top of page

SOTE-sopasta tuli kaikkien aikojen katastrofi


Kuinka monta miljoonaa euroa logoihin?

Miten tällainen katastrofi on onnistuttu luomaan? Onko kyse poliittisesta vallanhimosta, ahneudesta, välinpitämättömyydestä vai osaamattomuudesta. Vai kaikista noista. Aikaisempien julkisen sektorin kokemusten perusteella sen tiesi, ettei tästä hyvää seuraa.


Meille luvattiin sote-rahojen säästöä. Sipilän hallitus puhui 3 miljardin euron vuotuisista säästöistä. Sipilällä oli kaikki muuten hyvin, mutta etumerkki oli virheellinen.

Ahneuden ja mahdottomuuden paras osoitus on, että aluevaltuutetuista 77 % ovat myös kunnanvaltuutettuja. Yli puolet kansanedustajista istuu myös alue- ja kunnanvaltuustoissa. Kyse on silkasta rahastuksesta eli ahneudesta, ei mistään muusta. Sellaista teräsmiestä ei Suomessa ole, joka pystyisi hoitamaan kaikki nuo kolme luottamustehtävää kunnialla. Mutta supernaiset pystyvät enempään.


Hienoja nimiä on sentään kehitetty

Etelä-Savossa on Eloisa, Pirkanmaalla Pirha. Ja ainakin nimissä asiat on hoidettu hyvin, koska puhutaan hyvinvointialueista.


Pirkanmaa on totuuden edessä vähentämässä omaa henkilökuntaa enintään 500. Se tuskin riittää, sillä vakituista henkilökuntaa oli vuoden alussa 19.000 (sivu 35).


YT-neuvottelut alkavat syyskuussa ja koskevat koko henkilöstöä eli noin 20.000 työntekijää. Mistä ihmeestä 8 kuukauden aikana on taiottu tuhat lisää henkilökuntaa? Uusia johtajia vai? Neuvottelujen tavoitteena on vähentää pysyvästi kuluja 42 miljoonaa euroa jo ensi vuonna. Päässälaskutaitoni on kirottu. Sillä se heti kertoi ettei onnistu. Tarkistin päässälaskuni. Jos irtisanotaan 3500 euron kk-palkkalaisia, 42 miljoonan euron säästö edellyttää 805 hengen irtisanomista, ei enintään vaan tasan. Mutta miksi irtisanoa hoitajia, kun niistä on pulaa. Se johtaisi vuokratyöntekijöiden käytön lisäämistä.


Mutta jospa kerrankin irtisanottaisiin päälliköitä, johtajia ja paperinpyörittäjiä. Jos heidän palkkansa on keskimäärin 6000 euroa kuukaudessa, 470 johtajan irtisanominen riittää.


SOTEa ja uutta aluehallintoa ei olisi pitänyt koskaan tehdä. Mutta ahneus sokaisi päättäjien silmät ja aivot.


Pirhan taloussuunnitelmassa vuoden 2023 menoiksi arvioitiin 2,1 miljardia euroa eli 6,8 % enemmän kuin edellisvuonna rahaa samoihin tehtäviin käytettiin. Kasvu 133 miljoonaa euroa johtui mm. palkkojen harmonisoinnista tehtävänimikkeen korkeinta palkkaa saavien tasolle.

Karmea virhe oli tehdä peräti 21 hyvinvointialuetta, kun paljon vähempi, esimerkiksi 8, olisi riittänyt. Alueita joudutaan vähentämään, mutta se tulee erittäin kalliiksi mm. koska kallispalkkaisia johtajia on nyt moninkertaisesti liikaa. Ja IT-investoinnit alueille menevät suurelta osin hukkaan, jos alueita vähennetään.


Vuokratyövoimasta tullut ja tulee ongelma

Pirha suunnittelee vuokratyövoiman vähentämistä. Saahan sitä suunnitella. Tosielämässä hoitohenkilökunta on mennyt vuokrayrityksiin töihin paremman palkan ja suuremman työaikavapauden takia. Ja tulee menemään jatkossa yhä enemmän, jollei tätä kirousta saada katkaistua. Julkisen pitemmät lomat eivät vaikuta, koska vuokrayrityksessä voi työaikansa päättää vapaammin.

Hallinnon keskipalkaksi arvioitu 4800 €/kk

Vuokratyövoima tulee erityisen kalliiksi. Hyvin menestyneen Hoiwa Oy:n 10 kk liikevaihto 2022 5,9 miljoonaa euroa tarkoittaa, että kunnat ja kuntayhtymät ovat viime vuonna maksaneet vuokrasairaan- ja apuhoitajista 5,9 miljoonaa euroa. Tästä rahasta kolmasosa (2 miljoonaa euroa) on mennyt järjestelmän pyörittämiseen. Eli alueen palkkalistalla olevan sairaanhoitajan palkkaa voitaisiin nostaa 33 % ja hän tulisi maksamaan saman kuin vuokratyövoimatyöntekijä. Toki ongelmaksi tulee se, että korkeampi palkka pitäisi maksaa kaikille, ei vain sille yhdelle, jonka takia voitaisiin poistaa vuokralistalta yhden henkilön panos.

Neljän lapsen äiti Fadumo Ali perusti Hoiwa Oy:n maaliskuussa 2020. Se on kasvanut muutamassa vuodessa yli äyräittensä. Fadumo lähti ratkaisemaan Suomea vaivaavaa hoitajapulaa. Hän on kahdessa vuodessa saanut aikaan useampia muutoksia sote-alalla, mm. nostanut hoitajien palkkoja ja auttanut alan toimijoita saamaan henkilökuntaa nopeasti ja joustavasti. Yrityksen listoilla on jo yli 2500 työntekijää pidempiin ja jopa yhden päivän vuokrasuhteisiin.


Yhtiön nettisivujen mukaan: ”Vuosi sitten Hoiwalaisia oli noin 2500 ja nyt meitä on jo yli 7000. Ydintiimimme koko on puolestaan kasvanut muutamasta 22 henkilöön. Olemme myös päässeet laajentumaan lähes jokaiseen Suomen suurimpaan kaupunkiin kuluneen kolmen vuoden aikana.” Iltalehden mukaan (joulukuu 2022) yrityksen listoilla oli 4000 työntekijää.


Yhtiö ei kerro henkilöstön keskimääräistä lukumäärää, vaikka se lain mukaan on pakollinen tieto. Yhtiö kertoo 10 kk tilikaudella 2022 toimihenkilöitä olevan 17 (nyt siis 22).


Hoiwa Oy:n tilinpäätöksessä on muutama erikoinen tieto. Yhtiöön on viime vuonna sijoitettu 1,998 miljoonaa euroa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiössä on tehty viime vuonna yksi maksullinen ja kaksi maksutonta osakeantia. Tuo 2 miljoonaa euroa liittynee maksulliseen osakeantiin. Osakeyhtiön omistajatiedot ovat salaisia perustamisen jälkeen, joten sitä ei sisäpiiriin kuulumaton voi saada selville.

Ks FB-kommenttini klop 17:53

Osakeyhtiön pääkonttorissa on oltava osakasluettelo nähtävillä. Siitä voi pyytää kopion, josta joutuu jotain maksamaan. Tai sitten kopioida osakasluettelo esimerkiksi puhelimen kameralla. Eli myös Hoiwa Oy:n. Sitä ei tarvitse näyttää heti, jos kävelee ovesta sisään vaan voidaan ottaa aikalisä. Asia ei minua niin paljoa kiinnosta, että viitsisin lähteä Espooseen sitä katsomaan. Bertel Jungin aukio 5, 02600 ESPOO. Tämä ei ole maalitusta, mutta jos joku asuu lähellä ja käy katsomassa, niin valokuvan voi lähettää minulle. Kiinnostaa kyllä tietää kuka/ketkä ovat sijoittaneet yhtiöön 2 miljoonaa euroa.


Samaan aikaan yhtiö on jakanut 1.3.2022 päättyneen tilikauden oman pääoman 348,6 tuhatta euroa miltei kokonaan osinkoina 313,7 tuhatta euroa. Tuo osingonjako on käytännössä verotettu kokonaan ansiotuloina. 31.12.2022 päättyneeltä tilikaudelta ei esitetä lainkaan osingonjakoa, vaikka siitä olisi voitu jakaa 7,5 %:n verolla osinkoa 172,2 tuhatta euroa. No ehtii sen vielä tehdä tämän vuoden loppuun asti.


Osingonjako tulee ymmärrettäväksi, koska se lienee tehty ennen maksullista oman pääoman korotusta, ja osingot on saanut alkuperäinen perustajataho.


Varsin outo on tieto: ”Lainat yhtiön toimitusjohtajalle ovat tilikauden päättyessä 3.668,81 €. Laina-aika on yksi vuosi ja laina on koroton.” Olen aina sanonut asiakkailleni, ettei osakaslainaa pidä ottaa. Siitä joutuu maksamaan veroa 30-34 % ja silti laina on maksettava takaisin. Osakaslaina toimitusjohtajalle ei voi olla koroton. No lainasumma on pieni, joten tämä on turhaa viisastelua.


Yhtiön hallituksessa on kolme suomalaista ja kaksi Alia toimitusjohtaja Alin lisäksi. Hallituksen puheenjohtajana on Nordean liiketoimintajohtaja. Tilintarkastaja on yksi suurista, PricewaterhouseCoopers Oy. Yhtiön verot on oikein laskettu verotettavasta tuloksesta.


Suuri on suuria palkkoja ja organisaatioita,

pieni on asukkaille parasta

Johtajien määrä kasvoi, kulut nousivat – Hyvinvointialueella pomojen palkkakulut lähes kuusi kertaa suuremmat kuin aiemmin Vantaalla


Ilta-Sanomat 26.8.23: Keski-Suomen hyvinvointi­aluejohtaja JT on tienannut yli 5000 euroa kokouspalkkioina viime syksyn jälkeen. Kokouspalkkioiden lisäksi hän ansaitsee kuukaudessa 15.406 euroa palkkatuloina. Että kehtaa. Toimitusjohtajille ja vastaaville ei mikään organisaatio maksa kokouspalkkioita erikseen.


Mitäpä tässä muuta kuin:

Keskimääräinen kuukausipalkka tehtävänimikkeelle Apuhoitaja on 2946 euroa kuukaudessa (2021).


Keskimääräinen kuukausipalkka tehtävänimikkeelle Sairaanhoitaja on 3261 euroa kuukaudessa (2021).


Keskimääräinen kuukausipalkka tehtävänimikkeelle Lääkäri on 6575 euroa kuukaudessa (2021).


Hoitajat eivät saa kokouspalkkioita, mutta ehkä sentään kampaviinereitä.


Kampaviinereiden lisäksi aluevaltuutetut lyövät rahoiksi. Tunnin palkaksi tulee 200 euroa, eli melkein liikejuristien laskutustaksat jokaiselle erikseen. Ja päälle kaikenlaiset jaosto- jne kokoukset. Turha selittää, että kokouksiin valmistautuminen vie aikaa. Sillä missä oikeiden töiden ja kokousten välissä sitä luetaan alueiden papereita,


2 § Kokouspalkkiot Pirkanmaan hyvinvointialueen toimielinten kokouksista suoritetaan seuraavat kokouspalkkiot:

  • valtuusto ja tilapäinen valiokunta 400 euroa

  • valtuuston valiokunta 250

  • aluehallitus 300

  • aluehallituksen jaosto 250

  • tarkastuslautakunta 250

  • toimikunnat 250

  • aluevaalilautakunta 250

  • valtuuston valiokunta 250

  • puheenjohtajatoimikunta 250

Palkkion maksamiseksi toimielimen kokouksesta edellytetään, että luottamushenkilö on ollut läsnä alle kahden tunnin kestävässä kokouksessa koko ajan ja yli kahden tunnin kestävässä kokouksessa vähintään kaksi tuntia, ellei poissaolo perustu esteellisyyteen


Ristiinalainen 24.8.2023

Yorumlar


bottom of page