Saksa voittaa Uniperissa 12 miljardia euroa – Suomi hävisi 9 miljardia

Uniper oli suomalaisten huijaamista alusta katkeraan loppuun asti. Tässä kirjoituksessa pohditaan, miten Suomi onnistui tärväämään 9 miljardia euroa Uniperiin, kun Saksa tekee Uniperista 12 miljardin euron voiton.

Suomalaisten muisti on lyhyt. Vuonna 2000 valtionyhtiö Sonera osti ilmaa Saksasta 4,3 miljardilla eurolla. Kukaan ei enää muista, että Elisa (Helsingin Puhelinyhdistys) hävisi Saksan seikkailuissa 0,3 miljardia ennen kuin luovutti vuonna 2004. UMTS-kauppa oli järjetön ja sen takia jouduimme luovuttamaan Soneran Ruotsin Telialle.

Mitä ihmettä Fortumin hallituksen puheenjohtaja Sari Baldauf, toimitusjohtaja Pekka Lundmark ja talousjohtaja Markus Rauramo ajattelivat vuonna 2017 kun he lähtivät Saksaan kuten Daavid Goljatia vastaan. Fortumin liikevaihto oli edellisvuonna ollut 3,6 miljardia euroa – Uniperin 19 kertaa suurempi, 67 miljardia euroa.

Johtajien taskuja polttivat Suomen ja Ruotsin sähköverkoista saadut rahat. Caruna maksoi Suomen verkosta Fortumille 2,55 miljardia euroa.

Fortum on malliesimerkki siitä, miten pörssissä oleva valtionyhtiö toimii. Jos se olisi jatkanut Imatran Voimana (IVO), ei Venäjälle olisi koskaan menty tuhlaamaan miljardeja euroja Putinin hyväksi.

Eikä IVO olisi edes pikkujoulusketseissä mennyt Saksaan ostamaan 20 kertaa suurempaa Uniperia. Jos Fortum olisi yksityisten kokonaan omistama pörssiyhtiö, ei sekään olisi mennyt ostamaan Uniperia. Mutta valtio-omisteisessa pörssiyhtiössä ei johtajilla ole mitään pidikkeitä. Pelataan upporikasta ja rutiköyhää, koska voitoista johto saa isot bonukset ja tappiot maksaa suomalainen kuluttaja. Vaikka Fortum menisi konkurssiin, johtajilla on turvattu tulevaisuus, eivätkä he ikinä  joutuisi vastaamaan virheistään.

Fortum oli silloin talousjohtajana toimineen Rauramon laiminlyöntien takia konkurssin partaalla, mutta niin hän edelleen jatkaa toimitusjohtajana Fortumissa. Viime vuoden palkat olivat 1,5 miljoonaa euroa.  Lisäksi hänelle maksetaan tänä vuonna bonuksia 1,3 miljoonaa euroa viime vuoden työstä. Ahneudella ei ole mitään rajoja. Rauramon lisäeläke (työeläkkeen päälle) tulee olemaan 20 % kiinteästä palkan osuudesta. Viime vuonna sen takia maksettiin ylimääräistä eläkemaksua 252.000 euroa.

Olen vuosia sitten ihmetellyt kirjoituksissani, miksi Rauramo saa jatkaa hulppeilla palkoilla Fortumissa. Teot ja tekemättä jättämiset osoittavat, ettei kyse taida johtua osaamisesta eikä pätevyydestä tehtävään. Mieleen tulee ilman mitään todisteita, että hän tietää suomalaisista päätöksentekijöistä jotain sellaista kiusallista, jonka paljastumista pelätään,

Toisin on suomalaisen yksinyrittäjän kohtalo osakeyhtiössä. Jos yrittäjän osakeyhtiö viranomaistoimintojen takia ajautuu konkurssiin, viedään yrittäjäperheen koko omaisuus niin asunto, säästöt kuin tulevatkin rahat. Vaikka olisi toimittu täysin laillisesti. Siitä kirjoitan erikseen uuden selvityksen ulosoton näkökulmasta.

Fortumista aiheutui suomalaisille sähkönkuluttajille 9 miljardin maksut

Suomalaisille on selitetty, että Uniperista aiheutuva kokonaistappio jäi 5,8 miljardiin euroon, kun osakkeiden ostohinnasta vähennetään Uniperin maksamat osingot (0,9 mrd €) ja Saksan valtion maksama hinta (0,5 mrd €). Mutta tässä ei ole alkuunkaan kaikki.

Tappiota lisäsi se, että Fortum oli tarjonnut 30 %:n preemion eli lisähinnan E.ON-yhtiölle osakkeista. Sekään ei riittänyt, vaan osakkeesta maksettiin euro sovittua enemmän. Sen jälkeen Fortum osti muilta Uniperin osakkailta osakkeita 7 euroa korkeampaan keskihintaan. Tällaiset yritysostot nostavat aina osakkeiden hintaa.

Jos ajatellaan veronmaksajan ja Fortumin suomalaisten kulutusasiakkaiden näkökulmasta, maksettavaksi on tullut 9 miljardia euroa. Osakkeiden osto rahoitettiin osin velaksi ja osin Caruna-kaupasta saaduilla miljardeilla. Caruna-rahat olisi voitu käyttää velkojen lyhentämiseen. Kun korkona käytetään 2,5 %ia, on niitä maksettu 6 seikkailuvuoden aikana 1,1 miljardia euroa. Noina vuosina Fortumin velkojen korkojen keskiarvo oli korkeimmillaan 3,4 %.

Korkomenot vähennettiin Fortumin verotettavasta tulosta, mikä voidaan katsoa johtuvan Uniper-kaupoista. Osakkeiden tappion (7,2 – 0,5) saa vähentää Fortumin verotuksessa, mikä vähentää verotuloja 1,3 miljardia euroa. Vaikka fortumilaisten työajan arvoksi laskettaisiin nolla, ovat virkamiehet käyttäneet työaikaansa Fortum-sotkujen takia miljoonien eurojen edestä. Näitä ei ole merkitty kuluiksi, koska arvion tekeminen on vaikeaa.

Fortum kierrättää investointeja ja velkoja Irlannissa toimivan 2012 perustetun tytäryhtiön kautta. Fortum kertoo kyseessä olevan riskien hallinta, ei veronkierto. Fortum Irlannin (5 työntekijää) tulos viime vuonna oli 333 miljoonaa euroa, Fortum Suomen emoyhtiön (567 työntekijää) tulos ennen veroja 294 M€. Irlannin yhtiö ei maksanut veroja, Suomen yhtiö maksoi 90 miljoonaa 504 miljoonan euron konserniavustuksista, joilla oli vähennetty muiden Fortum-yhtiöiden maksamia veroja samalla määrällä. Konsernin kassavirran mukaan maksetut verot viime vuonna olivat 147 miljoonaa euroa kaikissa maissa yhteensä (Suomi + 7 muuta).

Teknisesti Irlanti-järjestely toimii näin (esimerkki). Suomen yhtiö on siirtänyt Irlantiin Fortumin rahaa 10 miljardia euroa, josta jäljellä Helsingin Sanomien mukaan 6,5 mrd euroa. Kun Suomeen investoidaan yhtiöön Fx yksi miljardi, raha lainataan Irlannin yhtiöltä. Irlannin yhtiö perii lainasta korkoa esimerkiksi Fortumin keskikoron 2025 3,3 % eli vuodessa 33 miljoonaa euroa. Jos koko investointi tehdään Fortum-sijoituksilla, ei Irlannin yhtiöllä ole korkomenoja, mutta se pystyy järjestelemään korkotulon verottomaksi. Näin Suomen valtio menettää 6,6 miljoonaa euroa yhteisöveroja. Jos raha hankitaan kansainvälisiltä markkinoilta, Irlannin yhtiö saanee sen alle 3 %:lla (Fortum ja käytännössä Suomen valtio takaajina) ja tekee erotuksesta verotonta voittoa. Irlannin yhteisövero on 12,5 %, mutta sitä voidaan alentaa erilaisin keinoin.

Ministeri Joakim Strandin (rkp) mukaan omistajaohjaus on käynyt asian tarkasti läpi ja todennut järjestelyn olevan täysin laillinen. Ministerin mukaan kyseessä on riskienhallintaväline emoyhtiön pääoman suojaamiseksi, eikä järjestelyyn liity veronkiertotarkoitusta. MOT

Minä vaan kysyn. Jos Fortum olisi päätynyt Uniper-sekoilujensa takia konkurssiin, miten Irlannin yhtiö olisi sen voinut estää? Toki niin, että osakkeet ostetaan Fortum Irlannin nimissä ulkopuolisilta ilman takausta saadun velan avulla ja noutajan tultua olisi Fortum Irlanti laitettu konkurssiin. Mutta Fortumin omien tiedotteiden mukaan ostaja oli Fortum Oyj.

2017-19 aikana Fortumia avustivat kansainväliset investointipankit Goldman Sachs ja Citi kolmen muun ohella. 2022 kauhuneuvotteluissa neuvonantajana toimi Morgan Stanley.  Neuvontapalkkioiden lisäksi maksetaan onnistumispalkkioita, minkä vuoksi yksikään neuvonantaja ei sanoisi, että älkää missään nimessä ostako Uniperia. Palkkiot miljardien yrityskaupoissa ovat useita kymmeniä miljoonia euroja.

Fortum laiminlöi Uniperin ennakkotarkastuksen

Due diligence on yrityskaupoissa ja sijoituksissa tehtävä ennakkotarkastusprosessi. Sen tarkoituksena on tutkia kohdeyrityksen taloudellinen, oikeudellinen, verotuksellinen ja operatiivinen sekä tekninen tila ennen sopimuksen allekirjoittamista. Operatiivisessa ja teknisessä tarkastuksessa arvioidaan liiketoimintamallia, IT-järjestelmiä, tuotantoa ja markkina-asemaa. Tavoitteena on tunnistaa mahdolliset riskit, varmistaa tiedot oikeiksi ja määrittää yrityksen todellinen arvo.

Talousjohtaja Rauramo perusteli laiminlyöntiä sillä, että Uniper oli tehnyt pörssilistautumista varten tarjousesitteen, josta ilmenivät sen E.ON-aikaiset tiedot vuosilta 2013-15. Eli Fortum meni valloittamaan Saksaa miljardeilla euroilla samalla tavalla kuin ihmiset sijoittavat omia rahojaan pörssilistautuvan yhtiön osakkeisiin; siis tuhansia euroja.

Fortum on myös väittänyt, että sen oli pakko tehdä julkinen ostotarjous Uniperin osakkeista, koska kauppaneuvottelut Fortumin ja E.ON:n välillä vuodettiin julkisuuteen syksyllä 2017. Enpä usko. Suomessa pörssiyhtiön on julkistettava tieto suunnitellusta yrityskaupasta tai ostotarjouksesta heti, kun se on riittävän varma hankkeesta. Saksan lain mukaan, jos tavoitellaan yli 30 %:n osuutta yhtiön omistuksesta, on tehtävä ostotarjous. Jos on jo ostettu yli 30 % osakkeista, on lopuista tehtävä ostotarjous.

Uniperin silloinen johto kieltäytyi antamasta tietoja Fortumille. Miten tällaisessa tilanteessa voitaisiin pakottaa Fortum ostamaan Uniper. Tietovuoto neuvotteluista on mitä todennäköisimmin ollut Uniperin johdon temppu Fortumin aseman heikentämiseksi.

Se mitä tiedettiin Uniperista oli sen sisäisen laskennan tuottama tieto Uniperin vuosista 2013-15, sekä vuoden 2016 tilinpäätös. Kaikki nuo vuodet olivat tappiollisia 1,1 miljardista 3,8 miljardiin euroon: yhteensä 11 miljardia euroa. Näissä luvuissa ei kerrota lainkaan tietoja johdannaisten (sähköfutuurien) määristä. Kun Uniperin johto vastusti Fortumia, on käsittämätöntä, että Fortum tällaisessa tilanteessa lähtee ostamaan sikaa säkissä.

Taustalla oli silloisen pääministerin Juha Sipilän (kepu) määräys laittaa taseet töihin. Pekka Lundmark palkattiin toimitusjohtajaksi juuri sen takia, että Fortumin vahva kassa käytetään yritysostoihin. Tämä pakko varmaan sekoitti Lundmarkin ajatuksia, mutta silti toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan olisi tullut sanoa, ettei näin epävarmojen ja puutteellisten tietojen sekä suurten riskien takia kauppoja tehdä ja neuvottelut keskeytetään.

E.ON oli tuolloin maailman suurin yksityisomistuksessa oleva energiayhtiö. Se yritti ostaa Etelä-Savosta Suur-Savon Sähkö-yhtiön 2010, mutta joku kiusanhenki Vahtera esti kaupan tekemillään selvityksillä. Espoon Sähkön se oli kaapannut, mutta sen se myi Fortumille.

Etelä-Savo, energiajärjestelyt ja demokratiavaje – 2010

E.ON sai 2018 Fortumilta 3,8 miljardin euron kauppahinnan. Voittoa yhtiö sai kaupasta 1,1 miljardia euroa. Koko yhtiön tulos tuona vuotena oli ilman Fortum-voittoja vain 50 miljoonaa euroa. Kun Uniperin erottamista on alettu valmistelemaan 2014, oli E.ON:n tappiot 3,1 miljardia euroa.

E.ON oli siirtänyt Uniperiin ongelmalliset liiketoimintansa. Se oli kuin roskapankki. Kun ongelmat oli myyty Fortumille, nousi E.ON-konsernin tulos heti seuraavana vuotena plussalle 1,3 miljardiin ja nousu jatkui vuonna 2020 1,8 miljardiin euroon.

Mikä tärkeintä: vaikka ennakkotarkastusta ei tehty, miksi kenenkään mieleen ei tullut:

• 2008 Venäjän joukot hyökkäsivät Georgiaan

• 2014 Venäjän joukot miehittivät Krimin, joka liitettiin Venäjään, ja miehittivät osan Donbassia

• 2015 Venäjän joukot osallistuivat sotaan Syyriassa.

Kaikki tiesivät, että Saksa ajaa ydinvoimalat alas ja että Saksa on riippuvainen Venäjän kaasusta. Vuonna 2017 kaasun osuus Uniperin energian myynnistä per kWh oli 73 % ja nousussa.

Vahtera kirjoitti helmikuussa 2011 Iltalehdessä Fortumista: ”Venäjälle on laitettu rahaa ja sitoumuksia 5 miljardia euroa. Venäjä on tunnetusti arvaamaton naapuri. Kuka sen tietää, millaisen ultimatumin Venäjän presidentti antaa sen jälkeen kun Fortum on investointivelvoitteensa saanut valmiiksi.”

Miksi Uniper ajautui konkurssin partaalle

Kerrotaan, että Uniper oli tehnyt pitkäaikaisia kaasun myyntisopimuksia asiakkaiden kanssa kiinteään hintaan ja kaasun hinta nousi Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen takia. Muuten hyvä selitys, mutta sota alkoi vasta 24.2.2022. Kaasun hinta alkoi nousta merkittävästi vuoden 2021 loppupuolella.

Sähkön ja kaasun myyjät ja ostajat suojautuvat energian hinnan muutoksilta (alas- ja ylöspäin) kannattavuuden ja kassavirran turvaamiseksi. Esimerkki: Kuluttaja suojautuu sähkön hinnan korotuksilta tekemällä kahden vuoden sopimuksen kiinteällä hinnalla 8 eurosenttiä kilowattitunnilta. Jos sähköyhtiön ostohinta ylittää sopimusaikana keskimäärin esimerkin 8 senttiä, tekee yhtiö tappiota.

Kiinteähintaisten sopimusten takia energiayhtiö suojaa hankinnat johdannaisilla, jotta spot-hinnan heilahtelut eivät kaada taloutta. Sähkön spot-hinta tarkoittaa sähkön reaaliaikaista markkinahintaa, joka määräytyy pohjoismaisessa Nord Pool-sähköpörssissä kysynnän ja tarjonnan mukaan. Paljon ydin- tai vesivoimaa omistavan yhtiön kannalta suojautuminen ei ole yhtä välttämätöntä kuin sähköyhtiöllä, joka ostaa suurimman osan myymästään sähköstä.

Grok: Uniper suojasi tuotanto- ja omaisuuseriään forward-myynneillä (myyntisuojaus) ja polttoainehankintojaan forward-ostoilla (ostosuojaus). Vuonna 2022 voimakas (kaasun) hinnannousu aiheutti valtavia margin calls (vakuusvaateita) johdannaisille, koska ne arvostettiin mark-to-market-periaatteella – vaikka fyysinen liiketoiminta olisi myöhemmin (hinnannousun) kompensoinut.

Forward-osto (termiiniosto) tarkoittaa sopimusta, jossa ostaja sitoutuu ostamaan ja myyjä myymään tietyn hyödykkeen (kuten sähköä, valuuttaa tai osakkeita) kiinteään hintaan tiettynä tulevaisuuden ajanhetkenä.

Margin call (vakuusvaatimus) tarkoittaa tilannetta, jossa sijoitusvälittäjä vaatii sijoittajaa lisäämään tililleen rahaa tai arvopapereita, koska sijoitusten arvo on laskenut liikaa suhteessa johdannaissopimukseen.

Johdannaisten hankinta on eräänlaista hevosveikkausta, jossa energian ostajayhtiö maksaa palkkion omasta veikkauksestaan. Johdannaispalkkiot ovat kohtuullisen pieniä energian hintaan verrattuna. Sähköjohdannaispörssissä tapahtuma- eli transaktiomaksu on yleensä 0,015-0,05 euroa MWh (vertaa sähkön hinta 0,08 euroa/kWh = 0,00008/MWh). Välittäjän ottama komissio on noin 0,05–0,20 € / MWh.

Uniperin rahat loppuivat ensisijaisesti vakuusvaatimuksiin ja toissijaisesti huhti-kesäkuun tappioihin 9,3 miljardia euroa (ks kuva)

Kun kaasun markkinahinta normalisoitui 2023 alussa, Uniper muuttui reippaasti voitolliseksi (tammi-maaliskuun voitto 6,7 mrd euroa). Viime vuonna 2025 Uniperin voitto oli 1,4 miljardia euroa.

Luvut varmaan ovat oikeita, ovathan ne kansainvälisen tilintarkastusjätin PricewaterhouseCoopers´in tarkastamat. Mutta on myös mahdollisuus, että Uniperin suomalaisia vastustava johto näki 2021 lopulla kaasujohdannaisten olevan ase suomalaisia vastaan. Tekemällä huonoja johdannaissopimuksia Uniper ajautuisi tappioihin. Pelistä kertoo myös heti tammikuussa 2022 Fortumin maksama 8 miljardin rahoitus. Ei ole uskottavaa, joskin on mahdollista, että kesällä 2022 tehtiin valtavat tappiot ja heti kun suomalaisista päästiin eroon, tehtiin valtavat voitot. Ei tarvitse olla kummoinenkaan merkonomi, joka osaisi tuollaiset numerot laskea.

Ehkä Uniperin johdon tavoitteena oli johdannaispelillä säikähdyttää suomalaiset pois yhtiöstä, mutta peliä ei hallittu ja se riistäytyi käsistä.

Miksei lamppu syttynyt?

Tammikuun 4. päivänä 2022 Fortum antoi pörssitiedotteen, jossa kertoi antaneensa Uniperille 8 miljardin euron rahoituspaketin (4 mrd Fortumin rahoja + 4 mrd lainatakauksia).

Valtion omistajaohjausministeri Tuppuraisen olisi pitänyt ennen Fortumin päätöstä viheltää peli poikki ja kutsua Suomen hallitus hätäkokoukseen. Olihan hallitus tehnyt vuodelle 2022 65 miljardin euron menotalousarvion, joka oli 7 miljardia euroa alijäämäinen. Uniper ei olisi kahden viikon neuvotteluaikana mennyt konkurssiin.

Tuppurainen onnistui neuvotteluissa sikäli, että Fortumin antama 8 miljardin rahoitus purettiin, puolet siitä palautettiin ja toisen puolikkaan takaukset siirrettiin pois Fortumilta. No se vasta olisi ollut härskiä, että Saksa kansallistaa Uniperin ja laittaa suomalaiset maksamaan lisää 8 miljardia.

Tytti Tuppurainen liian vaikeassa paikassa

Eurooppa-ministeri Tuppuraiselle oli määrätty Uniper-neuvotteluihin kesällä 2022, koska hän oli myös hallituksen omistusohjausministeri. Tuppurainen on filosofian maisteri, jonka pääaineena oli germaaninen filologia. Germaaninen filologia tutkii saksan kieltä, saksankielisten maiden kirjallisuutta ja kulttuuria sekä saksan kielen muutosta ja kehitystä. Tuppuraisen työkokemus ennen eduskuntaa oli olla Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehityskoordinaattori.

Tuppuraisen delegaatiossa oli kuntaministeri Paateron erityisavustaja Valtteri Aaltonen, oikeustieteen maisteri, jonka työkokemus oli Journalistiliitosta ja SDP:n eduskuntaryhmän lainopillinen asiantuntija.

Muina osaajina paikalla oli Suomen Saksan suurlähettiläs (!) Anne Sipiläinen, Tuppuraisen valtiosihteeri Vesa Vuorenkoski ja omistajaohjausosaston virkamies Maija Strandberg.

Vuorenkoski on oikeustieteen ja valtiotieteiden maisteri ja sosiaalidemokraatti. Hän toimi ennen Tuppuraista Akavassa, Fountain Park-yhtiössä, opetusministeriössä erityisavustajana ja kansanedustajan avustajana. Kun hallitus vaihtui, siirtyi Vuorenkoski Blic Public Affairs-konsultointiyhtiöön toimitusjohtajaksi. Yhtiössä on 30 konsulttia, jotka ovat erikoistuneet yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Maija Strandberg on kauppatieteiden maisteri. Selkeästi ainoa, jolla oli osaamista ja pätevyyttä osallistua neuvotteluihin. Toiminut ennen virkamiesuraansa talousjohtajana teknologia-, teollisuus- ja kuluttajabrändiyhtiöissä: Uponor, Dustin Group, John Deere Foresty Group, Timberjack (mm. 2 vuotta Atlantassa, USA:ssa), Huhtamäki Leaf-yksikkö.

Tuppuraisen delegaatiossa ei ollut lainkaan yrityskauppaosaamista. Jos pääneuvottelijana olisi ollut Björn Wahlroos tai vaikkapa Sami Miettinen, olisi lopputulos ollut Suomen kannalta aivan muuta.

Mitä Suomi olisi voinut tehdä? Suomen ei olisi pitänyt mennä poliitikkojen tapaan perälauta edellä, vaan neuvotella Suomelle esimerkiksi Uniperin Ruotsissa omistamat vesi- ja ydinvoimalat hyvitykseksi siitä, ettei Suomi laita Uniperia konkurssiin. Konkurssi olisi ollut Saksalle suurempi murhe kuin Suomelle, vaikka se 8 miljardin rahoitus olisi kaatunut Fortumin syliin. Rahoitustappion estämiseksi olisi heti 2022 alussa ennen sitoutumista tullut neuvotella saksalaisten kanssa: konkurssi tai Ruotsin voimalat.

Huono herra- ja rouvaonni

Fortumin toimitusjohtajat aikajärjestyksessä 2000-luvulla:

• Heikki Marttinen (-2000), viimeinen Imatran Voiman toimitusjohtaja

• Eero Aittola (2000), tilapäinen toimitusjohtaja

• Mikael Lilius (2000–2009), vei Fortumin Venäjälle 2007, optiotulot 33 miljoonaa euroa. 2007 hallituksen puheenjohtaja oli Peter Fagernäs

• Tapio Kuula (2009–2015), myi sähköverkon Carunalle 2013, optiotulot 12 miljoonaa euroa. 2013 hallituksen puheenjohtaja oli Sari Baldauf

• Pekka Lundmark (2015–2020), lähti ostamaan Uniperia 2017, palkat ja palkkiot 2017-20 yhteensä 8 miljoonaa euroa. 2017 hallituksen puheenjohtaja oli Sari Baldauf

• Markus Rauramo (talousjohtaja 2012 > toimitusjohtaja 2020-edelleen), myi Uniperin Saksan valtiolle 2022, palkat ja palkkiot Uniperin tuhovuotena 2022 2,7 miljoonaa euroa. Hallituksen puheenjohtaja 2022 oli Veli-Matti Reinikkala. Rauramo oli Fortumin talousjohtajana kun Fortum lähti ostamaan Uniperia. Hänen vastuullaan olisi ollut Uniperin ennakkotarkastus.

On käsittämätöntä, ettei Fortum ottanut yhtiötä haltuunsa, vaikka omisti lähes 80 % Uniperin osakkeista. Osakeyhtiöissä on euro ja ääni periaate kaikkiin operatiivisiin päätöksiin. Fortum olisi Uniperin yhtiökokouksessa 2019 voinut vaihtaa koko Uniperin toimivan johdon.

Vasta vuonna 2021 Uniperin hallitukseen valittiin kolmen muun lisäksi Fortumia edustava Tiina Tuomela.

Vuosina 2018-19 Markus Rauramo oli jäsen Uniperin hallintoneuvostossa eli Supervisory Boardissa. Vuonna 2020 tässä kuuntelijaryhmässä oli Fortumia edustamassa kaksi naista, Tuomelan lisäksi Sirpa-Helena Sormunen. Kun Tuomela siirtyi hallituksen jäseneksi, palasi Rauramo kuuntelijaksi.

Kaiken tämän sekoilun jälkeen oli itsestään selvää, että ratkaiseviin Uniper-neuvotteluihin mentiin Ö-ketjulla Tytti Tuppuraisen johdolla. Hänen koulusaksastaan ei ollut iloa, koska neuvottelut käytiin ilmeisesti englannin kielellä.

Pisteenä iin päälle Uniperin toimitusjohtaja osallistui neuvotteluihin Uniperin edustajana, mutta käytännössä oli Saksan puolella Fortumia vastaan, koska Uniperia ei kiinnostanut pennin vertaa Suomen tilanne. Heidän tavoitteenaan oli turvata saksalaisten energian saanti.  Uniperin toimitusjohtaja Klaus Schäfer oli jyrkästi Fortumin pyrkimyksiä vastaan. Hän erosi talvella 2019 toimitusjohtajan tehtävästä. Hänen tilalleen tullut Andreas Schierenbeck vaihdettiin maaliskuussa 2021 Klaus-Dieter Maubach´iin, joka osallistui Uniper-neuvotteluihin.

Saksalla oli neuvotteluissa 17 huippuasiantuntijan ja virkamiehen delegaatio; Suomella Tuppurainen, 1 asiantuntija ja 4 muuta.

Saksan kaikkien neuvottelijoiden nimiä ei ole julkaistu ja asiakirjat on määrätty salaisiksi. Saksaa edusti liittokansleri Olaf Scholz (SPD), joka hyväksyi linjaukset ja johti Uniper-kriisiryhmää. Sekä Saksan varakansleri talous- ja ilmastoministeri (Bündnis 90/Die Grünen), valtiovarainministeri (FDP), liittokanslerin talousneuvonantaja, Saksan valtionkehityspankin edustajat sekä hallituksen palkkaamat suuret lakiasiaintoimistot ja talouskonsultit.

Jos hakee vertailukohtaa jääkiekon MM-kisoista Suomella oli yksi kentällinen, jossa pelaajina oli maailmanluokan naistähti Susanna Tapani ja loput puulaakijoukkueesta ja katsomosta otettuja pelaajia. Heitä vastassa oli Saksan kaikki kolme kentällistä yht´aikaa ja joukkue koostui Milanon olympialaisissa olleista 9 NHL-pelaajasta ja muista huipuista. Jokainen ymmärtää, että tuollainen ottelu päättyisi 100-0 Saksan hyväksi ja niin kävi Suomelle myös Uniper-neuvotteluissa.

Mitä Suomen hallitus oikein ajatteli? Pääministerin olisi ilman muuta pitänyt jättää Ruisrock väliin ja osallistua neuvotteluihin. Mutta eihän Marinista olisi ollut neuvottelijaksi (se nähtiin heti kautensa alussa EU:n elpymisrahastoneuvotteluissa). Mutta tietenkin Suomesta olisi löytynyt osaavia neuvottelijoita. Poliitikot kuvittelevat osaavansa kaiken, eivätkä hyväksy todellisia osaajia mukaan. Vielä pahempaa on se, että he tietävät, ettei heillä ole mitään vastuuta mistään ja voivat tehdä minkälaisia tyhmyyksiä tahansa.

On irvokasta, että kaiken jälkeen Tuppurainen kehtaa olla kansanedustajana kyttäämässä uutta ministerin pestiä 2027. Ja kuinka hän räksyttää nykyistä hallitusta kaikesta, mitä se tekee. Sellaista on poliittinen vastuu. Tuppurainen tuskin näkee painajaisia Uniperista vaan kuvittelee olleensa kuningatar, joka viisaudessaan voitti Saksan.

Mitä tästä opimme?

Emme yhtikäs mitään. Liittokansleri Merkelin aloittamaa Euroopan tuhoa ei ole saatu katkaistua. Suomelle humanitaarinen maahanmuutto on aiheuttanut 20 kertaa suuremmat tappiot kuin Uniper konsanaan. Eikä tätä tappiota edes yritetä katkaista. Siitä puhuminenkin on rikollista vihapuhetta.