Kirkon Ulkomaanapu kerjää toisenlaisia joululahjoja maihin, joissa joulua ei vietetä


Facebookissa Kirkon Ulkomaanapu (KUA) syyllistää suomalaisia maailman kurjuudesta ja nälästä. Halutaan toisenlaisia joululahjoja jaettavaksi Afrikkaan.


”Lahjoita tänä jouluna Itä-Afrikan perheille. 🎁

Pieniä joulun ihmeitä tarvitaan nyt kipeästi. Itä-Afrikassa perheet kärsivät hälyttävästä ruokapulasta. Pelkästään Etelä-Sudanissa 1,9 miljoonaa naista ja lasta ovat akuutisti aliravittuja.


Lahjoituksesi avulla Kirkon Ulkomaanapu muun muassa:

• jakaa perheille ruoka-apua ja perustarvikkeita

• jakaa perheille maataloustarvikkeita toimeentulon ja ruoantuotannon helpottamiseksi

• järjestää perheille viljely- ja maatalouskoulutusta

• jakaa perheille käteisavustuksia, joiden avulla perheet voivat ostaa mm. ruokaa ja lääkkeitä

• tukee perheiden toimeentuloa lasten koulunkäynnin turvaamiseksi

Kirkon Ulkomaanapu tukee perheiden mahdollisuuksia hankkia itselleen ruokaa ja toimeentuloa Etelä-Sudanissa, Keniassa, Ugandassa ja Somaliassa.”


Vuohia ja mehiläispesiä toisenlaisina lahjoina

Gideonin lahjapesä mikä-mikä-maassa

KUA: "Gideonin, 23, elämä oli aiemmin sekasortoista ja täynnä puutetta. Mies eli karjankasvatuksella, mutta joutui mukaan paikallisten miesten taisteluihin karjasta ja toimeentulosta. Nykyään Gideonin elämä on muuttunut täysin, sillä hänestä on tullut perheenisä, joka pitää huolta lapsistaan Kirkon Ulkomaanavulta saatujen mehiläispesien turvin. Mehiläispesät tuottavat hunajaa ja tuloja perheelle ja Gideon on onnellinen nykyisestä, rauhallisesta elämästään. ”Kun minulla on kaikki tämä; vuohet, lehmät ja hedelmätila, en todellakaan voi valittaa", nuori mies toteaa."


KUA:n myötätuntomainoksessa hämmentää se, mistä karjasta ja toimeentulosta toisten kanssa taistellut Gideon on saanut vuohet, lehmät ja hedelmätilan. Voittiko hän taistelun ja sai palkinnoksi KUA:lta mehiläispesiä. Vai tuottavatko pesät niin paljon, että omaisuus on voitu hankkia uudestaan. Jos perhe Gideonin omien sanojensa mukaan pärjää hyvin, miksi juuri hän sai pesän. KUA ei kerro maata, missä onnellinen perhe asuu eikä sitä, muuttiko perhe taistelujen jälkeen.


Mehiläispesän lahjoittamiseksi tarvitaan 39 euron rahalahja. Suomessa mehiläispesät maksavat noin 300 euroa ja niitä suositellaan aloittelijoille kaksi tai kolme. Suomessa pesät ovat paljon suurempia kuin Gideonin ”lyhty”. Afrikasta ostettuna pesän hinta hyvinkin on 39 euroa, mutta ei sillä kovin paljon hunajaa kerätä. Pesän hoito vaatii myös turvavarusteet ja koulutuksen.

Jackson oli saanut yöllä 5 kiliä. Hän lupasi ne minulle, jos otan hänen siskonsa vaimokseni

Suosittu lahja on vuohi. Sen lahjoittamiseen tarvitaan 30 euron lahja. Vuohipaimen on Somalian yleisin ammatti jo ennen lahjoja. Suomessa valtakunnan syyttäjä pitää vuohipaimenen ammattia loukkaavana ja kansanryhmää solvaavana. KUA taas haluaa verorahoilla lisää vuohipaimenia Afrikkaan. Vuohipaimenen työ vaatii koulutusta, koska vuohi voi tehdä tuhoa lähiympäristössään. Lahjaan kuuluukin myös koulutus ja ympäristötietouden lisääminen. Suomessa valtio maksaa vahingosta kymmenkertaiset hinnan vuohesta KUA-vuohiin verrattuna.


Suomessa nyt asuva afrikkalainen nuori mies T sanoi, ettei afrikkalaiselle voi antaa vuohta, koska hän syö sen, eikä osaa hankkia sillä vuosien ajan tuottoa. Jos perhe on nälänhädässä, pakkohan vuohi on syödä.


Toisenlainen lahja ovat puuntaimet. Ne maksavat 15 euroa. KUA syyllistää suomalaisia ilmaston lämpenemisestä, joka on johtanut tulviin ja kuivuuteen alueilla, joilla ihmiset elävät äärimmäisessä köyhyydessä. KUA ei puhu siitä, että väestöräjähdys on johtanut puiden polttamiseen laajoilta alueilta. Se kyllä mainitsee että metsät on hakattu polttopuiksi. Suomalaisten saunapuut eivät todellakaan ole vaikuttaneet Afrikan metsien tahalliseen tuhoamiseen.


Rahaa tulee …

KUAn vuosikertomuksen 2020 mukaan henkilötyövuosia kertyi yhteensä 2418. Helsingissä työskentelevä ja lähetetty henkilöstö kartutti henkilötyövuosia yhteensä 157. Ohjelmatoimistoissa paikalta palkattu henkilöstö kartutti 2261 henkilötyövuotta. Vakituisessa työsuhteessa tehtiin 137 henkilötyövuotta ja määräaikaisessa 2281.


KUAn tulot viime vuonna olivat 48,4 miljoonaa euroa. Rahoista melkein puolet 21,1 M€ tuli ulkomaisista lähteistä. Suomen valtio antoi 9,5 M€ (20 %), kirkko ja seurakunnat 6,4 M€ (13%), yksityishenkilöt lahjoituksina 10,4 M€ (21 %) sekä yritykset ja muut yhteisöt 0,4 M€ (1 %).


Kansainväliset rahoituslähteet ovat kiinnostavat: ”YK-järjestöt, yksityissektori, muut kansainväliset järjestöt, muiden maiden kehitysyhteistyöviranomaiset ja kehityspankit.” Toisessa yhteydessä mainitaan EU rahoittajana. Useita näitä tahoja rahoitetaan suomalaisten verorahoilla.


… ja rahaa menee

Suomessa maksettiin palkkoja ja sosiaalikuluja 9,2 miljoonaa euroa; palkkana 4260 euroa keskimäärin kuukaudessa. Varsin mielenkiintoinen on selostus johdon palkoista ja palkkioista 565 tuhatta euroa. Säätiön hallitus kokoontui vuonna 2020 kuusi kertaa, joista neljä kokousta järjestettiin kokonaan etäyhteydellä.

A = Säätiön hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenistä ja varajäsenistä, toimitusjohtajasta ja hänen sijaisestaan sekä asiamiehestä ja muusta henkilöstä, joka osallistuu säätiön johtamiseen, ilmoitetaan palkat ja palkkiot sekä eläkesitoumukset näistä tehtävistä.

1 = Säätiön perustaja ja säätiössä määräysvaltaa käyttävä sekä näiden tai säätiön tytäryhteisö ja -säätiö


”Ohjelmatoimistoissa paikalta palkattu” henkilöstö sai palkkaa 6 miljoonaa euroa; keskimäärin 220 euroa kuukaudessa. Tilinpäätöstermi henkilötyövuosi tarkoittaa työn määrää, jota yksi tai useampi henkilö tekee vuoden aikana. Esimerkiksi jos 52 henkilöä on keskimäärin yhden viikon töissä, he tekevät yhden henkilötyövuoden. KUA siis maksaa afrikkalaiselle yhden päivän työajasta alle 10 euroa. Keskiarvossa ovat mukana myös paikalliset johtajat, valvojat ja organisoijat sekä tulkit, autonkuljettajat, siivoojat jne.


KUAn toimisto on Helsingin parhaalla paikalla Eteläranta 8:ssa. Suomen Lähetysseuralla oli hienot tilat Ullanlinnanmäellä. Mutta rahat hupenivat ja ovat nyt Helsingin Pasilassa.


KUAn mukaan 11 % rahoista menee hallintoon ja viestintään. Loput käytetään kehitysapuun. Hallinnossa on johtajia ja päälliköitä joka lähtöön. Ja kaikilla assistentit. Toiminnan johtaja, sisäinen tarkastaja, hallintojohtaja, henkilöstöasiantuntija, henkilöstön kehittämisasiantuntija, laatu- ja vastuullisuuspäällikkö, kv asioiden laatupäällikkö, 2 taloussuunnittelijaa, roving (=eri kohteissa kiertävä) finance advisor, tietohallintopäällikkö, sovelluspäällikkö, rahoitusjohtaja, markkinointipäällikkö, varainhankinnan päällikkö jne jne.

Testamenttilahjoituksiin ei ole johtajaa, mutta on koordinaattori

Varainhankintaan liittyviä päälliköitä/johtajia on 8 ja heillä assistentit. Suurlahjoittajasuhteille ja sidosryhmille on omat johtajansa. Siis ilmeisesti valtiolle ja kirkon johtajia varten. Nämä rahat tulevat aika lailla automaattisesti vuodesta toiseen.


Suomalainen yritys, jonka liikevaihto on 50 miljoonaa euroa, pärjää muutamalla pomolla. Mutta se ei saakaan rahaa veronmaksajilta.


Entä minne 89 % rahoista. Joululahjakohteista Etelä-Sudaniin 5,5 miljoonaa, Keniaan 1,9, Somaliaan 4,5 ja Ugandaan 15,4 miljoonaa euroa.


KUAn julkisissa yhteenvedoissa tulot ovat 52,1 miljoonaa ja menot 47,8 miljoonaa eli ylijäämää olisi 4,3 miljoonaa euroa. Virallisessa tuloslaskelmassa tuloja on 48,4 miljoonaa ja ylijäämä ennen rahastosiirtoja 1,1 miljoonaa. Tuloslaskelmassa Suomen valtion avustuksia on 1,3 M€ ja kansainvälisiä avustuksia 2,1 miljoonaa euroa vähemmän. Tilinpäätöksessä olevassa kuviossa tuloja on 47,9 miljoonaa euroa. Tilintarkastuskertomusta (KPMG, 294.000 euroa) ei ole julkaistu.

Vuonna 2019 Suomen valtio on antanut KUA:lle 16 miljoonan euron lainan 18 vuodeksi. Rahat käytetään KUA:n tytäryhtiö FCA Investments Oy:n kautta. Yhtiö ei ole julkaissut 2020 tilinpäätöstä. 2019 KUA kertoo: ”Toimintavuoden aikana KUA:n sijoitusyhtiö FCA Investments teki ensimmäiset lainamuotoiset sijoitukset. Ammatillisen koulutus ja erityisesti yrittäjäkoulutus ovat osoittautuneet tuloksekkaiksi.” KUA:n konsernitilinpäätöksessä ei ole korkomenoja, joten laina on koroton.


KUA:n sijoituksissa oli osakkeita ja osuuksia 2018 79 tuhatta, 2019 15,7 miljoonaa ja 2020 14,7 miljoonaa. Asiaa ei ole selostettu, mutta jos kyse on 16 miljoonan euron sijoittamisesta Afrikkaan, ovat miljoonien eurojen hupenemiset jo hyvässä vauhdissa.


Tuli mieleen yrittäjä Afrikasta, joka haki pankista 2 miljoonan paikallisen rahan suuruista lainaa. Pankinjohtaja sanoi, ettet saa kahta, mutta kolme miljoonaa hän antaa. Johon yrittäjä sanoi, ettei hän pysty maksamaan kolmea takaisin. Pankinjohtaja sanoi, ettei tarvitsekaan, nämä rahat tulevat kehitysapulainoista. Yrittäjä sai rahaa kaksi miljoonaa ja jokainen voi arvioida, minne meni kolmas.


200 miljoonaa afrikkalaista vastaa yhtä suomalaista

Etelä-Sudan itsenäistyi 2011 Sudanista. Sudan itsenäistyi 1956. Vuonna 1960 Etelä-Sudanin alueella asui 2,8 miljoonaa asukasta; nyt 11,2 miljoonaa. Suomen väkiluku kasvoi samassa ajassa 4,4 miljoonasta 5,5 miljoonaan. Suomen kasvusta miltei puolet johtui maahanmuutosta. Etelä-Sudanin väestöräjähdys johtuu mm. kehitysavun aikaansaamista lapsikuolleisuuden vähenemisestä ja ihmisten iän lisääntymisestä. Sodat ja taudit eivät juurikaan ole vaikuttaneet. Erityisesti kasvu johtuu siitä, ettei ehkäisystä piitata. Eli KUAn lahjoituskohteet johtavat maan tilanteen pahenemiseen.


Siksi esitin KUAn lahjalistaa puutteelliseksi järjestön FB-sivuilla: ”Lahjoista puuttuu ehkäisyvälineet ja perhesuunnitteluneuvonta. Tehokkain tapa poistaa nälänhätä.”


Kirkon Ulkomaanapu vastasi:

Itä-Afrikassa ei ole puutteita ehkäisyvälineistä. Siellä on tarvetta laadukkaalle koulutukselle ja mm. sen mahdollistamalle riittävälle toimeentulolle. Suuri osa väestöstä esimerkiksi Etelä-Sudanissa saa toimeentulonsa sään armoilla olevasta pienviljelystä. Vuonna 2020 Etelä-Sudan kohtasi monia kriisejä. Konflikti ja maan sisäiset väkivaltaisuudet kiihtyivät ja tuhoisat tulvat jatkuivat jo toista vuotta. Lisäksi koronavirus iski yhteisöihin vakavasti.

Köyhyyttä ja nälkää olisi, vaikka kaikki eteläsudanilaiset lopettaisivat perheiden perustamisen tänään. Toisaalta lapset luovat myös toivoa ja luovat tulevaisuudenturvaa - etenkin, kun he pääsevät kouluun ja pystyvät auttamaan vähemmän koulutettuja vanhempiaan. Jos ehkäisy olisi ratkaisu maailman monimutkaisimpaan ongelmaan, ongelma olisi jo ratkaistu. 🙂

Kannattaa myös huomioida, että yhden suomalaisen hiilijalanjälki vastaa 200 miljoonan maailman köyhimmissä valtioissa elävien hiilijalanjälkeä. Etelä-Sudanissa asuu ehkä kaksinkertainen määrä ihmisiä Suomeen verrattuna, mutta heidän vaikutuksestaan ympäristöön ja ilmastonmuutokseen ei voida edes puhua samana päivänä.”


Viimeisen 12 kuukauden aikana Etelä-Sudanista on tullut Suomeen yksi turvapaikanhakija ja 8 Sudanista. KUA:n väittämän mukaan laskien Suomeen olisi tullut Sudaneista 1,8 miljardia lisää hiilijalanjättäjien tuojaa (9 x 200 miljoonaa). Eikö juuri ilmastonmuutos ole peruste koko turvapaikkamenettelyn lopettamiselle. Jos sudanilaiset vaurastuvat, heitä tulee Eurooppaan kiihtyvällä vauhdilla.


Jos jollain ihmeellä afrikkalaisten kulutustaso nousisi puoleen eurooppalaisten kulutuksesta samaan aikaan kun sen väestö 4-kertaistuu (vuoteen 2100) se tarkoittaisi afrikkalaisten hiilijalanjäljen olevan viisinkertainen EU-kansalaisten hiilijalanjälkeen. Mihin kehitysavulla oikein pyritään? Maapallon tuhoamiseen liikaväestöllä, jonka kulutus nousee tuhoisan korkeaksi?


Lasten määrän per äiti aleneminen ei vähennä lasten määrää, koska äitejä on koko ajan enemmän. Tällaisen luvun esittäminen on itsensä pettämistä.


Paljon Afrikkaa kiertäneenä olen saanut tietää, että afrikkalaiset miehet eivät halua käyttää ehkäisyvälineitä, koska se kuulemma vähentää iloa. Sen takia ehkäisyvälineitä riittää pienempikin määrä. Tehokas keino olisi rajoittaa kehitysavun määrä väestönkasvuun. Jos väkimäärä kasvaa, kehitysapua ei anneta lainkaan. Sen jälkeen alkaisi Afrikan valtioita kiinnostaa perhesuunnittelu.


KUA: ”Kokonaan toinen kysymys on, kuinka ihmisarvoista on elämä, jossa ihminen ei saa itse päättää omasta perhekoostaan vaan asioita määritellään valtiotasolta.”

Kaksi ukkoa. Masai-ukolla 170 lasta, toisella kolme

Tässä KUA ajattelee vähintään kummallisesti. Koska perhekoot esimerkiksi Nigerissä ovat usein jopa 15 lasta, ei kukaan voi vakavissaan sanoa, että siellä äitien elämä olisi ihmisarvoista. Ei ainakaan sen mittapuun mukaan, mitä halutaan Afrikkaan viedä. Saahan sitä hankkia vaikka ne 170 lasta, joista kirjoitin matkakertomuksissani, mutta silloin ei tulla sanomaan, että tässä he ovat, elättäkää. Jos perhe pystyy isän ja äidin voimin elättämään kymmenet lapsensa, siitä vaan.


Ihmisarvoista naisen perhekoon valintaa


Mutta kerronpa suomalaisen kertomuksen vapaaehtoisesta ja ihmisarvoisesta muslimiäidin elämästä. Kertomus sopii myös Afrikkaan, jossa monet paikalliset naiset ovat sanoneet minulle, että Afrikan suurin ongelma on afrikkalainen mies.


Ystäväni kertomaa: ”Yläpuolellani asui muslimiperhe. Muutin pois nykyiseen asuntoon, koska en kestänyt naisen itkua, huutoa ja tuskaa. Mies on lyönyt siltä hampaat kurkkuun. Heillä oli neljä lasta, viides tulossa. Nainen ulisi, että ei, ei ei, mutta mies halusi ottaa naisen aina väkisin. Naisella ja lapsilla ei ollut kotiin avainta, ja elivät täysin miehen armoilla. KUAn ihmisoikeudet ovat hölynpölyä.


Nainen oli ihmisraunio ja jos hän olisi saanut päättää, heillä ei olisi varmaan yhtään lasta. Mies hakkasi naisen melkein tajuttomaksi ja sen jälkeen raiskasi. Sitä oli hirveä kuunnella, se oli päivittäistä. Soitin poliisille ja lastensuojeluun. Poliisi ei ollut kiinnostunut ja lastensuojelu sanoi, etteivät voi puuttua eri kulttuurin perhe-elämään, kun naista ei voi erottaa miehestä. Asuvat nyt toisaalla ja nainen näyttää odottavan uutta lasta aina kun näen hänet.


Sama juttu Afrikassa. Miehet eivät anna naisten käyttää ehkäisyä, eikä mies halua käyttää. Lapsia tulee paljon ja jos nainen ei halua seksiä, jos ei halua lapsia, nainen raiskataan.”


Miksi Afrikan väestö räjähtää?

Väestönkasvu joululahjamaissa (kuva suurenee klikkaamalla)