Sähkönkuluttajille lisää maksettavaa ja valtiolle lisää velkaa

Valtiovarainministeriön tiedote 5.2.2026 klo 15:29

”Sähköjärjestelmän toimintavarmuus on osa kansallista turvallisuutta. Kantaverkko on yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria, jonka on toimittava kaikissa olosuhteissa. Järjestely vahvistaa valtion omistajaohjausta strategisesti merkittävässä yhtiössä ja tukee pitkäjänteistä varautumista”, ministeri Purra sanoo.

Kysymyksiä:

• miksi valtio ostaa 401,3 miljoonalla eurolla eläkevakuutusyhtiö Ilmariselta Fingridin osakkeita, vaikka sillä oli ennen kauppaa ehdoton enemmistö yhtiön äänivallasta

• Maksoiko valtio kaksinkertaisen ylihinnan osakkeista verrattuna Ilmarisen omaan arvioon osakkeiden arvosta?

• rahoittaako valtio osakkeiden oston ottamalla lisää velkaa? (kyllä)

• paljonko OP Pohjola Kantaverkko Holding Ky maksoi Ilmariselta ostamistaan osakkeista?

• onko taustalla ollut joku kansainvälinen sijoittajaryhmä, joka olisi halunnut ostaa Ilmarisen omistamat osakkeet?

  
  

Ilmarinen omisti Fingridistä 19,98 %. Se oli arvioinut osakkeiden käyväksi arvoksi 31.12.2024 400 miljoonaa euroa. Valtio osti Ilmarisen omistuksesta 47 % (A-osakkeita) ja OP Pohjola Kantaverkko Holding Ky 53 % (B-osakkeita). 

Sähkö on ikuinen pelurikohde

Ilmarinen on maksanut koko Fingrid omistuksestaan 135,7 miljoonaa euroa. Nyt valtio maksaa pelkästään sen A-osakkeista 401,3 miljoonaa euroa. OP Pohjolan holdingyhtiön B-osakkeiden kauppahintaa ei ole julkistettu.

Jos A-osakkeilla on 15 %:n preemio (lisähinta) suuremman äänivallan takia, on B-osakkeiden myyntihinta ollut 384 miljoonaa euroa. Ilmarinen sai Fingrid-osakkeistaan 650 miljoonan euron myyntivoiton 785 miljoonan euron kauppahinnasta.

Pörssinoteeratuista erilajisista osakkeista suurin preemio on Metsä Boardilla 44 %. Muilla pörssiyhtiöillä erot ovat marginaalisia: Kesko 1,3 %, Orion, Raisio ja Stora Enso kaikki alle prosentin ja Ålandsbanken 7 %.

Fingrid on aloittanut toimintansa 1997. Sen 28-vuotisena toiminta-aikana on omistajat vaihtuneet ja jokainen vienyt mukanaan valtavat myyntivoitot. Ennen Fingridiä Suomen kantaverkko muodostui Imatran Voiman ja Teollisuuden Voiman pääverkoista.

Vuonna 1997 Imatran Voima ja silloin rapakunnossa ollut Neste fuusioitiin Fortumiksi, joka vietiin pörssiin.

Jo ensimmäinen omistusjärjestely elokuun viimeisenä päivänä 1997 oli valtava: Silloin ”oli var­mis­tu­nut Suo­men ta­lous­his­to­rian sii­hen asti suu­rin ra­has­sa mak­set­tu, yli mil­jar­din eu­ron ar­voi­nen lii­ke­toi­min­ta­kaup­pa ja tar­vit­ta­vat ra­hoi­tusjärjes­te­lyt, joil­la Imat­ran Voi­ma Oy, Poh­jo­lan Voi­ma Oy ja Suo­men val­tio so­pi­vat kan­ta­verk­ko­lii­ke­toi­min­nan ja voi­man­siir­to­verk­ko­jen kes­kittämi­sestä yh­teen yhtiöön”.

Vuoden 1998 tilinpäätöksen mukaan Fingridiin sijoitettiin omaa pääomaa 112 miljoonaa euroa. Velkaa yhtiöllä oli yli miljardi euroa. Velkavipu oli parhaitten pörssipelureiden tasoa. Alkuvuosien liikevaihto oli 220 miljoonan euron tasoa.

Fingrid siis otti valtavan velan ja maksoi sillä Imatran Voiman (Fortumin) ja Poholan omistamasta kantaverkosta 1,2 miljardia euroa. Liikearvoa (eli kirjanpitoarvon ylittävää kauppahintaa) siitä oli 120 miljoonaa euroa.

Vuonna 2024 Fingrid on edelleen velkainen yhtiö; sillä on peräti 1,8 miljardin euron lainat (liikevaihto 1,3 mrd €).

Pohjolan Voima sai 2011 25 %:n omistuksestaan 1998-2011 200 miljoonan euron myyntivoiton. Isot rahat ovat ottaneet myös LähiTapiola vakuutusyhtiö IF, Mandatum, Eläkevakuutus Tapiola, Eläke-Varma, ahenkivakuutusyhtiöt ja Suomi, LähiTapiola vakuutus ja yllätys Valtion Eläkerahasto!

Vuonna 2015 Elo ja OP-ryhmä siirsivät omistuksiaan kaksinkertaisella ylihinnalla itse omistamaansa Aino holding-sijoituskommandiittiyhtiöön ottamalla kauppahintaa varten puolet 115 miljoonaa euroa lainaa.

Sijoittajat eivät ole lahjoittajia, vaan ahneita pelureita, jotka laittavat kauppahinnat asiakkaiden maksettavaksi. Mielenkiintoista, että suomalaisten eläkkeistä suuri osa tulee sähköpelistä eri muodoissaan ja näin kaikki sähkönkuluttajat osallistuvat eläkkeiden maksamiseen.

Miksi valtio ottaa uutta velkaa 0,4 miljardia maksaakseen osakkeista, vaikka sillä on entuudestaan määräysvalta omistuksen ja lainsäädännön kautta

Sitä ei maalaisjärjellä pysty selittämään. Vuoden 2025 lopussa valtiolla ja huoltovarmuuskeskuksella oli omistuksessaan 53,1 % Fingridin omistuksesta. Äänivallasta valtiolla oli 74,3 %.

Valtio muuttaa ostamistaan 310 A-osakkeesta 50 B-osakkeiksi, joista 49 se myy OP Pohjolan holdingyhtiölle. Eli maksaa Ilmariselle näistä osakkeista enemmän, mitä OP Pohjola tulee maksamaan niistä äänivaltaa tuovina B-osakkeina. Valtio maksoi 50 osakkeesta 64,5 miljoonaa euroa. Jos preemio on 15 %, OP Pohjolan holding maksaa 49 osakkeesta 53,7 miljoonaa euroa. Lahja sekin.

Järjestelyjen jälkeen valtio omistaa osakkeista 61,0 % ja hallitsee äänistä 82,4 %.

Tiedotteessa on esitetty: Kokonaisjärjestelyn tultua toteutetuksi valtion omistusosuus yhtiöstä kasvaa 53,1 prosentista 59,5 prosenttiin ja äänivalta 70,9 prosentista 81,5 prosenttiin. En pääse samoihin lukuihin laskemalla.

Mielenkiintoista, että suuresta kauppahinnasta huolimatta valtio ei saanut 2/3-osan määräenemmistöä. Tämä mahdollistaa, että muiden osakkaiden liittyessä yhtiökokouisessa yhteen valtiota vastaan ja ollessa, Fingrid ei voisi muun muassa muuttaa yhtiöjärjestystä eikä toteuttaa yritysjärjestelyjä.

 

No, saahan valtio enemmän osinkoja tulevina vuosina

Vuonna 2025 jaettiin osinkona A-sarjan osakkeelta enintään 53.400 euroa jamB-sarjan osakkeelta enintään 19.500,00 euroa, yhteensä 135,3 miljoonaa euroa. Tästä valtio sai 94,4 miljoonaa euroa. Kauppojen jälkeen, jos Fingrid jakaa samoilla perusteilla osinkoja, valtio tulee saamaan 14 miljoonaa enemmän. Kauppahinnan tuotto 3,5 % vuodessa, josta ainakin puolet menee ostoon käytetyn velan korkoihin.

Rahaa valtio saisi ”ilmaiseksi” sähköstä. Vuonna 2024 koko sähkön kulutus oli 83 TWh. (T on tera on tuhat miljardia). Fingridin siirtomaksu talviarkipäivänä maksaa 10,47 €/MWh ja muuna aikana: 2,97 €/MWh eli 1,047 senttiä kWh.

Pörssisähkön hinta tätä kirjoitettaessa on 35,21 senttiä/kWh. Nostamalla Fingridin siirtohintaa 1,5 sentillä (eikä korotus vaikuttaisi kulutushintaan ja siten arvonlisäveroon), korotuksen tuotto olisi vuodessa 1,3 miljardia euroa eli sama kuin Fingridin liikevaihto 2024. Tämä osoittaa kuinka valtavat pelimahdollisuudet sähköllä on ja juuri siksi suuret pelurit haluavat osansa.

AI: ”EU-asetus rajoittaa tuottajien maksamat kantaverkkomaksut yleensä 0–0,5 €/MWh välille useimmissa Keski-Euroopan maissa, mutta Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa raja on korkeampi (0–1,2 €/MWh)”. Yksi euro per MWh = 0,1 senttiä/kWh. Jos tekoäly tietää oikein, ovat Suomen kantaverkkomaksut jo nyt korkeat, ilmeisesti juuri suurten ja kalliitten osakekauppojen takia.

Onko Fingrid Carunaa vastaava peli?

Caruna on malliesimerkki siitä kuinka kuluttajat maksavat kauppahinnat korkeina sähkönsiirtomaksuina. Carunassa pelureina olivat Fortum, ulkomaalaiset sijoittajat ja kaksi suomalaista eläkevakuutusyhtiötä. Ostohetken jälkeen kaikki ulkomaalaiset sijoittajat ovat myyneet uusille ulkomaalaisille pelureille voitolla omistuksensa. Carunalla oli tilinpäätöksen mukaan velkaa yllin kyllin. Vuonna 2014 siihen oli sijoitettu omistajien rahaa 30 miljoonaa euroa. Vieras pääoma oli 535 miljoonaa, eli velkavipu oli miltei kaksinkertainen Fingridin alkuvuosiin verrattuna.

Carunan raadollisuus paljastui myöhemmin. Sen konsernitilinpäätöksessä 2024 korollisten velkojen määrä oli 3,3 miljardia euroa. Caruna maksoi Fortumille sähkönsiirtoverkosta 2,55 miljardia euroa. Konsernin oma pääoma on negatiivinen 171 miljoonan euron oman pääoman sijoitusten jälkeen. Lisävelkaantuminen selittyy sillä, että tulokset on siirretty (suurimmalta osin verotta) korkoina ulkomaille ja tarvittavat investoinnit on tehty velaksi.

Caruna osoittaa esimerkillään, ettei ulkomaalaisia eikä kotimaisiakaan sijoittajia pidä päästää sähköön osalliseksi, Siinä mielessä Fingrid-osakkeiden osto pois turvaan pelureilta on mielekästä, mutta siitä maksetaan aivan liian korkea hinta. Ja on masentavaa nähdä kuinka kansalaisten omistama eläkevakuutusyhtiö osallistuu ahneena sähköpeleihin. Vastustan sosialismia koko sydämestäni, mutta on asioita, jotka on paremmin hoidettavissa julkisen omistuksen kautta (vertaa Fortum ja Vattenfall).

Valtion maksama valtava kauppahinta on ymmärrettävissä vain sillä, että Ilmarinen ja joku ulkomaalainen sijoittajataho ovat neuvotelleet Ilmarisen omistamien osakkeiden ostamisesta. Oli kauppa todella tapahtumassa, sen tietää vain Ilmarisen johto. Ilmarinen on ilmoittanut muille Fingridin omistajille myyvänsä omistuksensa, johon sisältyy merkittävä äänivalta A-osakkeista.

Näin valtion virkamiehet ja omistajaohjausministeri (Joakim Strand, RKP) on saatu kannattamaan valtion tekemää ostoa. Sen jälkeen junaa ei pysäytä mikään.

Tällaisia vedätyksiä on talouselämä tulvillaan. Usein vedätys viedään kauppaan asti, kun tiedetään että muilla osakkeenomistajilla on lunastusoikeus osakkeisiin. Yleensä lunastus tehdään kauppahinnalla, vaikka se olisi feikki. Viisaissa osakeyhtiöissä tällaiset vedätykset estetään määräämällä yhtiöjärjestyksessä tai osakassopimuksessa lunastushinnaksi paljon alempi taso, esimerkiksi yhtiön substanssiarvo.

Toki tämä on spekulointia. Yhtä hyvin voidaan miettiä, että hallitus varautuu troikan tuloon määräämään, mitä omistuksia Suomen on myytävä. Fingrid-omistus varmasti olisi ensimmäisten myytävien joukossa.

Voidaan myös ajatella, että Ilmarinen varautuu pörssiromahdukseen ja kiinteistöjen tuottojen vähenemiseen, minkä takia tarvitaan tuottoja kaikkialta, mistä irti lähtee. Tällöin valtiovalta on helpoin maksajaosapuoli.

Jokin merkitys on eläkevakuutusyhtiön johdon tulospalkkioilla. Esimerkiksi toissa vuonna Ilmarisen toimitusjohtajan tulospalkkio oli 378.000 euroa, jolla päästiin miljoonan euron kokonaispalkkaan.

Voidaan myös ajatella, että Suomi romahtaa kuitenkin ja silloin on ihan sama onko velkaa enemmän tai vähemmän. Velkoja kun ei kukaan pystyisi maksamaan.