Neljä selitystä wokelle ja maahanmuutolle

Suomen talous on tunnetusti tuhottu, eikä sen korjaaminen onnistu poliittisten päätösten kautta. Tuhon taustalla on woketus, jota etenkin naiset tekevät. Woketukseen on neljä syytä, joita ei ole julkisuudessa käsitelty:

• julkisen sektorin koko ja naisvaltaisuus

• naisten korkeampi koulutustaso

• etenkin naisille soveltuvien työpaikkojen riittämättömyys

• suomalaisten heikko looginen päättelykyky.

Huomautan heti wokettajille, ettei tässä pohdinnassa ole kyse naisvihasta (toki osa naisista tulee vihaamaan kirjoittajaa). Päinvastoin: suuri osa naisista on osaavia, fiksuja ja älykkäitä, mutta nämä naiset menevät töihin yksityissektorille.

Onko ylioppilaslakki muuta kuin todistus yleissivistyksestä

Vanhoissa suomalaisissa elokuvissa ylioppilaat olivat maailman napoja, vaikka he eivät olleet mitään muuta kuin ylioppilaita. He eivät osanneet oikeastaan mitään sellaista, jolla olisi leipänsä hankkinut. Ylioppilaat olivat miehiä, sillä opiskelevat naiset olivat itsenäisyytemme alkuvuosikymmeninä selkeä vähemmistö.

Tänään uskotaan, että ylioppilaat edelleen ovat jotain erityistä. Yliopistoon johtavissa lukioissa naisten osuus oppilaista on 2/3-osaa. Naiset menestyvät ylioppilaskokeissa paremmin kuin miehet.  Kun jatko-opintoihin päästään suurelta osin todistusten perusteella, ovat naiset enemmistönä myös yliopistoissa.

Ongelmaksi naisten parempi koulumenestys on tullut siksi, että naiset valitsevat opintosuunnaksi miehiä useammin valtiotieteen ja vastaavat opinnot. Nämä opinnot antavat huonon valmiuden oikeisiin töihin, minkä vuoksi naiset korvaavat osaamisen puutteet woketuksella.

Akateemisella suoriutumisella ei ole merkitystä siihen, kuinka hyvin henkilöt hoitavat työnsä, koska akateemiset opinnot eivät ole käytännön läheisiä lääketieteellisiä opintoja lukuunottamatta.

Miksi tarvitaan maahanmuuttajia ja woketusta?

Vielä viime vuosituhannen loppupuolella ajattelin, että humanitaarista maahanmuuttoa kannattavat ihmiset vain esittävät olevansa hyviä ihmisiä, koska luulin, ettei kukaan voi olla niin tyhmä, että oikeasti haluaisi täyttää Suomen kehitysmaalaisilla. Sen jälkeen on esitetty erilaisia syitä ”meidän tulee auttaa”-hokemasta siihen kuinka kehitysmaalaiset pelastavat Suomen talouden ja pesevät suomalaisten vanhusten pyllyt.

Todellisuus on aivan muuta. Vuosien pohdinnan jälkeen olen tullut näkemykseen, että humanitaarisella maahanmuutolla ja siihen liittyvällä woketuksella*) naiset, etenkin akateemiset naiset, turvaavat omat työpaikkansa. Suomessa on aivan liikaa korkeakoulutettuja ihmisiä, jotka eivät halua tehdä arvolleen sopimattomia töitä.

Jos humanitaarista maahanmuuttoa ei olisi, vastaanottokeskuksia ja niiden työllistämiä (tuhansia) naisia ei tarvittaisi. Migri tarvitsisi 1600 työntekijän (4/5-osaa naisia) sijasta viitisen kymmentä työntekijää. Pakolaisneuvonta ja kaikki sadat järjestöt, joiden tehtävänä on humanitaaristen maahanmuuttajien palveleminen, olisivat tarpeettomia. Julkisen sektorin satoja erilaisia maahanmuuttopalveluja (tulkit, kulttuuritulkit, iftaar-ateriat (paaston päättävä ateria), ei tarvittaisi. Oikeuslaitoksessa naistuomarit ovat enemmistössä. Ilman maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien tekemiä rikoksia tuhannet juristit ja heitä avustavat henkilöt jäisivät työttömiksi.

*)AI: Woke on … slangi-ilmaus, joka tarkoittaa kirjaimellisesti ”herännyttä” (partisiipimuoto verbistä wake). Se viittaa valveutuneisuuteen ja tiedostavaan asenteeseen, erityisesti rasismin, syrjinnän ja muiden yhteiskunnallisten epäkohtien sekä valtarakenne-erojen tiedostamiseen

Julkisen sektorin koko ja naisvaltaisuus

Naisten osuus julkisen sektorin työpaikoista on neljä viidesosaa. Suomen julkinen sektori työllistää tilastojen mukaan 700.000 henkilöä. Lisäksi järjestöissä veronmaksajien rahoittamia naisvaltaisia töitä tekee 100.000 ihmistä. Luvut ovat liian pienet, koska esimerkiksi julkisen sektorin omistamat osakeyhtiöt, yhtiöitetyt oppilaitokset, YLE, VR, Posti, kuntien perustamat yhtiöt, jopa kirkko tilastoidaan yksityissektoriin.

Puolueet eivät äänestäjien menettämisen pelossa uskalla vähentää palveluja saatikka lopettaa edes yhteiskunnalle haitallisia toimintoja. Ennustetaan, että tekoäly vähentää rajusti työpaikkojen määrää. KELAssa on ollut töissä 8500 henkilöä (2023). Heistä 84 % oli naisia. Etenkin etätöissä olevat korvausten käsittelijät tulee tekoäly korvaamaan suurimmaksi osaksi. Arviot tekoälyn korvaamista 1000 Kelan työntekijästä vuoteen 2035 mennessä ovat liian pieniä.

Naisten korkeampi koulutustaso

Suomessa yliarvostetaan koulutuksen merkitystä. Ihmiset oppivat työtä tekemällä, ei kouluja käymällä. Toki kaikille tarvitaan peruskoulutus. Aiemmin ammatillinen koulutus mahdollisti suoran menemisen töihin, mutta silloinkin koulutus oli kuin juuri saatu ajokortti, joka on enemmänkin lupa harjoitella ajamista liikenteessä kuin ajotaidon mittari. Nykyinen ammatillinen koulutus on yhä enemmän puuhastelua, esimerkiksi itseopiskelua.

Esimerkki omasta elämästä. Kansakoulun päätyttyä menin 2-vuotiseen kauppakouluun. Sen jälkeen käymäni kauppaopisto oli suurimmaksi osaksi kauppakoulun toistoa. Kauppakorkeakoulussa en opiskellut lainkaan, mutta suoritin työn ohella tenttimällä ekonomin ja kauppatieteiden kandidaatin tutkinnot. Konkreettiset hyödyt kouluista olivat päässälaskutaidon kehittyminen ja konekirjoitustaito, jotka opin kauppakoulussa. Kaiken muun olen oppinut työtä tekemällä ja olemalla utelias maailmasta. Oma korkeakouluni oli kirjanpitolautakunnan jäsenyys 9 vuoden ajan sekä kirjoittamani 27 kirjaa. Kirjan kirjoittaja oppii aina monin verroin enemmän kuin kirjan lukija.

En mennyt kauppakorkeaan sen takia, että olisin oppinut siellä jotakin uutta. Menin koska olin merkonomi, joka ei yhteiskunnallisesti ollut oikeastaan mitään. Olin Hankkijalla niin hyvä ja ahkera työssäni, että minulle maksettiin parempaa palkkaa kuin ekonomeille. Siitä työtoverini naisekonomit nostivat ison mekkalan: miksi merkonomi saa parempaa palkkaa kuin he. 15 vuotta myöhemmin suurinta ääntä pitänyt ekonomi tunnusti, että oli ihan oikein maksaa minulle parempaa palkkaa.

Naiset hankkivat miehiä useammin yliopistokoulutuksen. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa naisia on kaksi kolmasosaa opiskelijoista. Naisia valmistuu paljon aloille, joita ei tarvita yksityissektorilla eikä juuri julkisellakaan. Esimerkiksi filosofian, hallintotieteen, valtiotieteen ja yhteiskuntatieteiden maisterit.

”Ne on tohtoreita, maistereita melkein jokainen.” Juha Vainio: Herrat Helsingin – woketuksen jälkeen naiset

Eduskunnan 93 naiskansanedustajasta 40 % on ammateissa, joista yksityinen sektori ei maksaisi palkkana euroakaan (määrä ei sisällä terveydenhoidossa, opetuksessa ja poliisissa toimivia kansanedustajia). Olen laskenut mukaan Tampereen Yliopiston kouluttamat yhteiskuntatieteen maisterit, jotka toimivat YLEssä ja myös yksityisissä mediayhtiöissä. Heitä tulee riittämään, sillä uusimman tutkimuksen mukaan 78 % alan opiskelijoista on vihervasemmistolaisia.

Nordic Journalism Students 2025 -kysely

Korkeasti koulutetut naiset ovat vallanneet etenkin vihervasemmistopuolueet: SDP:n eduskuntaryhmässä 56 % on naisia. Vihreissä 13 kansanedustajasta ja vasemmistoliitossa 11 edustajasta vain kaksi kummassakin ryhmässä on miehiä. SKDL:n ja kommunistien jälkeläinen vasemmistoliitto ei tiedä oikeista töistä enää mitään.

Etenkin naisille soveltuvien työpaikkojen riittämättömyys

Viime vuosisadan loppuvuosikymmeninä naisten työpaikat olivat hoiva- ja koulutusalalla, pankeissa, toimistotyössä, tekstiili- ja elintarviketeollisuudessa sekä erilaisissa palveluissa kuten siivouksessa, parturi-kampaamoissa, kahviloissa ja ravintoloissa. Vuosisadan vaihteessa Nokian puhelinvalmistus Salossa työllisti 5000 ihmistä, joista valtaosa oli naisia.

Muuten, pankkitoimihenkilöiden määrä oli 40.000 kun keksin Tiliote Tositteena-palvelun (TITO), joka otettiin käyttöön kaikissa pankeissa 1992. Vuoteen 1997 mennessä pankkien työntekijöiden määrä väheni puolella. Suurin yksittäinen selittäjä oli keksintöni, joka mahdollisti pankkityön automatisoinnin eri toimintojen välillä ja etenkin palvelujen taustatyöstä. Internet-pohjainen pankkien itsepalvelu aloitettiin 1990-luvun puolivälissä. Netistä huolimatta pankit työllistävät edelleen noin 20.000 ihmistä.

Keksintöni vei työpaikkoja myös yrityksistä ja julkishallinnosta. Esimerkiksi suomalainen miljardiluokan yritys työllisti maksuliikenteessä ennen TITOa neljä henkilöä ja TITOn jälkeen työssä tarvittiin enää puolen henkilön työ. Olen siis suuri syyllinen nykyiseen woketukseen, koska kymmenet tuhannet naiset ovat menettäneet työpaikkansa minun takiani.

Suomalaisten heikko looginen päättelykyky

Luonnon valinta on aiheuttanut sen, että naiset ajattelevat asioista enemmän tunnepohjalla kuin miehet. Syy tähän on luonnollinen: naisten tehtävä on maailmankaikkeudessa ollut huolehtia lapsista, miehet taas ovat hankkineet eri tavoin perheelle ruoan ja kodin.

AI aivojen eroista: ”Naiset suoriutuvat keskimäärin paremmin kielellisissä muistitoiminnoissa, kasvojen tunnistamisessa ja sosiaalisessa kognitiossa. Miehet pärjäävät keskimäärin paremmin avaruudellisessa hahmottamisessa ja motorisessa nopeudessa.”  ja ”Avaruudellinen hahmottaminen on aivojen kykyä ymmärtää, käsitellä ja jäsentää näkötietoa tilasta, etäisyyksistä, suunnista ja esineiden suhteista toisiinsa”. Kuvatut aivotoiminnan erot ovat keskimääräisiä ja ero yksilöiden välillä ovat valtavat.

Noin 20–30 % lukiolaistytöistä suorittaa pitkän matematiikan oppimäärän. Pojista yli 40 % suorittaa pitkän matematiikan. Opiskeluerot lisäävät tunneperäisten päätösten määrää yhteiskunnassamme.

Esimerkkejä loogisen päättelykyvyn heikkoudesta

1.   Päätös: Jokaisella on oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

Unelma:  Sosiaaliturva mahdollistaa jokaiselle Suomessa asuvalle tai oleilevalle ihmisarvoisen elämän.

Todellisuus: Suomessa on nopeasti kasvava määrä ulkomailta tulleita, mutta myös suomalaisia, jotka eivät halua tehdä töitä. Kehitysmaalaiset saavat Suomessa mitään tekemättä paremman ja helpomman elämän, mitä heillä oli kotimaassaan työtä tekevänä. Verotulot eivät riitä julkisten menojen rahoittamiseen, minkä vuoksi valtio on velkaantunut hurjaa vauhtia (valtion velka 1990 9 miljardia euroa; 2026 lopussa velka ylittää 200 miljardia euroa). Ulkomaalaiset nostavat muutoinkin korkeaa työttömyyttä 100.000:lla.

Puutarha-Sanomat

Kuvateksti: Ennen Ukrainan sotaa ukrainalaiset tulivat Suomeen marjanpoiminta- ja maataloustöihin, tekivät pitkiä päiviä ja ansaitsivat kuukaudessa vuoden palkkaa Ukrainassa vastaavan rahamäärän.  Vaikka ukrainalaiset asuvat nyt Suomessa, marjatilat ovat vaikeuksissa, koska työnteko ei enää kiinnosta. koska sosiaalituet ovat niin suuret

2.     Päätös:  Suomessa tavoitteena on, että vuonna 2030 puolet 25–34-vuotiaista suorittaisi korkeakoulututkinnon (sisältää ammattikorkeakoulututkinnot)                   

Unelma:  Korkeasti koulutetut tuovat Suomeen osaamista ja hyvinvointia, mikä mahdollistaanykyiset palvelut.

Todellisuus: Korkeakoulutettuja on niin paljon, ettei heille kaikille riitä yhteiskunnalle merkityksellisiä työpaikkoja. Suomessa on pula käytännön työn osaajista, minkä takia kehitysmaista tuodaan heikosti koulutettuja ja kielitaidottomia ihmisiä, joista suurin osa jää työttömiksi.

3.    Päätös:   Myönnetään pitkäaikainen viisumi sellaisille kolmannen maan kansalaisille, joille on myönnetty opiskelijan tai tutkijan oleskelulupa, sekä heidän perheenjäsenilleen

Unelma: Ulkomailta tulee osaavaa työvoimaa, joka koulutetaan Suomessa. Nämä ihmiset työllistyvät ja jäävät Suomeen lisäämään hyvinvointia.

Todellisuus: Suomi myönsi viime vuonna opiskeluperusteisen oleskeluluvan 10.500 kehitysmaalaiselle etenkin Nepalista, Bangladeshista, Intiasta, Pakistanista ja Sri Lankasta tulleille. Perhesiteen perusteella lupia myönnettiin 19.900:lle – näistä suurin osa em. maista tulleille. Näiden perheiden saamat toimeentulotuet ovat nousseet ”rajusti”

4.  Päätös:  Maksetaan kehitysmaasta tulleille sama (jopa parempi) sosiaaliturva ja sama takuueläke kuin suomalaisille, vaikka he eivät tekisi koskaan töitä Suomessa             

Unelma:   Suomesta tulee monikulttuurinen paratiisi, jossa erilaisista kulttuureista saadaan Suomeen väriä, osaamista sekä kivoja ruoanlaitto- ja pelihetkiä

Todellisuus: Valtaosa kehitysmaalaisista on muslimeja, jotka eivät ole sopeutuneet missään eikä koskaan länsimaiseen elämäntapaan. He elävät 600-vuosisadalta tulleiden perinteiden ja uskomusten mukaan. Muslimit haluavat valloittaa länsimaat ilman aseita maahanmuutolla ja suurella syntyvyydellä.

5.   Päätös: Jokaisella ulkomaalaisella on oikeus hakea turvapaikkaa Suomesta   Unelma:   Suomi antaa turvatun elämän vainotuille kehitysmaalaisille.

Todellisuus: Valtaosa (melkein kaikki) turvapaikan hakijoista valehtelee vainoamisen. Jos sitä todellisuudessa olisi, on helpompi siirtyä omassa maassaan toiselle paikkakunnalle kuin tulla Suomeen (esimerkiksi Somalian pinta-ala on kaksi kertaa Suomea suurempi). Kehitysmaalaisten rikollisuus Suomessa on erittäin korkea.

6.  Päätös:  Suomi on antanut valtionvelkaa lisäämällä julkista kehitysapua vv. 1990-2026 29,3 miljardia euroa, sekä on.maksanut kehitysavun takia velan korkoja 8,8 miljardia euroa.   

Unelma:  Kehitysmaat etenkin Afrikassa nousevat kukoistukseen. Kehitysapu vähentää köyhyyttä ja poistaa eriarvoisuuden. Kehitysapu edistää ihmisoikeuksia, demokratiaa, vakautta ja kestävää kehitystä.

Todellisuus: Kehitysapu luo työpaikkoja suomalaisille puuhastelijoille Suomessa ja kehitysmaissa. Kehitysaputyöntekijät elävät ylellistä elämää kohdemaassa ja luovat näin paikallisille painetta lähteä Euroopan rikkauteen. Suuri osa kehitysavusta  menee korruptioon ja varastetaan. Kehitysapu on mahdollistanut väestöräjähdyksen Afrikassa. Maapallo ei kestä suurta ihmismäärää, joka lähtee kodeistaan Eurooppaan ja tuhoaa samalla eurooppalaisten elämisen mahdollisuuden.

7.  Päätös:  Peruskoulutuksessa toteutetaan inkluusio, jossa kaikki oppilaat opiskelevat taustasta tai tuen tarpeesta huolimatta lähikoulussa, myös ilman erillisiä luokkia.

Unelma:  Lisätään yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja kuulumista yhteiseen ryhmään, jossa erilaisuus nähdään rikkautena. Tavoitteena on estää syrjäytymistä ja taata kaikille oikeus oppia.

Todellisuus:  Koululaitos on tuhottu hälyyn, mölyyn ja väkivaltaan. PISA-tulokset ovat romahtaneet. Perus- ja jopa ammattikouluista valmistuu nuoria, jotka eivät osaa lukea eikä kirjoittaa, eivätkä suomen kieltä.

8.  Päätös:  Rakennetaan joka niemeen notkelmaan useita tuulivoimaloita sekä kuntiin datakeskuksia. Tuetaan vetyyn ja vastaavaan perustuvia hankkeita verorahoilla.

Unelma:  Saadaan kuntiin työpaikkoja ja sen myötä verotuloja sekä kiinteistöveroja.

Todellisuus: Rakentamisen jälkeen työvoimatarve on vähäinen ja kantaverkon kapasiteetti ei riitä, jonka takia joudutaan investoimaan miljardeja euroja verkon laajentamiseen. Hankkeet vievät suuren osan energiantarpeesta, mikä johtaa kuluttajien sähkön hinnan korottamiseen.

Lisäys:               Jutun kirjoittamisen jälkeen ETLA julkisti raportin, jonka mukaan Suomen tulee lisätä nettomaahanmuutto kolminkertaiseksi 44.000 kehitysmaalaiseen. ETLAssa palkan saa 18 miestä ja 11 naista. Kallispalkkaisen henkilökunnan looginen päättelykyky on heikko eikä matematiikan osaamisessa ole hurraamista. Viime vuonna Suomi antoi oleskeluluvan 52.300 ulkomaalaiselle (2024: 121.374) + EU/ETA-alueilta tulleet 8339 rekisteröitynyttä + maahan laittomasti jääneet. Suomalaisten poismuutto on vuosittain ollut 14.000. Suomessa oli tammikuussa tänä vuonna 94.481 työtöntä tai tempputyöllistettyä ulkomaalaista (+ Suomen kansalaisuuden saaneet ulkomaalaiset + he, jotka eivät edes hae töitä + vastaanottokeskusten piirissä olevat).

Opetetaan ETLAn tutkijoille Elon laskuoppia: 44.000 nettomaahanmuutto + 14.000 poismuuttanutta = 10 vuodessa 580.000 lisää vieraskielisiä eli vieraskielisten määrä Suomessa kaksinkertaistuisi. ETLAssa ei ilmeisesti vielä tiedetä tekoälyn negatiivisista vaikutuksista työvoimaan.