Maahanmuutto kehitysmaista tuhoaa kansantalouden – esimerkki arvonlisävero

Suomen bruttokansantuote 2011 oli 197,7 miljardia euroa, viime vuonna 276,2 miljardia euroa. BKT on kasvanut 1,4-kertaiseksi. Miksi arvonlisäverokertymä on kasvanut samassa ajassa 1,7-kertaiseksi? Tämänkin kehityksen selittää parhaiten humanitaarinen maahanmuutto.

Kun KELAn rahoilla ostetaan Lidlistä muuta kuin ruokaa ja Gigantista taulu-tv, ostohintoihin sisältyvä 20,3 %:n arvonlisävero (25,5 %) lisää arvonlisäverokertymää, mutta kansantuloon sillä on positiivista vaikutusta vain siltä osin kuin Lidl ja Gigantti lisäävät henkilökunnan määrää maahanmuuttajien tekemien ostojen takia. (Lidl myy paljon suomalaista ruokaa, joka nostaa arvonlisäveroa merkittävästi). Taulu-tv maksetaan valtion saamista verotuloista, minkä takia sen arvonlisä tapahtuu suurimmalta osin valmistusmaassa ja Suomessa vain osittain vähittäismyynnin osalta.

Maahanmuuttajan työllistyminen julkiselle sektorille tai verorahoitteisiin töihin vain lisää julkisia menoja tuomatta mitään säästöä kansantaloudelle. Vain yksityiselle sektorille tai yrittäjinä työllistyvät maahanmuuttajat lisäävät kansantuloa, mikäli heidän työllistymisensä ei vähennä kantasuomalaisten työpaikkoja.

Vuonna 2011 arvonlisäveroja maksettiin valtiolle 12,4 miljardia euroa; viime vuonna 21,3 miljardia euroa eli 1,7 kertaa enemmän. Suomen kansantalous on ollut pysähtyneenä vuodesta 2009. Mikä selittää arvonlisäveron määrän noin suuren kasvun?

Perustelut

Inflaatio ison osan: elinkustannusindeksi on kasvanut samassa ajassa 1,31-kertaiseksi.

Arvonlisäveroprosenttia nostettiin 1.1.2013 23 %:sta 24 %:iin, ruoan alv 13 %:sta 14 %:iin ja matka- jne kulujen 9 %:sta 10 %:iin. Viime vuoden syyskuussa tehty korotus 24:stä 25,5 %:iin alensi arvonlisäverokertymää. 2013 korotuksen vaikutus viime vuoteen oli 0,9 miljardia euroa eli 4,3 %:ia.

Vieraskielisten määrä Suomessa nousi vv 2012-24 2,5-kertaiseksi 244.800:sta 610,1 tuhanteen. Määrä lisääntyi 365.321.

Ovatko huippuosaajat laivalla tulossa Suomeen?

Toisen tilaston mukaan Suomen nettomaahanmuutto vuosina 2012-24 oli 303.097 eli 5,6 % väestönkasvua. Nettomaahanmuutto sinänsä oli tuhoisaa: Suomesta lähti 207.402 ihmistä muualle ja tilalle saatiin lähinnä kehitysmaalaisia 510.499. Jotain outoa tilastoissa on, koska ne osoittaisivat, että suurin osa Suomesta poislähteneistä olisi vieraskielisiä. Vastaanottokeskusten kirjoilla olevia ei tilastoida väestörekisteriin ja ukrainalaiset kirjataan vasta kuntapaikan saatuaan.

Tulijoiden saamien suurten sosiaalitukien käyttö kulutukseen lisää arvonlisäveroa ja Suomesta lähteneiden vähentää. Suoraan luvuista laskettuna nettomaahanmuutto on lisännyt arvonlisäverojen maksua 1,1 miljardia euroa eli 5,6 %.

Kantaväestön määrä väheni tarkasteluvuosina 130.617, mikä viittaa siihen, että suomalaisten maksamien arvonlisäverojen määrä olisi vähentynyt.

Eli arvonlisäveron korotus 2013 ei ole riittänyt maahanmuuttajien aiheuttamien heidän sosiaalituilla maksamien arvonlisäverojen maksamiseen.

Suomen vienti 2011 oli 77 miljardia euroa, 2024 72,2 mrd. Vienti on verotonta, mutta vientiyhtiö saa vähentää maksamansa arvonlisäverot. Viennin vähenemisellä on laskennallinen noin 0,6 miljardin lisäysvaikutus arvonlisäverokertymään, koska vähennettäviä veroja on ollut vähemmän. Tämä kuitenkin vain, mikäli yritykset ovat onnistuneet korvaamaan vientiin menneen myynnin kotimaisella myynnillä.

Kunnilla ja hyvinvointialueilla on oikeus saada palautuksena arvonlisäverotonta toimintaa varten tekemiinsä hankintoihin sisältyvän arvonlisäveron.

Palautusoikeus vastaa laajuudeltaan oikeutta vähentää hankintoihin sisältyvä arvonlisävero. Eli kunnalle tai hyvinvointialueelle lähetetyn arvonlisäverollisen laskun nettovaikutus alv-kertymään on palautuksen takia nolla.

Valtion virastot ja laitokset eivät saa tehdä vähennystä hankintoihin sisältyvästä arvonlisäverosta. Kun valtion menot kasvavat osin inflaation, osin lisääntyvien hankintojen takia, maksavat laskun lähettäjät arvonlisäveron, jota valtio ei vähennä. Tämä lisää arvonlisäverokertymää. Valtion menot olivat 2011 50,4 miljardia euroa ja viime vuonna 87,6 miljardia euroa. Valtiolla on Suomen parhaat palkat, mikä osaltaan selittää menojen kasvua. Menot ovat lisääntyneet 1,74-kertaisiksi, mutta menoista vain osa on arvonlisäverollisia laskuja.

Bruttokansantuote oli 2011 197,7 miljardia euroa, viime vuonna 276,2 miljardia. BKT on kasvanut 1,40-kertaiseksi. BKT:n ja arvonlisäverokertymän pitäisi kasvaa samaa tahtia. BKT sisältää poistot, jotka ovat arvonlisäverottomia (hankintojen veron saa vähentää).

Nettokansantuotteesta poistot on poistettu. Se on kasvanut samassa ajassa 1,37-kertaiseksi (161,1>220,3 mrd €).