Vain ulkomaalaiset ovat tärkeitä

Faktoja ja unelmia Mikkelin vastaanottokeskuksesta

Mikkelin kaupunginhallitus ja -valtuusto ovat yksimielisesti vuosi sitten touko-kesäkuussa hyväksyneet vastaanottokeskustoiminnan laajentamisen entisessä vanhainkodissa. Päätös on tehty vuokralle tulevan Luona Oy:n antamien tietojen perusteella. Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja ei ollut tehnyt mitään omaa selvitystä hankkeen kannattavuudesta. Siksi tämä kirjoitus on tehty. Teen taas virkamiehille kuuluvia töitä.

VOKki-bisnes on huipputuottavaa bisnestä, jossa toimitaan pelkästään veronmaksajien rahoilla. Mitä enemmän VOK tekee voittoa, sitä välinpitämättömimmin valtio ja kunnat ovat hoitaneet veronmaksajien rahoja.

Nokia oli maailman suurin matkapuhelinvalmistaja, jonka voitot olivat satumaisia. Viimeisenä vuotena ennen Applen iPhonen merkittävää asemaa Nokian liikevaihto oli 51,1 miljardia euroa ja liikevoitto 8,3 miljardia euroa, 16,2 % liikevaihdosta.

Tässä kirjoituksessa käsitellään turvapaikkabisnestä tekeviä Luona Oy:tä (2024 liikevoitto 14,2 %) ja Kotokunta Oy:tä (2023 liikevoitto 12,6 %) Mikkelin näkökulmasta. Samaa pohdintaa voidaan tehdä kaikissa VOKeissa.

Laskelma VOKin tuloista ja menoista sidosryhmittäin

15 henkilötyövuotta

Luona on kertonut VOKin työllistävän 15 vakituista henkilöä. Kaikki heistä eivät tulle Mikkelistä.

Voiko luku pitää paikkaansa? Tekoäly ei osaa kertoa VOKkien työntekijämäärää, mutta kertoo että:

Vastaanottokeskuksissa työskentelee monenlaisia ammattilaisia, kuten:

Sosiaalityöntekijät: Auttavat asukkaita arjen asioissa, kuten asumiseen, toimeentuloon ja viranomaisyhteyksiin liittyvissä kysymyksissä.

Ohjaajat: Tarjoavat tukea ja ohjausta turvapaikkaprosessissa, kotoutumisessa ja muissa arjen asioissa.

Tulkit: Mahdollistavat kommunikoinnin eri kieliryhmien välillä.

Terveydenhuollon ammattilaiset: Varmistavat asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin.

Muut tukipalveluiden työntekijät: Huolehtivat muun muassa ruokahuollosta, siivouksesta ja muista käytännön järjestelyistä.

Vastaanottokeskus tarvitsee ympärivuorokautista valvontaa (vahtimestari, vartijat tms) seitsemänä päivänä viikossa. Työntekijöillä on kesälomat ja muita poissaoloja, etenkin sairaspäiviä. Muuten, kokemusasiantuntija kertoi, että Mikkelin VOKkiin tuli viikottain hälytystehtäviä huonon tulenkäytön takia. Sekin maksaa, mutta maksajana on aluehallinnon pelastustoimen yksikkö, joten eipä väliä, ettei tulen vaarallisuudesta ole annettu opastusta maahantulijoille.

Luona Oy:n ostopalvelut ovat 44 % liikevaihdosta. Mikkelin VOKissa se tarkoittaisi 1,3 miljoonaa euroa eli kaksi kertaa enemmän kuin vakituisen henkilökunnan palkkamenot ovat.

Luonan maksamien palkkojen keskiarvo viime vuonna oli 3789 euroa kuukaudessa. Laskelmassa on käytetty 2700 euron keskipalkkaa.  Henkilöstömenot näillä palkoilla olisi 0,6 miljoonaa euroa vuodessa.

Pieni yksityiskohta: Suomessa on 4600 työssä olevaa hammaslääkäriä. Yhden lääkärin vastuulla on keskimäärin 1200 suomalaista. Kun maahantulleiden hampaat ovat huonossa kunnossa ja kun niistä pidetään kantasuomalaisia parempaa huolta, voidaan arvioida, että Mikkelin VOK tarvitsee ainakin puolipäiväisen hammaslääkärin.

Elinvoimaa Mikkeliin

Kaupunkikehitysjohtaja: ”Kaupungin näkökulmasta vastaanottokeskus tuo alueelle elinvoimaa: 15 työpaikkaa ja uusia asukkaita, jotka ostavat ruokansa paikallisista marketeista.”

Jos 15 työpaikan saavan keskipalkka on 2700 euroa, saa Mikkelin kunta siitä kunnallisveroja vuodessa 40.700 euroa. Sillä rahalla ei makseta edes kehitysjohtajan neljän kuukauden palkkaa sosiaalikuluineen.

Nettopalkkaa tuskin käytetään kokonaan Mikkelin elinvoiman kehittämiseksi. On lomamatkoja, (moni)kansallisille yhtiöille maksettavia tele-, tietokone- ja sähkömaksuja. Sitä paitsi, ovat nämä 15 työntekijää maksaneet palkoistaan (ja sosiaalituistaan) elinvoimaa Mikkelille aiemminkin. SPR:n ylläpitämän VOKin työntekijät esimerkiksi.

Uutta rahaa Mikkelin hyväksi ei juurikaan synny. Ruokakaupan ostoksista suuri osa on tuontielintarvikkeita. Lidlin voitot menevät Saksaan. Mikkeliin liitetyssä Ristiinassa on 4800 asukasta, joita palvelee kaksi ruokakauppaa.  Ei niihin palkata lisää henkilökuntaa, vaikka alueelle tulisi 300 uutta asukasta.

Yritysten kate on 20-25 %:n luokkaa liikevaihdosta; ruokakaupassa 15 %, tupakassa muutama prosentti, paikallisliikenteessä olematon. Jos tulijat käyttävät jokaisen euron Mikkelissä oleviin kauppoihin, siitä tulee elinvoimarahaa Etelä-Savoon 400.000 euroa. Jos VOKkiin asutetaan lähi-idästä tulleita nuoria miehiä, pelkästään rikollisuus lisääntyy vuodessa enemmän.

Mutta rikollisuuden haitat kuitataan valtion piikistä, joten ei väliä. Toki perhekohtaiset tragediat voivat olla kammottavia. Yksikin raiskattu alaikäinen tyttö on yhteiskunnalle suurempi menetys kuin vastaanottorahoista saatava hyöty yrityksille.

Kotouttaminen tuo elinvoimaa ainakin suvakeille

Elinvoimaa Mikkeli hakee maahanmuutosta enemmänkin. Kaupungin palkkalistoilla on kansainvälisten palveluiden päällikkö, kotoutumiskoordinaattori, kolme kotoutumisohjaajaa sekä kotoutumisavustaja. Ei liene yllätys, että kaikki heistä ovat naisia.

Mikkeli mainostaa: ”Kotoutumisen asiakkailla on kunnassa samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin kuntalaisilla.” Olisipa niin, mutta ei näillä ”asiakkailla” ole velvollisuutta tehdä töitä, eikä edes opetella suomen kieltä.

Muistetaanpa: ”Asiakas on henkilö tai organisaatio, joka ostaa tai ottaa vastaan tuotteen tai palvelun. Maksu voidaan suorittaa sopimuksesta riippuen rahamääräisenä, tuotteina tai palveluina.”

Mikkeli keskittyy hyysäämisessään kiintiöpakolaisiin, kuntapaikan saaneisiin turvapaikanhakijoihin ja tilapäisen suojelun piiriin kuuluviin tulijoihin. Asiakirjoista ei selviä onko vastaanottokeskuksella yhteistyötä kaupungin hyysäämien kiintiöpakolaisten kanssa.

Kotoutumispalvelut tukevat kotoutumista järjestämällä pakolaisina Mikkeliin muuttaneiden vastaanottoa ja auttamalla vuokraamaan asuntoja uusille kuntapaikan saaneille henkilöille ja perheille sekä ohjaamalla ja neuvomalla arjen asioissa (kaupungin digitaaliset palvelut, jätehuolto, koulu- ja päiväkotipaikkojen hakeminen, bussilla kulkeminen jne).

Tässä on jotain outoa. Kiintiöpakolaisten kulut valtio maksaa kolme vuotta. Muiden kaksi vuotta. Mutta kuntapaikan saaneet ovat kunnan vastuulla. Toki Kela maksaa suurimman osan sosiaalituista.

Mikä puuttuu? Työnteko ja itsensä elättäminen.

Näin Ristiinassa ympäri vuoden asuvana en aamupäivisin näe Mikkelin torilla ja Stellassa näitä elinvoimaisia ulkomaalaisia; nukkuvat pitkään.  Puolen päivän jälkeen heitä notkuu kauppakeskuksissa.

Mikkelin elinvoiman lisäys on pois Savonlinnan elinvoimasta. Savonlinnassa ollut vastaanottokeskus lopetettiin kun Mikkelin VOKin paikkamäärää lisättiin. Mitäpä sillä väliä vaikka ollaan saman maakunnan ja hyvinvointialueen väkeä.

Raadollista elinvoimaa

Turvapaikkajärjestelmä on suuri huijaus

Tehdäänpä raadollinen esimerkki. Valtio maksaa Mikkelin 300 "siirtolaisen" VOKille 3 miljoonaa euroa vuodessa. Eli yhtä turvapaikkaa valheellisesti vaativaa kohden 833 euroa kuukaudessa. Työttömän peruspäiväraha kuukaudessa on 781 euroa. Sen lisäksi monet saavat asumistukea.

Kannattaako kaupungin pyörittää maahanmuuttobisnestä kun se saa enemmän rahaa työttömistä? Työttömän kaupungin asunnoissa asuvan asumistuki menee kaupungille. Peruspäiväraha käytetään käytännössä kokonaan paikallisissa yrityksissä ruokaan ja muuhun välttämättömään. Myös työtön työllistää julkista sektoria mm. pyörittämällä työnhakunäytelmää.

Veronmaksajan kannalta suomalainen työtön ja ulkomaalainen siirtolainen maksavat yhtä paljon.

Erona on se, että suomalainen on ollut tai tulee olemaan nettoveronmaksaja kun työttömyys muuttuu työnteoksi. Siirtolaiset eivät juurikaan tee töitä, tai jos tekevät niin pienellä palkalla, että heidän elämäänsä subventoidaan verorahoilla.

Työtön suomalainen kuuluu yhteiskunnan vastuulle. Mutta onko meillä vastuuta kaikista Suomeen tulevista ulkomaalaista heidän motiiveistaan riippumatta. Koska heidät elätetään velaksi - mitään rahaa elättämiseen ei ole Suomella eikä Mikkelillä.

Vastaanottoraha ja ruokailu

SPR:n pitämässä Mikkelin VOKissa on ollut myös lapsia, joista osa kouluikäisiä. Tässä laskelmassa on oletettu, että kaikki tulijat ovat nuoria miehiä, jollaisia suurin osa turvapaikanhakijoista on. Heitä ei voi mitenkään asuttaa omassa asunnossa, eikä tuskin edes muutamalle voidaan antaa omaa rivitaloasuntoa (lapsiperheille ehkä). Tällöin vastaanottoraha on 254 euroa kuukaudessa ilman aterioita.  Jos ateriat saa ilmaiseksi, on vastaanottoraha 72 euroa kuukaudessa.

Laskelmassa on oletettu, että tekevät itse ateriansa. Todellisuudessa se on aika mahdotonta, koska ateriat tarvitsevia on 300, eikä ainakaan aikaisemmin vanhainkotien huoneissa ollut keittiön tarvitsemia jääkaappeja, liesiä eikä ruokailuvälineitä. VOKeissa on neljä ateriaa päivässä (aamiainen, lounas, päivällinen ja iltapala), joten niitä tuskin voidaan valmistaa kuukaudeksi 182 eurolla (6 euroa päivässä), koska henkilökuntakin tarvitsee palkkansa. Monet tulijat polttavat tupakkaa, eikä isompi vastaanottoraha riitä edes yhteen askiin päivässä. (Tiedän eläkeläisiä, jotka käyttävät ruokaan pakkotilanteessa muutaman euron päivässä, mutta he tekevät vaatimattoman ruokansa itse.)

Kokemusasiantuntijan kertoman mukaan SPR:n aikaan huoneissa oli kaksi sänkyä ja keskellä pöytä. Ei niissä mitään ruokaa voi valmistaa.

VOK:sta on matkaa Prisman ja Citymarketin suurmyymälöihin Graanissa 5,5 km. Lähimpään ruokakauppaan 3,7 km. Mikkelin torille 6,7 km. 30 vuorokauden paikallisliikennelippu maksaa Mikkelissä 71 euroa. Vastaanottorahasta ei ole matkojen maksajaksi, joten matkaliput maksannee Luona ja veloittaa ne valtiolta. 300 hengen kk-liput maksavat vuodessa peräti 256.000 euroa. Vai antaako kaupunki tulijoille ilmaisen matkustamisen paikallisliikenteen busseissa?

Mikkelin VOKissa ei tietenkään ole koko aikaa tasan kolmeasataa turvapaikanhakijaa. Kun käyttöaste on alempi, maksetaan vähemmän vastaanottorahaa ja matkalippuja, mutta muutoin menot eivät vähene.

Tilavuokrat Mikkelille

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan rivitaloista Luona maksaisi Mikkelille 7800 euroa kuukaudessa. Rivitaloissa vuokralla olleet mikkeliläiset maksoivat hieman vähemmän, koska kaikki asunnot eivät olleet käytössä. VOK-tiloista SPR maksoi 295.000 euroa vuodessa; Luonan maksua ei ole kerrottu. Yleisten vuokrausehtojen mukaan tilojen omistaja maksaa rakennusten kunnossapidon.

SPR aloitti VOK-toiminnan Mikkelissä 2015. Silloin paikkoja oli 300:lle. Käyttöaste aleni vähitellen viime vuoden sataan. Mistä yht´äkkiä tarve 300:lle, jotka eivät mahdu vanhan vanhain kodin tiloihin? Kun kaikkia tiloja ei ollut SPR:n käytössä, käyttämättömät ajautuivat huonoon kuntoon ja siksi tarvitaan tilalle rivitaloasunnot 300 turvapaikan hakijan asuttamiselle.

Jos yksityisellä on asuintalo, jonka kaikki huoneet eivät ole käytössä, pidetään huolta silti koko talosta. Julkisella on kaikessa hällä väliä-tyyli hoitaa asioita.

Valtio eli veronmaksajat menettävät eniten

Se ei ole keltään pois, että valtio maksaa Luonalle 3 miljoonaa euroa vuodessa VOKin asukkaiden hyysäämisestä. Ja saahan valtio takaisin verotuloja sekä työntekijöiden palkoista että kulutuksen lisäyksestä arvonlisäveron. Kolme miljoonaa onkin nettona 2,5 miljoonaa. Siis ei mitään. Poliisin, oikeuslaitoksen, Migrin, koulujen, päiväkotien jne. kuluista ei tarvitse välittää. Niiden laskemiseen ei ole pystynyt kuin joku Vahtera (2019), mutta odotetaan onnistuuko valtiovarainministerin määräämä työryhmä tekemään tarkemmat ja ajantasaisemmat laskelmat.

Riittääkö 3 miljoonaa Mikkelin VOKin menoihin

Kaupunkikehitysjohtaja esitti kaupunginhallitukselle, että vastaanottokeskuksen liikevaihto olisi 3 miljoonaa euroa. Liikevaihto tässä tarkoittaa Luonan saamia tuloja Mikkelin VOKin ylläpidosta. Valtio maksaa kaksi vuotta turvapaikanhakijan kaikki menot, mutta sen jälkeen ihmiset ovat kunnan vastuulla. Mikkelissä ehkä uskotaan, että oleskeluluvan saatuaan tulijat lähtevät tuttujen seuraan pääkaupunkiseudulle. Ja uudet tulijat täyttävät veronmaksajien rahoilla kaupungin taskut.

Etelä-Savossa työttömien määrä on tänä vuonna noussut. Nyt heitä on 6300. Mikkelin työttömyysprosentti on 11,6. Jos tulijat jäävät Mikkeliin, ei heillä ainakaan töitä ole. Eli VOKista suoraan KELAn luukulle.

Luona laskuttaa valtiota, ei Mikkeliä

Viime vuonna VOKkia piti Suomen Punainen Risti. Mikkelin kaupunki on maksanut SPR:lle viime vuonna 168 euroa, mikä osoittaa, että laskut menevät suoraan Migriin. Etelä-Savossa on Suomeen parhaat julkiset terveyspalvelut, minkä takia on outoa, että Mikkeli on maksanut Pihlajalinnalle 1,2 miljoonaa euroa. Onko kyse VOKkilaisten suorasta hoitolinjasta vai jotain ruuhkien purkamista, se jää arvauksen varaan.

Mikkelin valtuutetuille ei ole kerrottu, paljonko Luona laskuttaa Migriä. Se ei voi olla 3 miljoonaa vuodessa, mutta voi olla 4 miljoonaa euroa. Jos Luona tavoittelee Mikkelistä samaa voittoa kuin muualta Suomesta keskimäärin, sen tulee laskuttaa vähintään 4,2 miljoonaa euroa.

On näitä muitakin -  Kotokunta Oy

Kotokunnalla on Mikkelissä VOKki. Osoite on ihan keskustassa, Mikonkatu 5.

Kotokunta on turvapaikkabisneksestä rikastuva yhtiö. Se teki 2021-22 15 kuukauden tilikaudella 12,4 miljoonan euron liikevaihdon ja voittoa 1,1 miljoonaa. Vuoden 2023 liikevaihto oli 92,2 miljoonaa ja voitto 11,6 miljoonaa euroa. 2024 tilinpäätöstä ei ole julkistettu. Edellinen tilinpäätös oli allekirjoitettu 3.6.2024. Tilinpäätös oli lähetetty lain mukaan liian myöhään kaupparekisteriin vasta 25.10.2024. 

Kotokunta on velaton yhtiö. Henkilöstöä toissa vuonna oli 277. Keskipalkka oli kuukaudessa 3225 euroa eli 564 euroa alempi kuin Luonassa.

Kun tällainen mainospuhe käännetään google-kääntäjällä arabiaksi ja somaliaksi, on oven takana pitkä jono tulijoita. Saako yksikään suomalainen tällaista palvelua? Ilmaiseksi!

Kotokunta: ”Vastaanottokeskuksen asiakkaat saavat meiltä valmiiksi kalustetun ja varustellun kodin. Vastaanottokeskus huolehtii asiakkaidensa terveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista. Tätä työtä vastaanottokeskuksessa tekevät terveydenhoitaja ja sairaanhoitaja, sekä sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja. Asiakkaiden saamat lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut perusterveydenhuollon tasolla tuottaa Migrin alueellisesti kilpailuttama palveluntuottaja. Erikoissairaanhoidosta vastaa hyvinvointialue.”

”Vastaanottokeskuksen ohjaajat neuvovat ja ohjeistavat asiakkaita kaikissa asiakkaan arkeen liittyvissä asioissa. Lisäksi vastaanottokeskus järjestää muun muassa tulkkauspalveluita, huolehtii vastaanottorahan maksamisesta sekä järjestää erilaista opintotoimintaa, kuten suomenkielen ja yhteiskuntatietouden opetusta. Asiakkaan saadessa kuntapaikan, avustamme asiakkaitamme muutossa omaan asuntoon.”

"Kotokunta on yrittäjävetoinen* kotimainen yhtiö, jonka juuret ovat vuodessa 2015. - -Me Kotokunnassa haluamme tarjota Suomeen saapuville ihmisille laadukkaat vastaanottopalvelut sekä turvallisen ja rauhallisen asuinympäristön.

Tarjoamme asiakkaillemme palveluita, jotka tukevat henkilön kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä antavat hyvät lähtökohdat kotoutumiselle."

 * Juhani Pälve, Matias Pälve ja Lari Christensen.

***

Tue blogin toimintaa https://www.vahtera.blog/tilaus

Blogisivuston ylläpito maksaa ja lisäksi joudun maksamaan eräistä tietopyynnöistä. Samaan aikaan Suomen asioita sekoittavat henkilöt saavat hulppeita palkkoja ja bonuksia.

Siksi pienikin tuki on paljon, jos useampi taho osallistuu vapaaehtoisen tilausmaksun maksamiseen.

Yritykset saavat vähentää tilausmaksun omassa kirjanpidossaan ja tuloverotuksessaan sekä arvonlisäveron (10 %), koska sivustolla käsitellään paljon yrittämiseen ja verotukseen liittyviä asioita.