Somalit, osa III: Somalit viihtyvät Suomessa

Suomen Akatemia voisi rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta siitä, mitä maahanmuutto maksaa? Ovatko Migrin tekemät päätökset Suomen kannalta eettisesti korkealaatuisia? Miten maahanmuutto vaikuttaa Suomen väestökehitykseen? Entä luottamusyhteiskuntaan, rikollisuuteen, väkivaltaisuuteen, seksuaalirikoksiin, terveyteen, sosiaalitoimen rahoitukseen?


Tutkimus somalien viihtymisestä Suomessa


Valtiolta, kunnalta tai muulta julkisyhteisöltä (Suomen Akatemia) saadut apurahat ovat verovapaita ilman ylärajaa.


Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa


2012: Yliopistonlehtori, dosentti Päivi Harinen 600.000 tuhatta euroa somalimaahanmuuttajien kansallisuuskokemuksia vertailevaan tutkimukseen. Siinä selvitettiin 4 vuoden aikana, mitä eroa on elää somalinaisena Suomessa ja Yhdysvalloissa, Minnesotan osavaltiossa.


2012: Outi Fingerroos, etnologian professori ja akatemiatutkija. Suomen Akatemia; Tutkimus somalien perheenyhdistämistä viranomaiskerronnan ja somalien kokemuskertomusten näkökulmista. Samaan aikaan myönteisen rahoituspäätöksen sai kaksi muutakin somaliaiheista tutkimusta.


2003, 2012, 2013, 2016 Marja Tiilikainen, akatemiatutkija. Arjen islam: Somalinaisten elämää Suomessa, 2003. "Transnationaaliset muslimiavioliitot: Hyvinvointi, laki ja sukupuoli" (2013-2017), Nuoret muslimit ja resilienssi: Osallistava tutkimus" (2016-2018, "Somalis in Helsinki", jossa tarkasteltiin somalialaisten integroitumista seitsemässä Euroopan kaupungissa. (päättyi vuonna 2013).


2019-2023 Markku Hokkanen: Liikkuvat parantajat, selvittää kuinka liikkuvuus, kamppailut ja lisääntyvät globaalit vuorovaikutussuhteet vaikuttivat parantamiseen ja politiikkaan 1870-luvulta alkaen. Hanke perustuu kirjallisiin ja suullisiin lähteisiin .. ja Somaliassa


Miten somalit viihtyvät Suomessa? 2013 julkistetussa tutkimuksessa selvitettiin millaista on asua somalina pääkaupunkiseudulla.


Tutkimus: Ollako vai eikö olla? 90 prosenttia Suomessa asuvista somaleista kokee tulevansa syrjityksi työmarkkinoilla.


2014: Maahanmuuttajataustaisten nuorten terveys ja hyvinvointi. Tutkimus pääkaupunkiseudun somali- ja kurditaustaisista nuorista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)


Perinneruoka


Somalialaiset ruokaperinteet vaihtelevat alueittain. Esimerkiksi kalaa syödään Pohjois-Somaliassa harvoin, vaikka maalla on Afrikan pisin rannikkoviiva. Ruokaperinteissä yhdistyvät niin historialliset kauppareitit mm. Persian ja Turkin kanssa, naapurimaiden, kuten Etiopian vaikutteet sekä Italian siirtomaakauden perintö. Jälkimmäisen ansiosta esimerkiksi pastaa syödään paljon. Mausteita ja marinadeja käytetään, samoin öljyä. Xawaash- mausteseosta käytetään merkittävästi.


Suomessa somalialainen ruoka on varsin tuntematonta, ja vaikka muutamia afrikkalaisia – lähinnä etiopialaisia – ravintoloita pääkaupunkiseudulta löytyykin, ei somalialaista ruokaa ole saatavilla.


Somaliäiti on lähettänyt minulle terveisenä itse valmistamiaan sambusoja. Tosi maukkaita.


Somalikahvilaravintolassa 20.9.2016 Helsingin Camel Cafe

Camel Cafe tarjosi teetä, se oli makeaa afrikkalaiseen tapaan. Teen kera otin vihannes- ja lihasambusan, sekä pieniä vihannespullia. Halal-lihaa en osta, mutta sitä kai lihasambusan sisällä oli. Sambusat olivat maukkaita, vihannespullissa olisi saanut olla enemmän ytyä. Jälkiruokaleivos oli minun makuuni turhan makea, mutta sellaiseen olen tottunut Afrikassa.


Camel Cafesta olisi saanut myös ruoka-annoksia, mutta en niitä maistanut.


Kahvila on pieni. Kolme pientä kahden tuolin pöytää. Henkilökuntaa näkyi yksi nuori neito, joka kertoi syntyneensä Suomessa, mutta suomen kieli on vähän ruostunut kun hän on asunut Egyptissä ja Englannissa. Kadehtimisen vire käväisi mielessä. Somaleilla on kansainvälinen elämä ja aina voi tulla turvasatamaan Suomeen.


Camel Cafe merkittiin käyntini jälkeen 1.10.16 arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, mutta se ei ole ollut työnantajarekisterissä.


Helsingin Sanomat teki jutun kahvilasta 13.10.2016


Kahvila-ravintolan toiminta on loppunut, ilmeisesti syyskuussa 2017. Ramadanin takia se oli suljettuna 2017 touko-heinäkuussa 38 päivää. Facebook-sivut ovat auki, mutta viimeinen päivitys on tehty 19.9.2017.


Rikollisuus


Turvapaikan haku alkaa usein rikoksella

Joka kuukauden ensimmäisessä Virallisen lehden numerossa on kymmeniä maahanmuuttajien avioerohakemuksia, joissa mies on kadonnut. Maaliskuussa 23. Akatemiatutkijoiden pitäisi selvittää, mitä tämän taustalla on.

Rikoslaissa väärennysrikokseksi määritellään väärennetyn todistuskappaleen käyttö oikeudellisesti merkityksellisenä todisteena oikeuksista. Väärän nimen, syntymävaltion ja/tai syntymäajan antaminen Suomen viranomaisille täyttää väärennöksen sisällön. Siitä voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.


Turvapaikanhakijat tulevat Suomeen usein ilman passia ja matkustusasiakirjoja. Tästäkään ei ole tehty akatemiatutkimuksia.


Jos matkustaja tulee Suomeen Somaliasta lentokoneella, ei se onnistu ilman matkustusasiakirjoja. Somaliasta voi mennä bussilla tai kävellen Djiboutin lentokentälle. Djiboutissa ei pääse koneeseen ilman papereita ellei lahjo lentokenttäviranomaisia. Matkalla Suomeen on välilasku ja jatkolennot Dohasta (Qatar) tai Istanbulista (Turkki). Niissä ei pääse Suomeen matkustavaan koneeseen ilman asiakirjoja ja matkalippuja.


Suomen rajalla ei tarvita mitään asiakirjoja – riittää kun sanoo ”asylum”. Asiakirjat katoavat välillä Doha/Istanbul – Helsinki. Miksi rehellinen turvapaikanhakija hävittäisi asiakirjat?

  • henkilö on syyllistynyt rikokseen ja hän haluaa välttyä vastuustaan aloittamalla uuden elämän uudella nimellä (esimerkiksi 2015 tulleet irakilaiset olivat sotilaskarkureita)

  • oikealla nimellä esiintyminen mahdollistaa Suomen viranomaisille keinon selvittää henkilön taustoja – tämä halutaan estää

  • henkilö on todellisuudessa muun maan kansalainen ja hänellä sen takia on huonommat mahdollisuudet saada oleskelulupa Suomessa

  • on haettu turvapaikkaa jo toisessa valtiossa ja halutaan välttää palautus

  • lentomatkalle on tultu varastetuilla tai väärennetyillä. jopa kuolleiden henkilöiden passeilla

  • halutaan useita passeja erilaisia käyttötarkoituksia varten, esimerkiksi sosiaaliturvan hakeminen useasta maasta

Esimerkiksi Turun marokkolaisella tappajapuukottajalla 2017 oli erilaisia henkilöllisyyksiä eri maissa.


Turvapaikanhakijat yrittävät yhä useammin päästä haluamaansa maahan lentäen tiukentuneen rajavalvonnan vuoksi. Tähän tarvitaan vääriä passeja. Welt-lehden mukaan saksalaisviranomaisten raportissa kerrotaan, että pelkästään yhden päivän aikana – marraskuun 10. 2018 – Ateenan lentokentällä havaittiin noin 600 väärennettyä dokumenttia. Eräillä oli mukanaan useita dokumentteja.


Perustelut tulla Suomeen


Afrikassa on vahva tarinankerrontaperinne. Olen kokenut paikan päällä kuinka taitavasti afrikkalainen valehtelee. Hän ei kuitenkaan aina muista, mitä on valehdellut ja sen takia jää kiinni. Hän ei kuitenkaan myönnä valehdelleensa, vaan valehtelee lisää. Länsimaiseen oikeusvaltioon kuuluu se, että valehdella voi ummet ja lammet, eikä valehtelusta rangaista. Suomalaisen viranomaisen pitäisi selvittää, mikä on totta, mikä käytännössä on mahdotonta kun vastapuolella on henkilö, josta ei tiedetä mitään, ei edes nimeä tai ikää luotettavasti.


Rikollisuus Suomessa

Taulukossa on esitetty ikä- ja sukupuolivakioidut luvut epäillyistä kansalaisuuksittain. Esimerkiksi suomalaisia oli vuosina 2017 ja 2018 epäiltynä rikoslakirikoksista 35,7 väestön tuhatta suomalaista kohti epäiltynä. Somaleja epäiltynä on ollut 66,6. Suomalaismiehistä epäiltynä on ollut 28,5 ja somalimiehistä 59,5 10.000 miestä kohden. Suomen kansalaisuuden saaneet somalit on laskettu suomalaisen tekemään rikollisuuteen.


Vuoden 2018 lopussa Suomessa asuvista somaleista 54 % oli saanut Suomen kansalaisuuden. Turvapaikanhakijoina tehtyjä rikoksia ei ole tässä tilastossa. Tilastoharhan aiheuttaa se, että epäilty on huomioitu vain kerran vuodessa samasta rikoksesta. Karkean tuntuman somalien rikoksista Suomessa saa kertomalla tilaston suhdeluvut Somalia-sarakkeessa kahdella.

Somalit eivät ole pahimpia seksuaalirikollisia Suomessa

Tilasto ei sisällä turvapaikka-prosessissa esitettyjä vääriä tietoja (nimi, ikä, taustat).


Muslimimaahanmuuttajat aiheuttavat valtavasti seksuaalirikoksia. Somalia ei ole korkeista luvuista huolimatta pahimmasta päästä, jossa ovat Afganistan ja Irak. Tärkeä akatemiatutkimuksen kohde olisi verrata aitoa pakolaisuutta seksuaalirikoksiin: kumpia on lukumääräisesti enemmän.


Somalien tekemät sosiaalitukien väärinkäytökset ovat olleet esillä (esim. Saido Mohamed, Jama Jama). Asiasta ei ole tutkimuksia, mutta yksinhuoltajien suuri määrä antaa viitteitä tukien perusteista.


Somalitaustaisten maahanmuuttajajärjestöjen kehitysapuhankkeiden kirjanpidosta paljastuu paikoin pahoja puutteita (2012). Ulkoministeriön tilintarkastukset kertovat, että kuuden järjestön hankkeissa kuitteja ei aina ole, ne ovat puutteellisia tai itse tehtyjä. Erityisesti Somaliassa toimivien kumppanijärjestöjen rahankäytössä on ollut epäselvyyksiä. Osassa järjestöistä on myös tehty Somaliaan pitkiä tarkastusmatkoja, joista ei ole laadittu riittäviä selvityksiä. Ulkoministeriö on tukenut näiden kuuden järjestön vuosina 2008–2010 toteutettuja hankkeita noin 400.000 eurolla. Kehitysyhteistyöministeri Heidi Hautala (vihr) ei nähnyt maahanmuuttajajärjestöjen tukemisessa suurta ongelmaa.


Jengiväkivalta ja huumeet


Somalien maahantuoma khat on ollut suuri takavarikoinnin kohde. Vuonna 2010 tulli takavarikoi huumeita 3 917 kiloa, josta valtaosa, 3746 kiloa, oli khat-huumetta. Pääkaupunkiseudulla huumekauppa on enenevässä määrin maahanmuuttajajengien hallussa.


Somaliassa rikollisuus on paljolti klaanipohjaista, mikä järjestäytyminen on tulossa myös Eurooppaan.


Muslimien tekemä väkivalta on usein ison porukan (jengin) väkivaltaa pienempiä ja yksittäisiä ihmisiä, yleensä suomalaisia, kohtaan. Näin oli esimerkiksi Kaivopuiston murhassa ja pesäpallomailaväkivallassa. Pesäpallotapauksessa epäillyt (10) ovat somaleja kuten ilmeisesti myös uhrit (2).


Rikollisuus Somaliassa


Näin Saksassa. Ja oikea ikä oli?

Ulkoministeriön matkustustiedote: Väkivaltaista rikollisuutta kuten sieppauksia, pommi-iskuja, epäsuoria tulipaloja, murhia, salamurhia, aseellisia ryöstöjä, autojen ryöstämistä ja univormuissa olevien aseistettujen henkilöiden tekemiä laittomia toimia esiintyy kaikkialla Somaliassa, myös Somalimaan autonomisella alueella.


YK:n järjestön UNODC:n mukaan Somaliassa on 599 murhaa 100.000 asukasta kohden. Määrä on pieni, jos sitä vertaa esimerkiksi Tansaniaan (3746), josta ei Suomeen tule turvapaikanhakijoita (2019 kolme).

Somalian rantaviivan pituus on yli 3000 kilometriä, joten sitä on käytännössä mahdoton valvoa. Somalian merialue on ollut aika ajoittain merenkululle vaarallisin alue maailmassa. 2000-luvulla merirosvojen tekemiä hyökkäyksiä on ollut 200-400 vuosittain.


Tyttöjen ympärileikkaus


Lähes kaikilta naisilta Somaliassa sukuelimet on silvottu. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on ihmisoikeuksia loukkaava perinne. Se rikkoo useita kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Suomi on sitoutunut näihin kansainvälisiin sopimuksiin, jotka edistävät naisten ja lasten ihmisoikeuksia sekä ehkäisevät naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.


Tyttöjen sukuelinten silpominen on rikos, joka tulisi rangaista pahoinpitelynä tai törkeänä pahoinpitelynä. Törkeästä pahoinpitelystä määrättävä maksimirangaistus on 10 vuotta vankeutta.


Jos Suomen kansalainen tai Suomessa pysyvästi asuva ulkomaalainen vie ulkomaille tytön tai naisen silvottavaksi, teko on rangaistava rikos, vaikka se ei olisi kyseisen maan lainsäädännön mukaan.


Ruotsissa ja Norjassa on silpomisen kieltävä erillislaki. Tanskassa on lisätty erillinen pykälä rikoslakiin. Suomessa 2018 tehtiin kansalaisaloite tyttöjen silpomisen kieltämiseksi erillislailla. Aloite sai 61.266 allekirjoitusta. Eduskunta ei kuitenkaan vienyt aloitetta eteenpäin. Suomessa ei ole annettu tuomiota silpomisesta.


Kuuluisat Suomen somalit


Yrittäjä Abdi Osman, ks edellä


Vuoden pakolaisnaiset (valitsijana Suomen Pakolaisapu ry)

2000 Batulo Essak

2003 Zahra Abdulla (vihr, oma ryhmä)

2005 Amran Mohamed Ahmed

2011 Saido Mohamed* (kok, vihr)

2020 Farhia Abdi

*Oikeus tuomitsi 2018 Mohamedin vuodeksi ja 2 kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen törkeästä rahanpesusta (sosiaalitukipetoksesta).


Fadumo Dayib aikoi pyrkiä Somalian presidentiksi vaaleissa 2016. Dayib opiskeli hallintotieteitä Harvard Kennedy School´issa Yhdysvalloissa. Jättäytyi pois vaaleista korruptioon vedoten.


Mulki Mölsä (s. 1958 Burhakaba, Somalia) on somalialainen lääkäri ja tutkija. Mölsää pidetään yhtenä monikulttuurisuuden uranuurtajana, joka on edistänyt merkittävästi yhteisymmärrystä somalialaisten ja suomalaisen yhteiskunnan välillä.


Suomen PENin sananvapauspalkinnon vuonna 2015, tasa-arvo- ja monikulttuurisuusaktiivi, yrittäjä ja poliitikko Abdirahim Husu Hussein (s. 1978) (kesk, sdp), tuomittu kolmesta petoksesta. Kuuluisa mm. taksin kuljettajana.


Wali Hashi (synt. Dhuusamarree) toimittaja. Somalian Anteeksiannon päivän keksinyt Hashi on käynyt moneen kertaan kotimaassaan tekemässä ohjelmia YLElle. ”Kaikki tietävät, että idea tulee Suomesta!” – toimittaja Wali Hashin unelmasta kasvoi Anteeksiannon päivä Somaliaan


**EDIT klo 16.30: Poistettu Mali-taustainen henkilö


Jama Jama (vihr, sdp) vuoden positiivisin tamperelainen. Tuomittu sosiaalitukien väärinkäytöstä.


Seitsemän lapsen yksinhuoltaja Habiba Ali (sd), Kirkon ulkomaanavun projektikoordinaattori, Espoon kaupunginvaltuutettu. Syytti Espoon kirjastoa rasismista.


Maryan Abdulkarim (s. 1982 Mogadishu) on yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän on feministi, vapaa toimittaja, kolumnisti ja kirjailija, joka kirjoittaa kolumneja Ylelle ja Hufvudstadsbladetiin sekä on Ylen Jälkiviisaiden raadissa. Sosionomi, Väestöliiton monikulttuurisuusasiantuntija.


Suldaan Said Ahmed (s. 1993) on kansalaisaktivisti ja poliitikko. Vasemmistoliiton puoluevaltuuston varapuheenjohtaja, varakansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu. Helsingin Diakonissalaitoksen yhteisötyöntekijä.


Maryan Askar on saanut runsaasti aikaa Ylen ajankohtaisohjelmissa. Hän on sharian ja moniavioisuuden kannattaja. Tuli kuuluisaksi huutamalla megafoniin "Kytät, siat, natsien kätyrit!"


Abdifitah Ali Abdi, Espoon valtuuston varavaltuutettu ja kuntavaaliehdokas 2017 (SDP) jäi tullissa kiinni 22 kg:n khatin salakuljetuksesta ja sai 180 euron sakot.


Ahmed Said Ahmed kakkosen jalkapalloilija, pelaa Somalian maajoukkueessa


Yhteistä kaikille Suomessa menestyneille somaleille (yrittäjä Osmania lukuunottamatta) on, että he ovat tehneet työuraansa julkisrahoitteisissa tehtävissä.


Somalijärjestöt ja apurahat

Hakusanalla somali löytyy 166 yhdistystä

Yhdistykset saavat julkista tukea niin kunnilta kuin valtiolta. Suomessa pienimmänkin osakeyhtiön on julkistettava tilinpäätöksensä kaupparekisterissä. Julkista tukea saavien järjestöjen ei tarvitse julkistaa mitään taloustietojaan. Vapaaehtoisesti julkaistuja tietoja en löytänyt. Suomi-Somalia-seuran toimintakertomus (joka ei sisällä tilinpäätöstä) on netissä, mutta sen lukemiseen tarvitaan erityinen lupa järjestöltä. Lupaa en saanut.

Jos yhdistyksen nimessä ei ole sanaa somali, se ei tule mukaan lukuihin

Pyysin sekä Somaliliitolta että Suomen Somalialaisten Liitto ry:ltä tilinpäätöstä. Somalialaisten Liitolta ei tullut useasta pyynnöstä huolimatta mitään vastausta. Somaliliitto heittäytyi hankalaksi, kierteli, kaarteli ja valehteli, eikä antanut tietoja.


Somaliliiton rahankäytöstä YLEn MOT teki ohjelman vuonna 2012. Rahaa yhdistys on saanut vuosikymmeniä ja saa edelleen. Rahaa se on saanut STEAlta (aikaisempi RAY), Helsingin kaupungilta, opetusministeriöltä ja sisäministeriöltä. Silti se ei julkaise tilinpäätöstään.


Lainsäädäntöä tulee muuttaa siten, että jokainen julkista tukea saaneen yhdistyksen on ilmoitettava tilinpäätöksensä yhdistysrekisteriin, joka julkaisee ne netissä.


Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) on sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen valtionapuviranomainen. STEA vastaa Veikkaus Oy:n pelituotoista sosiaali- ja terveysjärjestöille myönnettävien harkinnanvaraisten avustusten valmistelusta, maksamisesta, käytön valvonnasta sekä vaikutusten arvioinnista.


Taiteen edistämiskeskus on nimikkeellä Kulttuurisen moninaisuuden edistämiseen ja rasismin vastaisen toiminnan avustukset 2020 jakanut rahaa Lieksan Somali perheyhdistys ry, 8 000 €, Suomen somalialaisten liitto ry, 10.000 €. Lieksan yhdistys sai rahaa rasismin vastaisen toiminnan kehittämiseksi. Rahat apurahoihin antaa opetus- ja kulttuuriministeriö.


Lieksa on mielenkiintoinen monikulttuurinen kaupunki, joka osaa ratkaista ongelmat. Kun Lieksaan tuli 16-henkinen perhe suoraan pakolaisleiriltä, se majoitettiin 20-paikkaiseen päiväkotiin.


Suomi-Minnesota-somalitutkija Tiina Sotkasiiran havainto Lieksan somaleista: ”Vaikuttaa siltä, että meillä ei juurikaan tarjota afrikkalaistaustaisille maahanmuuttajille yrittäjätoimintaa”.


Rahaa haetaan samankaltaisiin hankkeisiin. Suomen Somalia-verkosto on saanut rahaa usean vuoden ajan, 2021 118.214 euroa mm. nuorten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen. Somaliland Seuralle ei rahaa siihen ole myönnetty hakemuksista huolimatta.


Lukutaito


Lukutaidolla tarkoitetaan ihmistä, joka osaa lukea ja kirjoittaa (ja ymmärtää lukemansa ja kirjoittamansa) yksinkertaisia lauseita arkipäiväisistä asioista. Tilastot tehdään 15 vuotta täyttäneistä maan kansalaisista.


1972 Somalian lukutaito tilastoissa on 5,4 %

2007 UNESCOn tilastossa lukutaitoaste on 37,8 % (naiset 25,8 % ja miehet 49,7 %)

2015 UNESCOn tilastossa ei ole Somaliaa.


Älykkyysosamäärä

Eri kansoilla käyrä on eri kohdissa keskimääräisen ÄO:n mukaan

Tatu Vanhasen ja Richard Lynn´in tutkimuksessa ei ole Somaliaa, eikä Djiboutia. Suomalaisten ÄO:ksi on tutkittu 97. Lähinaapurimaista tutkimuksessa ovat Kenia ÄO 72, Etiopia 63, Sudan 72 ja Tansania 72.


Yksilöt, joiden ÄO on välillä 51 - 70, kykenevät käymään apukoulua, jos heille omistetaan tarpeeksi aikaa ja huomiota. He kykenevät huolehtimaan itsestään ja hallitsevat jokapäiväiset toimet. Kyseessä on lievä henkinen retardaatio (debiliteetti). Väestöstä on näitä henkilöitä lähes 7%.


ÄO-arvo 71 – 80: Kyseessä on henkisen retardaation lievempi aste. Tällaisia arvoja omaavilla yksilöillä voi olla vaikeuksia peruskoulussa, mutta apukoulussa he menestyvät lähes ongelmitta. Näitä yksilöitä on kymmenesosa väestöstä.


Mensan jäsenyys edellyttää ÄO:ta 130 (98 %:lla tätä alhaisempi).


Suomalaisten älykkyysosamäärä ei enää kasva, vaan se on laskenut 1990-luvun puolivälistä alkaen, esittää älykkyystutkija James R. Flynn´in 2018 julkaistu tutkimus. Tutkimuksessa on todettu, että älykkyysosamäärä on kääntynyt selvään laskuun Suomessa, Norjassa ja Tanskassa. Tutkimuksessa oletetaan, että sama ilmiö koskee myös Ruotsia, jota koskevat tilastot ovat puutteellisia.


Euroopassa ÄO:n laskeminen johtuu maahanmuutosta sekä koulutuksen muuttumisesta.


Terveydenhuolto


Somaliassa yleisiä sairauksia ovat: 1) ripulitaudit, mukaan lukien kolera; 2) tuberkuloosi; 3) malaria, joka vaikuttaa pääasiassa raskaana oleviin naisiin ja alle viisivuotiaisiin lapsiin; ja 4) tuhkarokko.


Mielenterveys on yksi haastavimmista maahanmuuttajien terveyteen liittyvistä kysymyksistä ilmiön kulttuurisidonnaisuuden vuoksi. Länsimaiset mielenterveyden häiriöihin liittyvät diagnoosit, kuten depressio, psykoosi tai skitsofrenia, ja niiden hoito lääkityksen avulla eivät ole Somaliassa laajalti tunnettuja. Somalikulttuurissa tunnistetaan sairauden oireet (kuten itsekseen puhuminen, äänten kuuleminen tai väkivaltaisuus). Oireet liitetään erilaisiin henkiin, kuten jinni- tai zar-henkiin, noituuteen ja pahaan silmään. Hoitomenetelminä ovat koraanin lukeminen, yrttilääkintä tai rituaalit suitsukkeineen ja lauluineen. Somalialaisen käsityksen mukaan »hulluus», waalli, ei ole parannettavissa.


Somaliassa HIViin sairastuneita on yli 26.000. Heistä hieman yli puolet on naisia. Vuoden 2019 loppuun mennessä Suomessa oli todettu yhteensä 4197 hiv-tartuntaa. Suomessa uusista tartunnoista 2/3-osaa tulee ulkomaalaisilta, myös turvapaikanhakijoilta.


Somaliassa lähes kaikilta naisilta sukuelimet on silvottu. Aliravitsemuksen seurauksena maassa on usein puhjennut kolera- ja tuhkarokkoepidemioita. Vauvojen ja vastasyntyneiden äitien kuolleisuus on korkea. Maailmanpankin tilastojen mukaan Somaliassa on 6,17 synnytystä naista kohti (2017). Somalian tulevaisuuden kannalta tärkeintä on vaikuttaa synnytysten määrän merkittävään vähenemiseen. Suomessa kaikkien äitien luku on 1,7.


Suomessa on (2018) 21.100 työikäistä lääkäriä eli 3,8 lääkäriä 1000 asukasta kohden. Kun somalin kielisiä oli 2019 21920 se tarkoittaa, että keskimäärin 84 lääkärin työaika menee kokonaan somalien hoitamiseen. Käytännössä enemmän esimerkiksi tulkkauksen ja trooppisten sairauksien takia.


Somalit ovat merkittävä terveyspalvelujen käyttäjäryhmä erityisesti pääkaupunkiseudulla. Yksi tämän tutkimuksen tekijöistä on somalialainen lääkäri Mulki Mölsä.


Tuberkuloosi


Vuosina 1980–1990 toteutettu Somalian tuberkuloosintorjuntahanke oli Suomen 1980-luvun yksi merkittävimmistä terveydenhoidon kehitysapuhankkeista. Hanketta toteutti Suomen Tuberkuloosin

Vastustamisyhdistys (STVY, perustettu 1907). Somaliassa osapuolena oli maan terveysministeriö.


Somaliassa kuten koko mustassa Afrikassa tuberkuloosia on edelleen paljon kuten muitakin Suomessa jo voitettuja tartuntatauteja. Turvapaikanhakijoiden myötä tuberkuloosi on tulossa uudelleen ongelmaksi Suomessa. Ruotsissa tubin uusi leviäminen on pitemmällä.


Korona


"Helsingissä vieraskielisten osuus koronatartunnoista nousi viime viikolla 39 prosenttiin, ja Vantaalla se on ollut alkuvuonna 2021 45–50 prosenttia." Yle 18.3.21.


Kun Helsingin kaupungin johto huhtikuussa 2020 huolestui somalien koronatartunnoista ja lisäsi tiedottamista, kokivat somalit sen olevan rasismia. Sen jälkeen somalien koronatartunnat ovat edelleen lisääntyneet, mikä kertoo jotain heidän välinpitämättömyydestään Suomen yhteiskuntaa kohtaan.


Suomessa somalinaisista 73% on ylipainoisia tai lihavia. Tämä lisää koronariskiä.


D-vitamiinin puutos


D-vitamiinin puutos ja riittämätön D-vitamiinitila ovat yleisempiä ulkomaalaistaustaisilla ja etenkin somali- ja kurditaustaisilla koko väestöön verrattuna. Vitamiinin puutos aiheuttaa luuston mm. haurastumista. Vitamiinia saadaan liian vähän, koska somalinaiset pukeutuvat ympäri vuoden liian peittävästi, eikä auringonvaloa saada.