Mitä suuremmat rahat hallitus käyttää, sitä vähemmän tiedetään miljardeista, jotka käytetään. Mitä pienemmät rahat, sitä tarkemmin lasketaan. Esimerkki: ”Koko maan keskihinta kouluruokailulle on 2,80 euroa päivässä oppilasta kohden.”
Hallitus ei tiedä maahanmuuton kustannuksista edes suuruusluokkaa. (Vahtera tiesi 2019 3,2 miljardia euroa vuodessa.) Ilmastonmuutoksen takia tehtävistä muutoksista ei ole mitään kustannusarviota. SOTE myytiin alun perin väitteellä, että se säästäisi 3 miljardia euroa sote-kustannusten kasvusta. Niinpä. Vain taivas on rajana ja aina voidaan sanoa, että säästettiin sentään kolme miljardia.
Elvytysrahastoon mentiin miljardien eurojen maksajaksi ilman mitään selvityksiä. Eikä niitä ole tehty vieläkään. Tuskin koskaan. Kehitysavusta tiedetään rahojen määrä, mutta ei millaisia vaikutuksia avulla on ollut. Euroon mentiin ilman lukuja katteettomilla lupauksilla. Hävittäjähankinnat on annettu sotilaiden tehtäväksi. Jokainen toki haluaa uusimmat ja kalleimmat työvälineet.
Linkit Vahteran maahanmuuton menolaskelmien Web-arkistoihin.
Suomessa ei ole mitään mekanismia hillitä suuria hintojen korotuksia. Tästä viime aikojen sähkön ja polttonesteiden rajut korotukset ovat pahoja esimerkkejä. Muualla Euroopassa alennetaan arvonlisäveroa ja/tai sähköveroa. Suomessa ministerit iloitsevat kun myös arvonlisäverotulot kasvavat. Kauhulla joutuu ajattelemaan, millaiseen konkurssiin aluehallintouudistus Suomen vie.
Sääntö niin valtiolla kuin kunnissa ja jatkossa alueilla on, mitä suurempi asia, sitä vähemmän sen kustannuksia selvitetään.
Mitä maksaa sote-palkkojen harmonisointi
Hallituksen arvio on ollut, että palkkojen yhteensovittaminen maksaisi 124–434 miljoonaa euroa. Haarukka on valtiovarainministeriöstä. Kuntaliitto arvioi 500—800 miljoonaa euroa. Kun tietää, että julkisten investointien kaikki hinta-arviot ovat alimitoitettuja, voi päätellä ettei miljardi tule riittämään. Kovin epämääräisiä ovat luvut, vaikka valtiolla ja kunnissa on satoja virkamiehiä ja tuhansia tietokoneita laskennan suorittamiseksi.
Arvioita voidaan verrata maitolitran hintaan. Kaupan hinta on 1,20 euroa litra. Kun asiakas menee kassalle, hinta onkin 8 euroa. Tai yli kympin. Tai jotain siltä väliltä. Ja aina joku vetää välistä.
Yhteensovittaminen tarkoittaa, että jonkun tehtävän kaikki palkat alueella nostetaan korkeimman palkan tasolle. (Miksei valtiotasolla?). Kuinkahan paljon palkkojen harmonisoinnissa saadaan korotuksia korkeimpaan palkkaan, jota ei ole työllä ansaittu. Tällaisista korotuksista yksi on ylitse muiden, mutta jääköön se kirjoittamatta. Lukijat kuitenkin tietävät.
”Superin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo palkkaharmonisoinnin ainoastaan tasaavan niitä palkkoja, jotka on jätetty nostamatta.”
Ministeri Saarikko: ”…sote-alan palkkaharmonisointi tulee maksamaan 100–400 miljoonaa euroa.”
Pääministeri Marin: ”Mikäli tämä (virkamiesten) arvio on liian optimistinen, niin sitten valtion pitää omista varoistansa osoittaa tähän lisää rahoitusta” (PV: Valtion kaikki rahat ovat veronmaksajien tai lainanantajien rahoja)
Kansanedustaja Suomela: ”eri alueilla ollaan eri vaiheessa palkkaharmonisoinnissa ja sen vuoksi tarkkaa summaa ei voida varata, ennen kuin se on tiedossa”. (PV: voi näitä naisia, ihania, mutta numeroista eivät ymmärrä mitään)
Kansanedustaja Orpo: ”Orpo totesi, ettei hän usko ollenkaan siihen, että summa olisi lähellä sataa miljoonaa, vaan se on lähempänä miljardia euroa.” (PV: Orpo on oppinut laskemaan? Ministerinä ollessaan haukkui eduskunnassa maahanmuuton laskelmani ja lupasi virkamiestensä laskevan oikeat luvut. Niitä ei koskaan tullut.)
YLE: "Soten lisärahantarve on 6,4 miljardia euroa kahdeksan ensimmäisen vuoden aikana sen jälkeen, kun sote alkaa eli vuonna 2023". Kuntaliiton konsulttiyhtiössä on laskettu, että se tarkoittaa kuntaveroksi muutettuna viiden prosenttiyksikön korotusta. "Veronmaksajien keskusliiton mukaan viisi prosenttiyksikköä merkitsee keskituloiselle 1800 euroa lisäveroja vuodessa".
Enpä usko, jos 6,4 miljardia tarkoittaa kokonaislisäystä. Eli se olisi 800 miljoonaa vuodessa. Eihän se riitä edes palkkojen harmonisointiin. Ja uusi organisaation ja johtajien taso olisi muka ilmaista.
Miten rahoitetaan palkkojen yhteensovittaminen
Pääministeri Marin tietää: ”Minä sanon ihan suoraan: Kyllä, me tulemme käyttämään tulevaisuudessa enemmän rahaa sote-palveluihin. Kyllä sdp haluaa, että me käytämme enemmän rahaa sote-palveluihin. Tunnustan tämän aivan suoraan”.
Autanpa hallitusta. Jos palkat ovat keskimäärin 3500 euroa kuukaudessa, siihen tulevan palkankorotuksen marginaaliveroprosentti on 41,4. Kun siihen lisätään valtiolle kertyvät eläke- ja työttömyysvakuutusmaksu, prosentti nousee keskipalkkaisellakin yli 50 prosentin. Esimerkiksi sairaanhoitajilla peruspalkkaa nostavat erilaiset lisät, joihin marginaalivero juuri iskee.
No niin. Puolet löytyi heti hokkuspokkustempulla. Puolet on sama riippumatta siitä, maksaako harmonisointi 100 tai 800 miljoonaa euroa. Tai miljardin.
Loput otetaan velkaa. Siitähän hallituksella on jo rutiinit valmiina.
Samalla voidaan harmonisoida julkisen sektorin lomat yhtä suuriksi yksityissektorin kanssa. Siitä vapautuu 40.000 työntekijää paikkaamaan hoitajapulaa. Tai saadaan työvoimaa yksityissektorille tai mennään työttömyyskortistoon. Julkisen sektorin suuren sairastavuuden harmonisointi yksityisen kanssa vapauttaa 10.000 työntekijää. Julkiset menot vähenevät näin helposti ja oikeudenmukaisesti 2 miljardia euroa.
Salon kuntaliitoksesta mallia
Veronmaksajain Keskusliitto on myöntänyt vuoden 2007 Taloustaitokunta-arvonimen Salo 2009 -kuntaliitokselle. 10 kuntaa yhdistyvät vuoden 2009 alussa Salon kaupungiksi. ”Salo 2009 -kuntaliitos on malliesimerkki kuntarakenteen päättäväisestä uudistamisesta kuntalaisten parhaaksi.”
Kuinkas sitten kävikään: 2015 ”Salon kaupunki on vaarassa joutua kriisikunnaksi. Kaupunginjohtaja Antti Rantakokon ensi vuoden talousarvioesitys on 5,4 miljoonaa euroa alijäämäinen, vaikka Pajulan, Teijon ja Hajalan koulut lakkautettaisiin. Kaupunki tekee alijäämäisen tuloksen kuudetta kertaa peräkkäin. Hyviltä vuosilta kertyneet vanhat ylijäämät on syöty.” Jonkun pitäisi laskea, kuinka paljon
Mitään jälkilaskelmia harmonisoinnin kustannuksista ei tietenkään ole. Etukäteen haarukka oli 2,5 - 5 miljoonaa euroa vuodessa ja nousee edelleen korotusten takia. Onko sattuma, että 2015 talousarvioesitys oli juuri 5 miljoonaa euroa negatiivinen. Seitsemässä vuodessa (2009-2015) rahaa oli mennyt palkkojen harmonisointiin ainakin 35 miljoonaa euroa.
Salon kaupungin kaikki palkkamenot sosiaalikuluineen olivat 162 miljoonaa euroa. Palkkaharmonisointi oli korottanut menoja noin 3 prosentilla.
2015 Salon kaupungilla oli velkaa 155 miljoonaa euroa, vuonna 2020 sama määrä, mutta osa veloista on siirretty konserniin, jossa velkaa 264 miljoonaa euroa. Tilinpäätöstä ennen kuntainliittoa en löytänyt, mutta Nokian kultaisten vuosien rahat 2010 87 miljoonaa euroa kuluivat nopeasti, 2014 jäljellä oli enää 8 miljoonaa euroa. 2015 rahaa oli muka enemmän kun kirjanpitotempulla saatiin 6 miljoonan tulo kaukolämmön yhtiöittämisellä. Samaa leikkirahaa halutaan tehdä vesilaitoksen yhtiöittämisellä. Ei se ihan leikkiä ole: tempun avulla verojen korotuksen sijasta korotetaan veden (tai kaukolämmön) hintaa. Samalla kun miinus muuttuu plussaksi.
Jos jotain arviota tekisi, useamman hyvinvointialueen numerot tulevat jäljittelemään Salon kaupungin liitoksen jälkeisiä numeroita – tosin paljon suurempina. Eikä Nokian tuho ole mikään selitys. Julkinen talous on suunniteltava siten, että rahat riittävät. Eikä poliitikkojen huutokaupalla siitä, kuka eniten antaa rahaa.
Salon kaupungissa harmonisoitiin 10 kunnan palkat yhdenmukaiseksi. Uusia tyhjänpäivän johtajia saatiin kukkuramitoin. Jokainen yhdeksän kuolleen kunnan johtaja sai jonkun muutosjohtajan tehtävän viideksi vuodeksi. Ja vielä 13 vuotta myöhemmin näitä johtajia näkee kaupungin palkkalistoilla.
Ystäväni näki tuohon liittyvän sumplauksen, jossa pärstäkerroin ja ystävyyssuhteet ratkaisivat, ei työn vaativuus. Jokainen sai itse määritellä työkuvauksensa. Nyt maksajana on valtio, joka on etäinen ja kasvoton kankkulan kaivo, jonka rahat ovat vain jaettaviksi. Siis varmasti tulee vielä pahempi sumpliminen.
Julkisella puolella maksetaan usein tekemättömästä työstä muillekin kuin johtajille palkkioviroissa. Naapurin poika pääsi poliittisilla suhteilla kaupungin töihin. Hän jäi eläkkeelle talousasiantuntijana. Eläkkeelle päädyttyään hän ihmetteli torilla, ettei hänen tilalleen palkattu ketään. Todella tärkeää työtä varmaan tehnyt koko ikänsä. Usein kannattaisi olla hiljaa.
Setäni Jannun viimeiset työvuodet kuluivat kunnan töissä polkupyörällä kulkien maanteiltä kiviä syrjään potkien. Kun koulutoverini jatkoi hänen tehtäviään, muuttui hänen työnimikkeensä kuntainliitoksessa ”erikoisammattimieheksi”. En kehdannut kysyä kuinka paljon palkka nousi.
Erilaiset palkat
Vantaan kaupungilla on yli 10.000 työntekijää, Keravalla alle 2000 (luvut 31.12.2020). Kaupungit muodostavat yhden hyvinvointialueen. Terveydenhoito on molemmissa kaupungeissa hoidettu HUS:issa (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri). Siksi palkkojen harmonisointia ei tehdä niin paljon kuin muilla hyvinvointialueilla. HUS hoitaa vain terveyspuolen, alueille siirtyvät sosiaalipalvelut ovat palkkaharmonisoinnin piirissä myös Vantaa-Keravalla.
Seuraavat luvut ovat viitteellisiä. Vantaalla keskipalkka oli vuonna 2020 3408 euroa kuukaudessa ja Keravalla 3008 euroa. Vantaan palkat ovat keskimäärin 13 % korkeampia kuin Keravalla.
Tällä kertaa en äänestä
Salaa toivoin, että äänestysprosentti jäisi alle kymmenen. Se pakottaisi eduskunnan purkamaan koko aluehimmelin. Turha toivo. Jo ennakkoääniä annettiin 26 %.
Aluevaalit muistuttavat monella tapaa 1978 pidettyjä viimeisiä Kekkos-vaaleja. Silloin jätin äänestämättä, koska pidin koko vaaleja valheellisena. Sellaisiksi ne osoittautuivatkin Kekkosen jouduttua sairauden takia luopumaan presidentin tehtävistä. Valtakunnan salaisuus oli, että Kekkonen on sairas, mutta media ei sitä kansalle kertonut. Viimeisissä Kekkosvaaleissa 1978 äänestäjiä oli 64 %. Aluevaaleissa aktiivisuus jää kauas taakse.
Aluevaaleissa emme tiedä, miksi äänestämme, millaisin perustein ja ketä. Valta keskittyy yhä harvemmille. Tulemme näkemään valittujen listoilla henkilöitä, jotka ovat myös kuntien valtuustoissa ja eduskunnassa. Yhden kauden valtuutettuna tiedän kuinka valtava työmäärä olisi pelkästään kunnanvaltuutettuna, jos työn kunnialla hoitaisi.
Ehdokkaiden lupaukset ovat onnettomia. Ne osoittavat, ettei suuri osa ehdokkaista tiedä, mistä on kyse. Eivätkä tiedä puolueetkaan. Äänestetään vain koska on aina ennenkin äänestetty, monet myös 1978 vaaleissa.
En halua omalla äänelläni tukea tätä epätietoisuutta. En halua äänestää, koska en halunnut hyvinvointialueita. Sitäpaitsi. Samat päättäjät ovat tähän asti istuneet valtuustoissa ja eduskunnassa. On hyvin vaikeaa uskoa, että he aluevaltuustossa tekisivät niitä hyviä päätöksiä, jotka aiemmin ovat jättäneet tekemättä. Tämä on oma ratkaisuni, enkä suosittele sitä kenellekään. Jokainen tehkööt omat valintansa.
Aluevaaleissa luvataan ambulanssin tulevan heti kun äänestät numeroa ***. Ehkä paras tasa-arvon kannattaja löytyy Porista, jossa ehdokas lupaa ilmaisia kondomeja ja kuukautiset myös miehille.
SOTE-menot kasvavat ja niin myös verotus
Kaikki puolueet paitsi vihreät ja vasemmistoliitto vastustavat maakuntaveroa. Vaikka virkamiehet sitä valmistelevat.
Tietenkin verotus nousee. Vaikka ehdokkaat toinen toistaan vahvemmin sanovat, ettei maakuntaveroa tule. He sanovat, koska eivät ymmärrä mistä on kyse.
Valtionvero on progressiivinen, kunnallisvero vain pienituloisten kohdalla. Monilla kunnilla on hirmuisesti velkaa (esim. Espoo ja Vantaa). Kun kunnallisveroa alennetaan on kuitenkin velkojen korot ja lyhennykset hoidettava. Suuri velkaisuus ei ole perusteltua, koska kuntien verotulot alenevat. Pelkästään se lisää yhteiskunnan kokonaisverotusta.
Alueiden IT (tietojärjestelmät) maksaa miljardeja euroja. IT on aina menoerä, joka saa maksaa mitä tahansa, koska yhdelläkään politiikolla ei ole aikaa eikä osaamista ymmärtää, miksi IT maksaa niin hirmuisesti. Korruption määrä hankinnoissa lienee suuri: olemme nähneet vain jäävuoren huipun.
Etenkin monet naiset haluavat henkilötunnuksen, joka ei paljasta miestä eikä naista, eikä ikää. Tämäkin koohotus on miljardiluokan IT-meno veronmaksajille. Mutta kun mä haluun. Kaikkialla tarvitaan kuitenkin syntymäaika (ks. vaikkapa ajokorttia tai osta alle 30-v jotain Alkosta). Ja aika harvinaisia ovat tilanteet, joissa vastaantulija ei erota miestä naisesta. Vaikka olisi maski kasvojen edessä.
Jotkut puhuvat digitalisaation vähentävän menoja. Siitä on jo tarpeeksi esimerkkejä, että julkisella sektorilla digitalisaatio lisää menoja. Jos se sattuisi joskus onnistumaan, vähenisivät työpaikat. Ei kun työtehtävät poistuvat, mutta työpaikat jäävät.
Kunnilta poistuvat korkeammat tasaverotetut verot. Kun valtio maksaa maakuntien sote-menot, on valtionveroa korotettava, mikä johtaa progression kiristymiseen. Myös verotuksen alarajaa alennettaneen, nyt ansiotulojen raja on 19.200 euroa vuodessa. Osin kuntien valtionavut siirtyvät alueiden rahoitukseen.
Aikamoinen taikuri pitää olla, jos pystyy säilyttämään nykyisen verotuksen tason ennallaan. Keski- ja hyvätuloisten verotus tulee varmasti lisääntymään, pienituloisten alentumaan.
Eikä maakuntaverotus tämän himmelin rakentamista yhtään helpota.
Entä kun taantuma tulee
Sari Sairaanhoitajat saivat kokoomuksen vaalivalttina suuret palkankorotukset vuoden 2007 vaalien jälkeen. Suomen romahdus ei johtunut sairaanhoitajien palkoista, vaikka korotukset vietiin läpi kaikkiin palkkoihin. ”Vuonna 2008 kärjistyneen rahoitusmarkkinoiden kriisin jälkeen työn tuottavuus ei ole kasvanut juuri lainkaan. Vuosina 2010–2020 Suomen talous on kasvanut keskimäärin vain 0,8 prosenttia vuodessa.” Vaikka samaan aikaan uutta valtionvelkaa otettiin 50 miljardia euroa.
Kun taantuma (tai lama tai romahdus) tulee, kenen palkkoja lasketaan tai ketkä irtisanotaan. Vai hoidetaanko talouden kriisiytyminen inflaatiolla, joka tuhoaa etenkin pienituloisimpien säästöt ja ostovoiman. Entä miksi koulutamme valtavat määrät ekonomisteja, kun tavaratalon kassan työkokemuksella määritetään velanottokykymme ekonomisteja nopeammin ja paremmin?
