Perintöverotus aikansa elänyt ja tulee lopettaa

Suomessa on vuodesta 1919 lähtien ollut voimassa perintö- ja lahjaverotus. Tärkein peruste verolle on ollut fiskaalinen eli verotuottojen kerääminen julkisen talouden tarpeisiin.

Perintöä ja perukirjaa pitää jokaisen miettiä etukäteen

Etenkin kokoomuksen kansanedustajat ovat pitäneet somessa ääntä siitä, että nyt hallitus on alentanut perintö- ja lahjaveroa. Olisivatpa hiljaa. Sillä perintövero vähenee ensi vuoden alusta 700 eurolla siitä riippumatta onko perintö 30.000 euroa tai 3 miljoonaa euroa. Kaikki perintöverotuksen ongelmat säilyvät.

Lahjoituksen veroton määrä nousee ensi vuonna 7499 euroon.

Kirjoituksen tavoitteena on poistaa perintö- ja lahjaverotus Suomesta, vaikka tiedostan, ettei sellaista päätöstä Suomessa pystytä tekemään. Jos toimivassa yhteiskunnassa ei ole perintöveroa, ei siellä voi olla lahjaveroakaan. Lahjavero vaikeuttaa yritysten sukupolven vaihdoksia enemmän kuin perintövero, eikä vaihdoksen tekemisessä voi odottaa yrittäjän kuolemaa.

Euroopassa perintöverosta ovat luopuneet esimerkiksi Portugali (2003), Ruotsi (2005), Venäjä (2006), Itävalta (2008) ja Norja (2014) (Wikipedia)

Miksi perintöverotus pitää lopettaa?

Perintö- ja siihen liittyvä lahjaverotus on epäoikeudenmukainen vero. Yhä useammin perintöverotuksen kohteena on omaisuus, jota ei pystytä realisoimaan vuosienkaan jälkeen. Tällaista varallisuutta ovat etenkin syrjäseuduilla olevat asunnot, joita ei voida käyttää edes vapaa-ajan asuntoina.

Perintöverotus ei ole humaania. Juuri silloin kun perhettä on kohdannut suuri menetys (etenkin jos se on yllättävä, esimerkiksi auto-onnettomuus), yhteiskunta tekee moninaisen tiukan vero- ja rahalaitosbyrokratian takia perheen elämän vaikeaksi. Moni perheen eri sukupolvia yhdistävä kesämökki on jouduttu myymään perintöverojen takia.

Perintöverotus on suurelta osin inflaation verottamista. Jos hinnat ovat nousseet elinkustannusindeksin mukaan, on vuonna 1980 hankitun kesämökin ja asunnon arvo nimellisesti noussut 3,8-kertaiseksi.

Perintö- ja lahjaverotus heikentää erityisesti yritysten maksuvalmiutta tilanteissa, joissa yritysten toiminta muutoinkin on uhattuna. Vaikka verotukseen saa sukupolven vaihdoshuojennuksen, heikkenee yritysten talous merkittävästi.

Viime vuosina on lisääntynyt verotuskäytäntö, jossa verottaja arvioi asunnon tai kiinteistön arvot liian korkeiksi. Menettely on kohtuutonta erityisesti silloin kun asuntojen arvot laskevat (esimerkiksi 2023 osakehuoneistojen hinnat laskivat keskimäärin -8 %, 2024 Vantaalla -6 %).

Veroa suunnitellaan lahjoittamalla kolmen vuoden välein 7499 euroa (2025 4999), minkä voi tehdä verottomasti. Varakkaat perheet voivat siirtää lapsilisät sijoituksiin. 17 vuoden aikana ilman sijoitusten tuottoa lapsilisistä kerääntyy 20.000 euron säästö.  Tätä voitaisiin oikaista laittamalla lapsilisät ansiotulona vanhempien verolle. Tällöin yli puolet hyvätuloisten lapsilisistä palautuisi valtiolle. Lapsilisää ei kuitenkaan tämän takia pidä korottaa, koska se johtaisi kehitysmaalaisten saamien tukien lisääntymiseen, koska heillä ei ole ansiotuloja.

Erityisesti varakkaat perheet voivat välttää perintöveron kokonaan tai osittain erilaisilla järjestelyillä (muuttaminen Ruotsiin, holding-yhtiöt ja erilaiset yritysjärjestelyt, lahjoitukset pidättämällä lahjoitusten tuoton isällä ja äidille). Kun kesämökin lahjoittaa alle 44-vuotiaana lapsille ja pidättää sen käyttöoikeuden lahjoittajilla, perintöveroa ei mene lainkaan, ja lahjaverotuksessa lahjan arvoon tulee 36 %:n vähennys (kun on kyse muusta omaisuudesta, esimerkiksi asunto-osakkeesta, asuinkäytössä olevasta kiinteistöstä tai arvo-osuustilistä. 60 %).

Useissa perheissä ei pystytä keskustelemaan perinnöistä vanhempien vielä elossa ollessa. Sen takia mitään verosuunnittelua ei pystytä tekemään ja pahimmassa tapauksessa valtio ottaa koko perinnön. Tämän takia perintöverotus on erityisesti ahkeran ja säästäväisen keskiluokkaisen perheen verotusta.

Kotitaloudet osaavat käyttää perintö- ja lahjaverot kansantalouden kannalta järkevämmin kuin valtio. Pienimmät perinnöt menevät kulutukseen, josta valtio saa viidenneksen (25,5 % on 20,3 % hinnasta) arvonlisäveroa (siis enemmän kuin on perintö- ja lahjaveron korkein marginaalivero 19 %). Yritykset voivat käyttää perintöverojen maksuun tarvittavat rahat investointeihin tai puskurina huonoina aikoina.

Valtio käyttää verorahat Suomen kannalta taloutta heikentäviin tarkoituksiin (kehitysapu, EU-maksut, kehitysmaalaisten elättäminen jne).

Perintö- ja lahjaverokertymä

Valtion kaikki verotulot tänä vuonna tulevat olemaan 66,3 miljardia euroa (2024 64,4 mrd €). Veroista perintöveron osuus oli viime vuonna 1,3 miljardia ja lahjaveron 1,0 miljardia euroa.

Orpon hallitusohjelma: ”Perintöveron maksuaikoja pidennetään 10 vuoteen. Perintöveron korvaamista perintönä saadun omaisuuden luovutusvoittojen verotuksella selvitetään.”

Perintöveroja maksavat suhteellisesti eniten ahkerien ja säästäväisten vanhempien perilliset, joiden perheissä ei ole pystytty keskustelemaan ennakkoon perheenjäsenten kuolemasta. Miljardöörien perilliset eivät juurikaan perintöveroja maksa, koska he asiantuntijoiden avustamina suunnittelevat perinnöt jo vuosikymmeniä ennen oletettua kuolinhetkeä.

Perinnön arvon määritys suosii verottajaa kohtuuttomasti

Jos perintönä on varallisuutta, joka on realisoitava, verottaja ei hyväksy realisoinnin kuluja (esimerkiksi kiinteistönvälittäjän palkkiota tai arvopapereiden myyntipalkkiota) vähennettäväksi perintöverotuksessa. Tällainen tulkinta on kohtuuton.

Jos asunnon myynnistä saadaan korkeampi hinta, mikä on määritelty perukirjan arvoksi, maksaa perinnön saaja 30-34 %:n pääomatuloveron myynnin tuomasta ”voitosta”. Jos myyntihinta jää perukirja-arvoa alhaisemmaksi, joudutaan maksamaan erotuksesta turhaan perintövero 16 % marginaaliverona. Valtio voittaa aina. Toki, jos myynti onnistuu muutaman kuukauden sisällä perukirjan laatimisesta, voidaan vaatia asunnon arvon oikaisua kaupan mukaiseksi. Verottaja ei siihen aina suostu, koska se väittää arvon olevan kuolinpäivän arvo, joka on myyntiaikana muuttunut.

Nykyisin yhä useampi asunto on arvoton; myös kalliit asunnot eliittialueilla. Verottaja määrittelee niille kuitenkin pinta-alaan perustuvan jälleenhankinta-arvon, johon tehdään ikäalennukset (puiset asuinrakennukset 1,25 %/vuosi), mutta arvo on aina vähintään 30 % jälleenhankinta-arvosta. Siihen lisätään tontin arvo. Näin jokaiselle rintamamiestalolle ja mummon mökille saadaan kiinteistöverotusarvo, vaikka mökki olisi asumiskelvoton.

Perintöverotuksessa käytetään lähialueella tehtyjen kauppojen arvoa. Kun hinnat ovat laskeneet vuosia, ja kauppoja tehdään vähän, on näin määritelty arvo liian korkea. Helsingin eliittialueella on lähtökohdin arvokkaita asuntoja, joita ei ole useiden vuosienkaan myyntiyritysten jälkeen saatu myydyksi. Tällaisen asunnon perintöverottaminen on kohtuutonta etenkin tilanteissa, joissa asuntoon ei muuta asumaan kukaan perillisistä.

Perintöveron kohtuuton korko

Jos perinnön saaja ei pysty maksamaan perintöveroa määrätyssä ajassa esimerkiksi sen takia, ettei perittyä asuntoa saada myytyä, valtio ottaa maksamattomasta osuudesta ensi vuoden alusta alkaen 4,5 %:n viivästyskoron (2025 loppuvuosi 6 %, alkuvuosi 7 %).

Perintöveron maksuaika on jaettu kahteen erään, ja ensimmäinen eräpäivä on noin kolme kuukautta perintöveropäätöksen antamispäivästä. Toinen erä erääntyy noin kaksi kuukautta ensimmäisen eräpäivän jälkeen. Kun perunkirjoituksen määräaika on 3 kuukautta ja verottajan päätös perintöverosta voi viedä puolikin vuotta, ensimmäinen erä tulee maksuun yleensä vuoden jälkeen kuolemasta.

Jos veron maksu edellyttää perinnön, esimerkiksi asunnon myymistä, voi myyntiaika olla vuosiakin pitempi kuin veron maksuaika. Tällöin veron maksuun voidaan hakea lisäaikaa, mutta siitä on maksettava viivästyskorko. Jos asunto on myyntiaikana vuokrattavana, ei vuokratuotto yleensä riitä viivästyskoron ja asunnon kulujen maksuun. Kun veron korkoa ei voi vähentää, maksetaan vuokrauksesta pääomatuloveroa. Lisäaikaa voi saada 10 vuodeksi, mikä jo osoittaa kuinka sairaaseen tilanteeseen perintöverotuksessa on ajauduttu. 10 vuodessa korko ensi vuoden tasolla olisi puolet asunnon kuvitteellisesta myyntihinnasta. Korko on ulosottokelpoinen, mikä tuhoaisi perillisen talouden.

Perinnöstä luopuminen

Jos perintönä on enemmän velkoja kuin varoja tai mikäli perintönä on syrjäseudulla oleva asunto, jota kukaan ei osta, kannattaa luopua perinnöstä. Jos kaikki lapset kieltäytyvät vastaanottamasta perintöä, siirtyy perintö perillisten lapsille tai kuolleen leskelle. Myös heidän tulee erikseen luopua perinnöstä. Asunnon jääminen myymättä ei välttämättä ole nähtävissä vielä perukirjaa laadittaessa. Eli nykylainsäädäntö voi vaikeuttaa perillisten tai heidän sukulaistensa elämää kohtuuttomuuteen asti. Tähän ainoa toimiva ratkaisu on verotusoikeuden siirtäminen asunnon/kesämökin myymisen jälkeiseen aikaan.

Perintöverotusta yli 2000 vuotta

Rooman valtakunnassa perintöveroa kannettiin jo keisari Augustuksen hallitsijakaudella (27 eaa. – 14 jaa.).  Veron määrä oli viisi prosenttia perintöosuuden arvosta. Verosta oli vapautettu lähiomaiset ja pienten perintöjen saajat. Vuonna 212 perintöveroprosentiksi tuli kymmenen ja samalla verovapaudet poistettiin. Perintövero oli kansalaisten keskuudessa niin epäsuosittu, että siitä jouduttiin 200-luvulla luopumaan.

On mielenkiintoista, että aikana, jolloin ei ollut sanomalehtiä, radiota eikä nettiä, kansan painostus pakotti diktaattorin (keisari) luopumaan perintäverosta. Tänään minkäänlainen kansan oikeutettukaan kritiikki ei saa eduskuntaa laittamaan tikkua ristiin. Tosin tänään media pystyy aivopesemään äänestäjät omalla propagandallaan.

Jouluna on kuningas Herodes paljon esillä. Tämän hirmuhallitsijan Betlehemissä tapattamien lasten muistoksi vietetään joulun jälkeen 28.12. viattomien lasten päivää. Herodeksella oli käytössään monenlaisia veroja, mukaan lukien maaverot, karjaverot, kauppatullit sekä suoraa verotusta, jotta hän pystyi ylläpitämään ylellistä elämäntyyliään ja suuria rakennushankkeitaan. 2000 vuotta sitten hallitsijoiden elämäntyyli ja verotus muistuttavat yllättävän paljon EU:n hallitsijoiden toimintaa vuonna 2025.

Luovutusvoittovero perintöveron sijaan?

Google löytää vain muutamia selvityksiä kaavaillusta luovutusvoittoverosta. Yhdessä väittämässä kommunisti, nykyisin MEP, esittää, että luovutusvoittovero tulisi koskemaan myös pieniä perintöjä ja olisi suurempi kuin nykyinen perintövero. Vasemmistolainen tietenkin haluaa, ettei perintöverotusta poisteta eikä lievennetä.

On totta, että luovutusvoittovero olisi korkeampi kuin perintövero, mikäli se toteutetaan samansisältöisenä kuin nykyinen vero (myyntivoittovero) toimii. Myyntivoittovero on hankintameno-olettamaa käyttäen 18 % myyntihinnasta, mikäli omistus on yli 10 vuotta vanhaa. Vero on 24 % myyntihinnasta, jos omistus on ollut alle 10 vuotta myyjällä. Jos myyntivoitto ylittää 30.000 euroa, on vero sen ylittävältä osin 34 %.

Esimerkiksi 50.000 euron myyntihinnasta myyntivoittovero on 9000 euroa (yli 10 v). Myyntivoittovero on pienempi, jos hankinnan kaikki toteutuneet menot ovat suuremmat kuin 40 % myyntihinnasta (tai alle 10 v 20 %).

Ensi vuonna 50.000 euron perinnöstä perintövero on 1800 euroa (veroton osuus 29.999 euroa). Korkein marginaalivero on yli miljoonan euron perinnöstä 19 %.

Jos perinnönjättäjä on saajan sisko, veli, eno, setä, täti, serkku, ystävä tai joku muu perheen ulkopuolinen henkilö, on perintövero yli kaksinkertainen. Ensi vuoden taulukolla 50.000 eurosta perintövero on 4500 euroa. Yli miljoonan euron perinnön marginaalivero on 33 %. Etenkin tämän 2. luokan perintöverotus on silkkaa yksityisomistuksen sosialisointia.

Luovutusvoittoverotuksessa voidaan soveltaa perintöverotuksen nykysääntöjä

On suuri riski, että perintöjen luovutusvoittoverosta voidaan tehdä suuren luokan sosialismia, jossa perinnöt verotetaan valtion parempaan käyttöön, mm. sen viskaamisella ulkomaalaisille. Sen takia luovutusvoittoverotus tulisi toteuttaa oikeistohallituksen aikana.

Perintöjen luovutusvoittoverosta tulee poistaa nykyinen 10 vuoden raja hankintameno-olettamasta, koska se johtaisi etenkin lapsiperijöiden kohdalla kohtuuttomuuksiin. Perintöverotuksessa tulisi aina käyttää korkeinta hankintameno-olettamaa. Nykyinen 40 % on silkkaa sosialisointia etenkin vanhojen perintöjen osalta.

Suuri osa perinnöistä on rahaa eli pankkitalletuksia. Ne voidaan ottaa heti käyttöön. Toki niihinkin on rajoituksia: esimerkiksi pankit eivät anna nostaa rahaa ennen kuin perukirja on laadittu (3 kk:ssa kuolemasta) tai jos perintö perustuu testamenttiin, on sen toteuttamiseen 6 kuukauden moiteaika. Pankkitalletus saattaa olla määräaikaistilillä, jonka määräajan poistamisesta maksetaan pankeille palkkio, joka vähennetään ensin kertyneestä korosta ja sen jälkeen pääomasta. Talletuksista maksetaan ensin kaikki vainajan velat ja hautaamiseen liittyvät menot.

Kirjoitukseni tavoite on poistaa perintö- ja lahjaverotus kokonaan. Mutta jos perintövero jossain muodossa jää, ei rahan perimisen verotusmenettelyä tarvitse muuttaa. (Kotitalouksien pankkitalletusten määrä on 115 miljardia euroa. Talletusten korkotuotoista maksetaan joka vuosi pääomatulovero (30-34 %), minkä lisäksi talletukset tulevat vuosikymmenten kuluessa perintö- tai lahjaverotuksen kohteeksi.

Yritysten sukupolven vaihdosten isot ja kalliit ongelmat - perintövero

Monet yrittäjät toimivat vielä 80-vuotiaina yrityksessään. Usein heidän lapsensa tai vielä useammin vain yksi lapsi on mukana yrityksessä lapsesta asti; vastuullisissa tehtävissä 20-25-vuotiaasta. Usein yrittäjän lapsi on itsekin eläkeiässä ennen kuin hän perii yrityksen.

Perintöverotus luo epäoikeudenmukaisuutta. Jos yrittäjän varallisuus kuolinhetkellä on 2 miljoona euroa ja testamentin perusteella poika perii yrityksen ja tytär kaiken muun: asunnon, kesämökin, arvopaperit ja rahaa. Tyttären perintövero miljoonasta on ensi vuonna 149.000 euroa. Jos pojan perinnössä sovelletaan sukupolvenvaihdoshuojennusta, poika maksaa perintöveroa 53.000 euroa. Iso ero perintöverossa on se, että tytär pystyy maksamaan veron perimästään rahasummasta tai arvopapereita realisoimalla. Poika taas joutuu nostamaan yrityksestä rahaa veron maksaakseen. Toki leskellä voi olla hallintaoikeus perintöön, eikä silloin isostakaan perinnöstä voi lapsi maksaa perintöveroja ilman lesken suostumusta.

Yrityksen maksuvalmius heikkenee perintöveron takia. Yrittäjä maksaa perintöveron 53.000 euroa lisäksi osinkoveroa 5000 euroa (7,5 % osingoista). Ne maksaakseen yrityksen on maksettava yhteisöveroa verojen maksamiseen tarvittavasta voitosta 14.500 euroa. Todellinen perintövero onkin 72.500 euroa. Eikä siinä vielä kaikki voiton saamiseksi on maksettava arvonlisäveroa 18.500 euroa liikevaihdosta, joka tarvitaan perinnöstä aiheutuvien verojen maksamiseen. Perintö heikentää yrityksen maksuvalmiutta 91.000 euroa sukupolvenvaihdoshuojennuksesta huolimatta.

Yrityksen kannattavuus voi heiketä omistusvaihdoksen jälkeen mm. sen takia, ettei uudella omistajalla ole yritystoiminnassa tärkeitä kontakteja entisessä määrin. Usein suhdanteet heikkenevät ja uusi sukupolvi ei muutoinkaan aina onnistu yrittämisessä kuten yrittäjän perustaja on tehnyt. Kaikki verot on kuitenkin maksettava, jotta yritys voi jatkaa tappioista huolimatta.

Perintöverotukseen on tullut uusi kummallinen lisärasite. Verottaja voi kolmen vuoden (+perintövuoden loppuun) aikana muuttaa perintöverotusta. Viime aikoina perijät ovat saaneet vuosien jälkeen selvityspyyntöjä, joilla verottaja yrittää korottaa perityn yhtiön omistamien teollisuuskiinteistöjen verotusarvoja. Kun kiinteistöjen arvot ovat laskeneet, verottaja yrittää verottaa 3 vuotta vanhemmilla korotetuilla arvoilla. Tapauksia on niin paljon, että epäilen verottajan käyttävän tekoälyä tällaisten perintöjen etsinnässä. Valtiolla on krooninen rahapula ja ainoa, jolta voi nyhtää lisää rahaa, ovat yritykset ja yrittäjät. Virkakunta ei ymmärrä, että tällainen ahneus vähentää yrittämistä ja mitä sen jälkeen tehdään?

Yrityksen lahjoittaminen jatkavalle lapselle on vieläkin kalliimpaa

Suomalaisen miehen elinajanodote on 79,6 vuotta, naisen 84,8 vuotta. Ei yritys voi odottaa sukupolvenvaihdosta yrittäjän kuolemaan asti, sehän voi kestää 100 vuotiaaksi asti.

Sen takia lahjaverosta on tullut valtava sukupolven vaihdosten este, vaikka yrityslahjastakin voi saada 60 %:n veronalennuksen kuten perinnöstäkin. Jos sukupolven vaihdos tehdään kun yrittäjä on 60-vuotias ja hänen jatkajansa 35-vuotias, olisi miljoonan euron varallisuusarvoisen yrityksen normaali lahjavero 141.900 euroa (2026). Tämän veron maksaisi yrittäjän sisarus, jos perhe antaa sisarukselle samansuuruisen lahjan, josta ei saa verohuojennusta. Vai jäisikö ehkä toisella puolella maailmaa asuva sisarus odottamaan omaa osuuttaan vuosikymmenien ajaksi?

Huom! Perintö- ja lahjaverotuksessa käypä arvo voi olla korkeampi kuin kirjanpidon mukaan laskettu nettovarallisuus. Korkeampi arvo määritellään, mikäli yrityksen varat (tontti, rakennukset, arvopaperit) ovat korkeammat kuin niiden kirjanpitoarvo.

Täyden sukupolvenvaihdoshuojennuksen jälkeen lahjaveroa maksettaisiin 400.000 eurosta 51.900 euroa. Vero on korkea, koska miljoonassa eurossa ei välttämättä ole rahaa lainkaan, vaan koko yrityksen varallisuus on kiinni maa-alueessa, teollisuusrakennuksessa, koneissa ja kalustossa, vaihto-omaisuudessa sekä myyntisaamisissa. Kaikkia näitä arvoja korottaa piilevä yhteisövero, joka on jouduttu maksamaan, vaikka vähennysoikeus on vasta tulevina vuosina.

Lahjaveroa voidaan alentaa poikkeusjärjestelyillä, mutta ne voivat tulla yritykselle todella kalleiksi. Yrityksestä maksettava lahjavero voidaan jättää kokonaan määräämättä, mikäli luovutuksensaaja jatkaa yritystoimintaa saamassaan yrityksessä, ja luovutuksensaaja maksaa vastiketta yli 50 prosenttia osakkeiden käyvästä arvosta (esimerkiksi miljoonasta maksetaan lahjoittajalle 510.000 euroa). Jos kauppahinta on yli 75 % lahjan arvosta, ei kauppa ole lahjanluontoinen, eikä lahjaveroilmoitusta tarvitse antaa. Tällainen järjestely voi olla mielekäs tilanteissa, joissa yrittäjä ei ole huolehtinut riittävästi eläketurvastaan.

Yli 50 % kauppahintavelka yrityksen jatkajalle voi edellyttää vuosien, ehkä vuosikymmenten maksuaikaa. Palkkatuloista lyhennyksiä ei kannata tehdä korkean marginaaliveron takia, mutta lievemmin veroin maksettu osinko on toimiva menettely. Lahjanmuotoisen kaupan tehneen myyjän ei tarvitse periä korkoa maksamattomasta kauppahintaosuudesta.

Asuntojen lyhytvuokrauksen uudet rajoitukset tuhoavat omistajien talouden

Kun perittyjen asuntojen myyminen on vaikeaa, ovat monet turvautuneet asuntojen kulujen maksamiseksi asuntojen vuokraamiseen. Asunnon pitkäaikainen vuokraaminen on mahdotonta, jos samalla yritetään myydä asuntoa. Lisäksi turvallisen vuokralaisen saaminen alkaa olla toivotonta, koska yhä suurempi osa asukkaista elää sosiaaliturvan varassa. Asuntojen rikkominen on yleistä ja jopa kiinteään varustukseen kuuluvia jääkaappeja ja pakastimia myydään. Vuokratakuu ei paljon lohduta, jos vuokralainen on mistään piittaamaton asukas.

Sen takia asunnon myymisen yhteydessä tehtävä lyhytvuokraus on toimivampi ratkaisu. Lyhytvuokrausta välittävät yritykset jopa vastaavat vuokralaisen tekemistä asunnon vahingoista.

Kun Suomessa tasa-arvoisuus tarkoittaa, ettei kukaan saa omistaa mitään, on hallitus valmistelemassa lyhytvuokrauslakia, joka sallii vuokraamisen vain osaksi vuotta. Toki taustalla on myös hotelli- ja majoitustoiminnan yritykset, jotka eivät halua kilpailijoita. Mutta mistä esimerkiksi Rovaniemellä sesonkiaikana löytyisi riittävästi hotellimajoitusta? Mistä hallitus kuvittelee asunnon omistajan saavan rahaa näiden kiellettyjen kuukausien aikana? Millä muulla toimialalla valtio estää uusien toimijoiden alalle tulon?

Jos ajatellaan asumisviihtymistä, ottaisin sata kertaa mieluummin lyhytaikavuokralaiset, jotka eivät edes ole paikalla joka päivä, kuin joka yö mölyävät monikulttuuritulijat.

Miljonäärivero olisi samalla perintövero

Vasemmistoliitto ja WEF haluavat sosialisoida ahkerien ihmisten rahat. Miljonäärivero tarkoittaisi 1 prosentin veroa miljoonan ylittävästä varallisuudesta. Jos perhe on ahkeroinut ja säästänyt, se maksaisi vuodessa 10.000 euroa miljoonasta eurosta. Kun yksi sukupolvi maksaa veroa 60 vuoden ajan, miljonäärivero olisi melkein miljoona euroa (0,6 miljoonaa). Se olisi kuin perintöveron ennakkomaksu. Perintövero 2 miljoonasta (alaraja 1 M€ + veroalue 1 M€) olisi 339.000 euroa eli pienempi kuin miljonäärivero.

Miljonääriverossa on perintö- ja lahjaverotuksen ongelmat eli se, miten varallisuuden arvo määritellään.

Suomessa on ollut miljonäärivero vv. 1919-2005 nimeltään varallisuusvero. Vaikka kansalaisten varallisuus kasvoi, verokertymä hiipui. Viimeisenä vuotena varallisuusveroa maksettiin 85 miljoonaa euroa. Verotusraja oli alhainen, 250.000 euroa, jonka ylittävältä osalta maksettiin veroa 0,8 %.

Suomen rikkaimman, Antti Herlinin, varallisuus on arvioitu 3,6 miljardiksi euroksi. Miljonääriveroa hän joutuisi maksamaan 36 miljoonaa euroa vuodessa. Vasemmistoliitto jäisi nuolemaan näppejään. Varakkaat siirtäisivät omaisuutensa ulkomaille, tekisivät erilaisia yhtiö- ja velkajärjestelyjä tai jopa muuttaisivat ulkomaille kuten Björn Wahlroos Ruotsiin. On varsin todennäköistä, ettei miljonääriveron tuotto riittäisi edes järjestelmän ylläpito- ja valvontamenoihin. Ei sillä ainakaan sote-menoja maksettaisi kuten kansan suosiota metsästänyt kysymyksen asettelu muka osoitti. Kansaa on helppo manipuloida. Sen osasivat niin Stalin kuin Goebbels, vaikkei heillä nettipaneeleita ollutkaan

Kiinteistövero on ahkeran suomalaisen varallisuusvero

Ristiinan kesämökkiläisinä maksamme kiinteistöveroa 600 euroa vuodessa. Joudumme maksamaan myös avohakkuun tieltä ostamastamme metsästä kiinteistöveron, vaikka alue on rakennuskiellossa. Olemme olleet Ristiinan kesäasukkaina melkein 40 vuotta. Sinä aikana olemme maksaneet tyhjästä veroa nykyrahassa 24.000 euroa. Jos mökki siirtyisi perintönä seuraavalle sukupolvelle, perintövero olisi noin 30.000 euroa. Mökin rakentamisen yhteydessä siitä maksettiin arvonlisäveroa kymmeniä tuhansia euroja. Kesämökkiläiset maksavat mökkinsä kahteen kertaan, toisen kerran valtiolle ja kaupungille. Veron sietäisi, jos verorahat käytettäisiin viisaasti suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Kesäasukas ei saa kiinteistöveroa vastaan mitään. Esimerkki: Sorateiden kunnon rahoittavat alueen kesäasukkaat. Asfaltoitu huonokuntoinen Suurlahdentie on valtion ylläpitämä. Valtatie Ristiinasta Mikkeliin tai Lappeenrantaan on myös valtion ylläpitämä. Kesämökkiläinen saa käyttää jätekeräysastioita, mutta joutuu maksamaan siitä 76 euroa vuodessa. Kun kompostoimme kaikki jätteet, on sekajätteen jätön hinta kuin kaviaarin. Vesi- ja jätevedet hoidetaan omin rahoin.

***

Tue verkkolehden toimintaa https://www.vahtera.blog/tilaus

Blogisivuston ylläpito maksaa ja lisäksi joudun maksamaan eräistä tietopyynnöistä. Samaan aikaan Suomen asioita sekoittavat henkilöt saavat hulppeita palkkoja ja bonuksia.

Siksi pienikin tuki on paljon, jos useampi taho osallistuu vapaaehtoisen tilausmaksun maksamiseen.

Yritykset saavat vähentää tilausmaksun omassa kirjanpidossaan sekä arvonlisävero (10%)- että tuloverotuksessa, koska sivustolla käsitellään paljon yrittämiseen ja verotukseen liittyviä asioita.

Verkkolehti vahtera blogin päätoimittaja on Pauli Vahtera, KHT-tilintarkastaja emeritus