansaajan maksamat verot.

Ministeriön kansliapäällikkö on esittänyt MTV:lle yhdeksi sopeutumiskeinoksi listaamattomien osakeyhtiöiden (ovat useimmiten perheyrityksiä) osinkoverohuojennuksen poistamisen tai vähentämisen.

Yrityksistä löydetään aina maksaja Suomen talouden ongelmiin. Ministeriössä ei ole nähty, että koko Suomen hyvinvointivaltio, se mitä on jäljellä, perustuu yrittäjien ja yksityissektorin palkansaajien työhön. Mitä kireämmälle yrittäjät ajetaan, sitä vähemmän Suomessa on veronmaksajia.

Osakeyhtiö vai toiminimi

Yrittäjät valitsevat toimiakseen yritysmuodoksi toiminimen tai osakeyhtiön. Osakeyhtiöllä on selviä etuja mm. verotukseen, koska toiminimet tyhjennetään joka vuosi verotuksella ja osakeyhtiöissä voidaan tarvittava käyttöpääoma rahoittaa lievemmällä yhteisöverolla.

Yritystä ei perusteta yhdeksi vuodeksi, vaan 20-30 vuoden perspektiivillä. Mutta verokeskustelu perustuu kymmenien vuosien verojen maksun jälkeisiin vuosiin. Suomen yksi iso ongelma on, että meillä on tällaisia suvussa säilyneitä yrityksiä aivan liian vähän. On mitätön ongelma, jos tällaisen 100 vuotta toimineen yrityksen kolmas tai neljäs sukupolvi hyötyy osinkoverotuksesta, vaikkei olisi yhtiössä työtehtävissä. Päinvastoin tällainen yhteisö on hyödyttänyt Suomea valtavasti pelkästään maksamistaan palkoista maksetuilla veroilla. Mainitsen tästä esimerkkinä Oy Karl Fazer Ab:n, joka on perustettu 1891. Yhtiö työllistää Suomessa 4885 henkilöä. Pelkästään yhtiön sukupolvenvaihdoksissa on maksettu enemmän veroja kuin korotetut osinkojen verotkaan olisivat.

Osinkoverotuksen korottamista ajavat tahot lähtevät siitä, että osakeyhtiö ja sen omistajayrittäjä ovat toisistaan riippumattomia oikeushenkilöitä, minkä vuoksi ne on verotettava erikseen itsenäisinä toimijoina. Nämä tahot eivät halua ymmärtää, että ilman yhtiötä ei olisi yrittäjääkään, eikä yritystä, joka työllistää suomalaisia. Yrittäjän saama tulo on täysin riippuvainen yhtiön saamasta tulosta ja sen maksamista veroista. Siksi ne on nähtävä yhtenä kokonaisuutena verotuksessa. Siitä riippumatta, onko omistajia yksi vai useampia.

Palkansaajan maksamat verot

Väännetään rautalangasta. Otin esimerkin verottajan sivuilta, jossa osinkojen määräksi on merkitty 25.000 euroa, joka on puolet nettovarallisuudesta 50.000 euroa. Jos yhtiö on perustettu nollaosakepääomalla, tuo nettovarallisuus on tilikausien tulos veroilla vähennettynä. Pelkistetään esimerkki yhtiön toiminnan ensimmäiseen vuoteen. Nettovarallisuuden kertyminen edellyttää 12.500 euron yhteisöveron maksamisen.

Olen verrannut osakeyhtiön kautta toimivaa lääkäriä julkisen sektorin palkkalistoilla olevaan lääkäriin. Sekä 20 että 30 vuoden perspektiivillä kunnanlääkäri maksaa vähemmän veroja ja maksuja palkoista kuin yksityislääkäri nostamistaan palkoista ja osingoista. Vertailussa on tavoiteltu molemmille lääkäreille samansuuruinen eläketurva.

Palkansaaja maksaa 62.500 euron tuloista erilaisia veroja (asuu kesämökkikunnassani Mikkelissä, ei kirkollisveroa) 16.751 euroa (26,8 %). Lisäksi hän maksaa työeläkemaksuja 4469 euroa. Laskelmissa ei ole huomioitu työttömyysvakuutusmaksua.

Osakeyhtiön ja osakkaan verot

 Osakeyhtiö ja sen ainoa osakas ja yrittäjä maksavat veroja 20.071 euroa (32,1 %) kun osa osingoista maksetaan marginaaliverotuksena palkkatulon päälle. Yrittäjän maksama yrittäjäeläkemaksu 15.063 euroa on vähennetty yrityksen tuloista ennen veroja. Laskelmassa osakeyhtiö on maksanut yrittäjäeläkemaksun, joka on vähentänyt yhtiön tulosta. (Nostettu palkan määrä voi johtaa siihen, että YEL-maksu kannattaa maksaa osakkaan palkasta, koska se vähentää marginaaliveron määrää.)  Laskelmassa on käytetty marginaalivero-%:na 45. Jo 4000 euron kuukausipalkalla marginaalivero on 43 %, jos saaja on kirkon jäsen.

Toiminimiyrittäjän verot

Toiminimiyrittäjä saa 5 %:n yrittäjävähennyksen yrityksen tuloksesta. Yrittäjä maksaa silti enemmän veroja kuin palkansaaja, koska korkea YEL-maksu on jo vähennetty toiminimen tuloksesta. Työntekijän maksaman työeläkemaksun saa vähentää palkoista. Koska työeläkemaksuvähennys on suurempi kuin yrittäjävähennys, toiminimi maksaa enemmän veroja kuin palkansaaja samoista tuloista. Yrittäjätulosta maksettavat verot ovat 17.287 euroa (27,7 %).

Osinkoverojen korottamista ajavat monet tahot

Yksikään niistä ei ole selvittänyt asiaa osakeyhtiön vuosikymmenten toiminnan näkökulmasta eikä nähnyt yritysten ja yrittäjien merkitystä Suomen kansantaloudelle, ei myöskään valtiovarainministeriö.

Esimerkiksi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Vatt on esittänyt ”normaalituottoasteen alentaminen kahdeksasta prosentista ja osingon verollisen osan nostaminen 25 prosentista”. Samaa esittää myös ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. Normaalituottoasteella tarkoitetaan nettovarallisuudelle laskettavaa korkoa. Kun huomioidaan yritystoiminnan riskit ja tarvittava rahoitus, tuo 8 % on rankasti alakanttiin. Esimerkiksi verottaja itse käyttää tuottoarvon pääomittamiseen 15 %:n korkotuottoa.

Finnwatch raportti lokakuu 2022: ”Osinkojen verotusta merkittävästi keventävä osinkoverohuojennus tuottaa perusteetonta etua varakkaiden yhtiöiden suuromistajille ja ruokkii tulonmuuntoa eli palkkatulojen muuntamista kevyemmin verotetuksi osinkotuloksi.” Raportissa luullaan, että kun ”varakkaiden yhtiöiden suuromistajien”  saama ”perusteeton!!!” etu lisäverotetaan kaikissa, myös mikroyritysten osalta, Suomi muuttuu oikeudenmukaiseksi ja kannusteongelmat poistuvat. Jos haetaan perusteettomia veroetuja, voisi aloittaa ulkomaalaisten saamien osinkojen verotuksesta ja kansainvälisten omistajien, kuten Caruna, korkokikkailuista tulojen siirtämiseksi verotta ulkomaille.

Herätetään valtiovarainministeriö jämähtämisestä

Valtiovarainministeriö ei vieläkään ymmärrä, että verojen korottaminen johtaa verotulojen vähentämiseen. Ei edes arvonlisäveron korottamisen aiheuttamat tuhot verokertymälle ja etenkin pienten yritysten toiminnalle ole opettanut ministeriölle mitään.

Muistutan jälleen arvonlisäverovelvollisuusrajan korottamisesta 60.000 euroon. Sen torppaamiseen on vaikuttanut eniten juuri ministeriö. Lukekaa selvitys "28 esitystä yritystoiminnan helpottamiseksi", linkki.

Toivon, että valtiovarainministeri Purra irtautuisi virkamiesten kahleista ja kuuntelisi enemmän yrittäjäkunnan (ei siis EK:ta ja SY:tä) kokemusten tuomaa viisautta.

***

Tue blogin toimintaa vapaaehtoisella tilausmaksulla https://www.vahtera.blog/tilaus

Blogisivuston ylläpito maksaa ja lisäksi joudun maksamaan eräistä tietopyynnöistä. Samaan aikaan Suomen asioita sekoittavat henkilöt saavat hulppeita palkkoja ja bonuksia.

Siksi pienikin tuki on paljon, jos useampi taho osallistuu vapaaehtoisen tilausmaksun maksamiseen.

Yritykset saavat vähentää tilausmaksun omassa kirjanpidossaan ja tuloverotuksessaan sekä arvonlisäveron (10 %), koska sivustolla käsitellään paljon yrittämiseen ja verotukseen liittyviä asioita.