Kirkon Ulkomaanapu kerjää toisenlaisia joululahjoja maihin, joissa joulua ei vietetä


Facebookissa Kirkon Ulkomaanapu (KUA) syyllistää suomalaisia maailman kurjuudesta ja nälästä. Halutaan toisenlaisia joululahjoja jaettavaksi Afrikkaan.


”Lahjoita tänä jouluna Itä-Afrikan perheille. 🎁

Pieniä joulun ihmeitä tarvitaan nyt kipeästi. Itä-Afrikassa perheet kärsivät hälyttävästä ruokapulasta. Pelkästään Etelä-Sudanissa 1,9 miljoonaa naista ja lasta ovat akuutisti aliravittuja.


Lahjoituksesi avulla Kirkon Ulkomaanapu muun muassa:

• jakaa perheille ruoka-apua ja perustarvikkeita

• jakaa perheille maataloustarvikkeita toimeentulon ja ruoantuotannon helpottamiseksi

• järjestää perheille viljely- ja maatalouskoulutusta

• jakaa perheille käteisavustuksia, joiden avulla perheet voivat ostaa mm. ruokaa ja lääkkeitä

• tukee perheiden toimeentuloa lasten koulunkäynnin turvaamiseksi

Kirkon Ulkomaanapu tukee perheiden mahdollisuuksia hankkia itselleen ruokaa ja toimeentuloa Etelä-Sudanissa, Keniassa, Ugandassa ja Somaliassa.”


Vuohia ja mehiläispesiä toisenlaisina lahjoina

Gideonin lahjapesä mikä-mikä-maassa

KUA: "Gideonin, 23, elämä oli aiemmin sekasortoista ja täynnä puutetta. Mies eli karjankasvatuksella, mutta joutui mukaan paikallisten miesten taisteluihin karjasta ja toimeentulosta. Nykyään Gideonin elämä on muuttunut täysin, sillä hänestä on tullut perheenisä, joka pitää huolta lapsistaan Kirkon Ulkomaanavulta saatujen mehiläispesien turvin. Mehiläispesät tuottavat hunajaa ja tuloja perheelle ja Gideon on onnellinen nykyisestä, rauhallisesta elämästään. ”Kun minulla on kaikki tämä; vuohet, lehmät ja hedelmätila, en todellakaan voi valittaa", nuori mies toteaa."


KUA:n myötätuntomainoksessa hämmentää se, mistä karjasta ja toimeentulosta toisten kanssa taistellut Gideon on saanut vuohet, lehmät ja hedelmätilan. Voittiko hän taistelun ja sai palkinnoksi KUA:lta mehiläispesiä. Vai tuottavatko pesät niin paljon, että omaisuus on voitu hankkia uudestaan. Jos perhe Gideonin omien sanojensa mukaan pärjää hyvin, miksi juuri hän sai pesän. KUA ei kerro maata, missä onnellinen perhe asuu eikä sitä, muuttiko perhe taistelujen jälkeen.


Mehiläispesän lahjoittamiseksi tarvitaan 39 euron rahalahja. Suomessa mehiläispesät maksavat noin 300 euroa ja niitä suositellaan aloittelijoille kaksi tai kolme. Suomessa pesät ovat paljon suurempia kuin Gideonin ”lyhty”. Afrikasta ostettuna pesän hinta hyvinkin on 39 euroa, mutta ei sillä kovin paljon hunajaa kerätä. Pesän hoito vaatii myös turvavarusteet ja koulutuksen.

Jackson oli saanut yöllä 5 kiliä. Hän lupasi ne minulle, jos otan hänen siskonsa vaimokseni

Suosittu lahja on vuohi. Sen lahjoittamiseen tarvitaan 30 euron lahja. Vuohipaimen on Somalian yleisin ammatti jo ennen lahjoja. Suomessa valtakunnan syyttäjä pitää vuohipaimenen ammattia loukkaavana ja kansanryhmää solvaavana. KUA taas haluaa verorahoilla lisää vuohipaimenia Afrikkaan. Vuohipaimenen työ vaatii koulutusta, koska vuohi voi tehdä tuhoa lähiympäristössään. Lahjaan kuuluukin myös koulutus ja ympäristötietouden lisääminen. Suomessa valtio maksaa vahingosta kymmenkertaiset hinnan vuohesta KUA-vuohiin verrattuna.


Suomessa nyt asuva afrikkalainen nuori mies T sanoi, ettei afrikkalaiselle voi antaa vuohta, koska hän syö sen, eikä osaa hankkia sillä vuosien ajan tuottoa. Jos perhe on nälänhädässä, pakkohan vuohi on syödä.


Toisenlainen lahja ovat puuntaimet. Ne maksavat 15 euroa. KUA syyllistää suomalaisia ilmaston lämpenemisestä, joka on johtanut tulviin ja kuivuuteen alueilla, joilla ihmiset elävät äärimmäisessä köyhyydessä. KUA ei puhu siitä, että väestöräjähdys on johtanut puiden polttamiseen laajoilta alueilta. Se kyllä mainitsee että metsät on hakattu polttopuiksi. Suomalaisten saunapuut eivät todellakaan ole vaikuttaneet Afrikan metsien tahalliseen tuhoamiseen.


Rahaa tulee …

KUAn vuosikertomuksen 2020 mukaan henkilötyövuosia kertyi yhteensä 2418. Helsingissä työskentelevä ja lähetetty henkilöstö kartutti henkilötyövuosia yhteensä 157. Ohjelmatoimistoissa paikalta palkattu henkilöstö kartutti 2261 henkilötyövuotta. Vakituisessa työsuhteessa tehtiin 137 henkilötyövuotta ja määräaikaisessa 2281.


KUAn tulot viime vuonna olivat 48,4 miljoonaa euroa. Rahoista melkein puolet 21,1 M€ tuli ulkomaisista lähteistä. Suomen valtio antoi 9,5 M€ (20 %), kirkko ja seurakunnat 6,4 M€ (13%), yksityishenkilöt lahjoituksina 10,4 M€ (21 %) sekä yritykset ja muut yhteisöt 0,4 M€ (1 %).


Kansainväliset rahoituslähteet ovat kiinnostavat: ”YK-järjestöt, yksityissektori, muut kansainväliset järjestöt, muiden maiden kehitysyhteistyöviranomaiset ja kehityspankit.” Toisessa yhteydessä mainitaan EU rahoittajana. Useita näitä tahoja rahoitetaan suomalaisten verorahoilla.


… ja rahaa menee

Suomessa maksettiin palkkoja ja sosiaalikuluja 9,2 miljoonaa euroa; palkkana 4260 euroa keskimäärin kuukaudessa. Varsin mielenkiintoinen on selostus johdon palkoista ja palkkioista 565 tuhatta euroa. Säätiön hallitus kokoontui vuonna 2020 kuusi kertaa, joista neljä kokousta järjestettiin kokonaan etäyhteydellä.

A = Säätiön hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenistä ja varajäsenistä, toimitusjohtajasta ja hänen sijaisestaan sekä asiamiehestä ja muusta henkilöstä, joka osallistuu säätiön johtamiseen, ilmoitetaan palkat ja palkkiot sekä eläkesitoumukset näistä tehtävistä.

1 = Säätiön perustaja ja säätiössä määräysvaltaa käyttävä sekä näiden tai säätiön tytäryhteisö ja -säätiö


”Ohjelmatoimistoissa paikalta palkattu” henkilöstö sai palkkaa 6 miljoonaa euroa; keskimäärin 220 euroa kuukaudessa. Tilinpäätöstermi henkilötyövuosi tarkoittaa työn määrää, jota yksi tai useampi henkilö tekee vuoden aikana. Esimerkiksi jos 52 henkilöä on keskimäärin yhden viikon töissä, he tekevät yhden henkilötyövuoden. KUA siis maksaa afrikkalaiselle yhden päivän työajasta alle 10 euroa. Keskiarvossa ovat mukana myös paikalliset johtajat, valvojat ja organisoijat sekä tulkit, autonkuljettajat, siivoojat jne.


KUAn toimisto on Helsingin parhaalla paikalla Eteläranta 8:ssa. Suomen Lähetysseuralla oli hienot tilat Ullanlinnanmäellä. Mutta rahat hupenivat ja ovat nyt Helsingin Pasilassa.


KUAn mukaan 11 % rahoista menee hallintoon ja viestintään. Loput käytetään kehitysapuun. Hallinnossa on johtajia ja päälliköitä joka lähtöön. Ja kaikilla assistentit. Toiminnan johtaja, sisäinen tarkastaja, hallintojohtaja, henkilöstöasiantuntija, henkilöstön kehittämisasiantuntija, laatu- ja vastuullisuuspäällikkö, kv asioiden laatupäällikkö, 2 taloussuunnittelijaa, roving (=eri kohteissa kiertävä) finance advisor, tietohallintopäällikkö, sovelluspäällikkö, rahoitusjohtaja, markkinointipäällikkö, varainhankinnan päällikkö jne jne.

Testamenttilahjoituksiin ei ole johtajaa, mutta on koordinaattori

Varainhankintaan liittyviä päälliköitä/johtajia on 8 ja heillä assistentit. Suurlahjoittajasuhteille ja sidosryhmille on omat johtajansa. Siis ilmeisesti valtiolle ja kirkon johtajia varten. Nämä rahat tulevat aika lailla automaattisesti vuodesta toiseen.


Suomalainen yritys, jonka liikevaihto on 50 miljoonaa euroa, pärjää muutamalla pomolla. Mutta se ei saakaan rahaa veronmaksajilta.


Entä minne 89 % rahoista. Joululahjakohteista Etelä-Sudaniin 5,5 miljoonaa, Keniaan 1,9, Somaliaan 4,5 ja Ugandaan 15,4 miljoonaa euroa.


KUAn julkisissa yhteenvedoissa tulot ovat 52,1 miljoonaa ja menot 47,8 miljoonaa eli ylijäämää olisi 4,3 miljoonaa euroa. Virallisessa tuloslaskelmassa tuloja on 48,4 miljoonaa ja ylijäämä ennen rahastosiirtoja 1,1 miljoonaa. Tuloslaskelmassa Suomen valtion avustuksia on 1,3 M€ ja kansainvälisiä avustuksia 2,1 miljoonaa euroa vähemmän. Tilinpäätöksessä olevassa kuviossa tuloja on 47,9 miljoonaa euroa. Tilintarkastuskertomusta (KPMG, 294.000 euroa) ei ole julkaistu.

Vuonna 2019 Suomen valtio on antanut KUA:lle 16 miljoonan euron lainan 18 vuodeksi. Rahat käytetään KUA:n tytäryhtiö FCA Investments Oy:n kautta. Yhtiö ei ole julkaissut 2020 tilinpäätöstä. 2019 KUA kertoo: ”Toimintavuoden aikana KUA:n sijoitusyhtiö FCA Investments teki ensimmäiset lainamuotoiset sijoitukset. Ammatillisen koulutus ja erityisesti yrittäjäkoulutus ovat osoittautuneet tuloksekkaiksi.” KUA:n konsernitilinpäätöksessä ei ole korkomenoja, joten laina on koroton.


KUA:n sijoituksissa oli osakkeita ja osuuksia 2018 79 tuhatta, 2019 15,7 miljoonaa ja 2020 14,7 miljoonaa. Asiaa ei ole selostettu, mutta jos kyse on 16 miljoonan euron sijoittamisesta Afrikkaan, ovat miljoonien eurojen hupenemiset jo hyvässä vauhdissa.


Tuli mieleen yrittäjä Afrikasta, joka haki pankista 2 miljoonan paikallisen rahan suuruista lainaa. Pankinjohtaja sanoi, ettet saa kahta, mutta kolme miljoonaa hän antaa. Johon yrittäjä sanoi, ettei hän pysty maksamaan kolmea takaisin. Pankinjohtaja sanoi, ettei tarvitsekaan, nämä rahat tulevat kehitysapulainoista. Yrittäjä sai rahaa kaksi miljoonaa ja jokainen voi arvioida, minne meni kolmas.


200 miljoonaa afrikkalaista vastaa yhtä suomalaista

Etelä-Sudan itsenäistyi 2011 Sudanista. Sudan itsenäistyi 1956. Vuonna 1960 Etelä-Sudanin alueella asui 2,8 miljoonaa asukasta; nyt 11,2 miljoonaa. Suomen väkiluku kasvoi samassa ajassa 4,4 miljoonasta 5,5 miljoonaan. Suomen kasvusta miltei puolet johtui maahanmuutosta. Etelä-Sudanin väestöräjähdys johtuu mm. kehitysavun aikaansaamista lapsikuolleisuuden vähenemisestä ja ihmisten iän lisääntymisestä. Sodat ja taudit eivät juurikaan ole vaikuttaneet. Erityisesti kasvu johtuu siitä, ettei ehkäisystä piitata. Eli KUAn lahjoituskohteet johtavat maan tilanteen pahenemiseen.


Siksi esitin KUAn lahjalistaa puutteelliseksi järjestön FB-sivuilla: ”Lahjoista puuttuu ehkäisyvälineet ja perhesuunnitteluneuvonta. Tehokkain tapa poistaa nälänhätä.”


Kirkon Ulkomaanapu vastasi:

Itä-Afrikassa ei ole puutteita ehkäisyvälineistä. Siellä on tarvetta laadukkaalle koulutukselle ja mm. sen mahdollistamalle riittävälle toimeentulolle. Suuri osa väestöstä esimerkiksi Etelä-Sudanissa saa toimeentulonsa sään armoilla olevasta pienviljelystä. Vuonna 2020 Etelä-Sudan kohtasi monia kriisejä. Konflikti ja maan sisäiset väkivaltaisuudet kiihtyivät ja tuhoisat tulvat jatkuivat jo toista vuotta. Lisäksi koronavirus iski yhteisöihin vakavasti.

Köyhyyttä ja nälkää olisi, vaikka kaikki eteläsudanilaiset lopettaisivat perheiden perustamisen tänään. Toisaalta lapset luovat myös toivoa ja luovat tulevaisuudenturvaa - etenkin, kun he pääsevät kouluun ja pystyvät auttamaan vähemmän koulutettuja vanhempiaan. Jos ehkäisy olisi ratkaisu maailman monimutkaisimpaan ongelmaan, ongelma olisi jo ratkaistu. 🙂

Kannattaa myös huomioida, että yhden suomalaisen hiilijalanjälki vastaa 200 miljoonan maailman köyhimmissä valtioissa elävien hiilijalanjälkeä. Etelä-Sudanissa asuu ehkä kaksinkertainen määrä ihmisiä Suomeen verrattuna, mutta heidän vaikutuksestaan ympäristöön ja ilmastonmuutokseen ei voida edes puhua samana päivänä.”


Viimeisen 12 kuukauden aikana Etelä-Sudanista on tullut Suomeen yksi turvapaikanhakija ja 8 Sudanista. KUA:n väittämän mukaan laskien Suomeen olisi tullut Sudaneista 1,8 miljardia lisää hiilijalanjättäjien tuojaa (9 x 200 miljoonaa). Eikö juuri ilmastonmuutos ole peruste koko turvapaikkamenettelyn lopettamiselle. Jos sudanilaiset vaurastuvat, heitä tulee Eurooppaan kiihtyvällä vauhdilla.


Jos jollain ihmeellä afrikkalaisten kulutustaso nousisi puoleen eurooppalaisten kulutuksesta samaan aikaan kun sen väestö 4-kertaistuu (vuoteen 2100) se tarkoittaisi afrikkalaisten hiilijalanjäljen olevan viisinkertainen EU-kansalaisten hiilijalanjälkeen. Mihin kehitysavulla oikein pyritään? Maapallon tuhoamiseen liikaväestöllä, jonka kulutus nousee tuhoisan korkeaksi?


Lasten määrän per äiti aleneminen ei vähennä lasten määrää, koska äitejä on koko ajan enemmän. Tällaisen luvun esittäminen on itsensä pettämistä.


Paljon Afrikkaa kiertäneenä olen saanut tietää, että afrikkalaiset miehet eivät halua käyttää ehkäisyvälineitä, koska se kuulemma vähentää iloa. Sen takia ehkäisyvälineitä riittää pienempikin määrä. Tehokas keino olisi rajoittaa kehitysavun määrä väestönkasvuun. Jos väkimäärä kasvaa, kehitysapua ei anneta lainkaan. Sen jälkeen alkaisi Afrikan valtioita kiinnostaa perhesuunnittelu.


KUA: ”Kokonaan toinen kysymys on, kuinka ihmisarvoista on elämä, jossa ihminen ei saa itse päättää omasta perhekoostaan vaan asioita määritellään valtiotasolta.”

Kaksi ukkoa. Masai-ukolla 170 lasta, toisella kolme

Tässä KUA ajattelee vähintään kummallisesti. Koska perhekoot esimerkiksi Nigerissä ovat usein jopa 15 lasta, ei kukaan voi vakavissaan sanoa, että siellä äitien elämä olisi ihmisarvoista. Ei ainakaan sen mittapuun mukaan, mitä halutaan Afrikkaan viedä. Saahan sitä hankkia vaikka ne 170 lasta, joista kirjoitin matkakertomuksissani, mutta silloin ei tulla sanomaan, että tässä he ovat, elättäkää. Jos perhe pystyy isän ja äidin voimin elättämään kymmenet lapsensa, siitä vaan.


Ihmisarvoista naisen perhekoon valintaa


Mutta kerronpa suomalaisen kertomuksen vapaaehtoisesta ja ihmisarvoisesta muslimiäidin elämästä. Kertomus sopii myös Afrikkaan, jossa monet paikalliset naiset ovat sanoneet minulle, että Afrikan suurin ongelma on afrikkalainen mies.


Ystäväni kertomaa: ”Yläpuolellani asui muslimiperhe. Muutin pois nykyiseen asuntoon, koska en kestänyt naisen itkua, huutoa ja tuskaa. Mies on lyönyt siltä hampaat kurkkuun. Heillä oli neljä lasta, viides tulossa. Nainen ulisi, että ei, ei ei, mutta mies halusi ottaa naisen aina väkisin. Naisella ja lapsilla ei ollut kotiin avainta, ja elivät täysin miehen armoilla. KUAn ihmisoikeudet ovat hölynpölyä.


Nainen oli ihmisraunio ja jos hän olisi saanut päättää, heillä ei olisi varmaan yhtään lasta. Mies hakkasi naisen melkein tajuttomaksi ja sen jälkeen raiskasi. Sitä oli hirveä kuunnella, se oli päivittäistä. Soitin poliisille ja lastensuojeluun. Poliisi ei ollut kiinnostunut ja lastensuojelu sanoi, etteivät voi puuttua eri kulttuurin perhe-elämään, kun naista ei voi erottaa miehestä. Asuvat nyt toisaalla ja nainen näyttää odottavan uutta lasta aina kun näen hänet.


Sama juttu Afrikassa. Miehet eivät anna naisten käyttää ehkäisyä, eikä mies halua käyttää. Lapsia tulee paljon ja jos nainen ei halua seksiä, jos ei halua lapsia, nainen raiskataan.”


Miksi Afrikan väestö räjähtää?

Väestönkasvu joululahjamaissa (kuva suurenee klikkaamalla)

Vuonna 1960 lukuisat Afrikan siirtomaista saivat itsenäisyyden. Silloin maanosassa oli 283 miljoonaa asukasta. Tänään heitä on 1,3 miljardia, ennusteen mukaan vuonna 2050 2,3 miljardia ja vuonna 2100 4,3 miljardia. Miten tämä on mahdollista? Miksei siirtomaavallan aikana asukkaita ollut enemmän? Orjuus ei tätä selitä.


Wikipedia: ”Monissa Afrikan valtakunnissa orjia oli puolet tai kolmannes väestöstä. Vielä 1930-luvulla Etiopiassa oli arviolta 2 miljoonaa orjaa. Vuosina 650–1905 arabien orjamarkkinoille rahdattiin arviolta 18 miljoonaa afrikkalaista ja Amerikkoihin 7–10 miljoonaa, joista noin 400.000 Yhdysvaltoihin.


Alle 15-vuotiaita lapsia Afrikassa on yli 40 % kokonaisväestöstä. Mustassa Afrikassa lapsia on vielä enemmän, esimerkiksi Nigerissä alle 15-vuotiaita on yli puolet. Kun luvut ovat näin kammottavia, on selvää, ettei mikään rahan lisääminen Afrikkaan auta mitään, vain pahentaa. Selvää myös on, että väkeä tulee Eurooppaan lähivuosikymmeninä kymmeniä miljoonia, jopa sata miljoonaa voidaan ylittää. Kun Euroopan Unionissa on 447 miljoonaa asukasta, on selvää, että EU tulee tuhoutumaan väestöinvaasioon, koska EU:lla ei riitä heille työtä, ja elättäminen tulee maksamaan valtavia summia.


KUA: ”Tärkeää on myös muistaa, että väestönkasvu ei pysähdy yhdessä yössä, sillä väestönkasvun muutokset tapahtuvat hitaasti vuosien saatossa. Siksi emme voi jättää tuen tarpeessa olevia ihmisiä odottamaan jopa vuosikymmenien päähän ulottuvan perhesuunnittelun tuloksia.”


Suomen kehitysapu Afrikkaan alkoi Ambomaassa (Namibiassa) vuonna 1870. Afrikkaan rahaa jakavat monet tahot. Vuonna 2015 globaalisti rahaa antoivat EU (mukana Suomi) 92 miljardia, USA 31, Britannia 19, Saksa 18, Japani 9, Ranska 9, Ruotsi 7 miljardia USD. Suomen valtion jako 1,3 miljardia euroa vuonna 2021 + muut tahot. Rahanjako ei ole sadassakaan vuodessa saanut loppumaan edes moniavioisuutta, saatikka holtitonta väestönkasvua. Kuinka kauan aikaa KUA tarvitsee? Vielä 150 vuotta? Tai kunnes Eurooppa ja Suomi romahtavat?


Alkuihminen Afrikassa

Afrikassa on ollut asukkaita kymmeniä tuhansia vuosia ennen Suomen asuttamista; ehkä yli 100.000 vuotta aikaisemmin. Heille on muodostunut omanlaisensa elämäntapa ja kulttuuri. Meillä eurooppalaisilla ei ole oikeutta mennä Afrikkaan sanomaan, miten heidän pitäisi elää. Emme itsekään hyväksyisi sitä, että venäläiset, amerikkalaiset tai afrikkalaiset tulisivat määräämään, miten meidän on Suomessa elettävä.


Afrikkalaiset eivät paljoa ajattele huomista. Jos heille antaa tänään rahaa, huomenna sitä ei ole enää jäljellä. Samoin ruoan kanssa.


Olen keskustellut satojen afrikkalaisten kanssa. Kesti vuosia ennen kuin tajusin, että he valehtelevat mennen tullen. Jos sain heidät kiinni valehtelusta, he valehtelivat lisää. Esimerkiksi tuttavaperheeni isoäiti kuoli kolme kertaa. Ystäväni puhelin varastettiin neljä kertaa, mutta joka kerran jälkeen hän soitti alkuperäisestä puhelinnumerosta. Kasvattityttöni esitti puhelimessa ja viesteissä käyvänsä koulua, vaikka oli lopettanut vuosia aikaisemmin. Valheiden taustalla oli ajatus, että mzungu antaa rahaa.


Ihmettelen, jos Kirkon Ulkomaanapu ei ole tällaista elämäntapaa havainnut lainkaan rahaa Afrikkaan jakaessaan. No ovat kyllä, mutta asiat salataan, koska pelätään (ihan syystä), että suomalaiset lopettavat auttamisensa.


Afrikka on monin tavoin helpompi paikka elää kuin Eurooppa (sää, luonnonvarat, helpommat keinot ruoan hankkimiseen). Sen takia Afrikassa älykkyys ei ole kehittynyt samassa mitassa kuin Euroopassa. Tässä on yksi suurimmista (suurin?) syy, miksi Afrikassa elämä on sellaista kuin se on. Kun kansan älykkyysosamäärä on alle 90, ei siellä voi olla toimivaa demokratiaa (Tatu Vanhanen, pääministeri Vanhasen isä). Soininvaara sanoi 2007 hyvin: ”ÄO ennustaa hämmästyttävän hyvin menestystä elämässä, tarkoitin nimenomaan menestystä länsimaisissa ammateissa. En sitä, onko asianomainen elämässään onnellinen.”


Lynn-Vanhasen tutkimuksen (2002) mukaan Kenian ÄO on 72, Sudanin 72, Ugandan 73 ja Tansanian 72. Suomen 97. Somaliaa tutkimustuloksissa ei ole mainittu.


Kehitysapu, jonka tavoitteena on muuttaa Afrikkaa länsimaiseksi, ei tule onnistumaan, vaikka annettavan rahan määrä moninkertaistettaisiin. Tästä tuore esimerkki on matematiikan osaamisen muutos suomalaisissa kouluissa. ”Siinä missä keskiverto ysiluokkalainen sai vuonna 2000 matikankokeesta kasin, saa hän nyt kutosen.”. Muutokseen on useita syitä, mutta suurin lienee maahanmuuttajalasten kasvanut määrä.


Joululahjoja ei-kristityille

Vuonna 1947 perustettu Kirkon Ulkomaanapu (KUA) toteuttaa Suomen evankelisluterilaisen kirkon antamaa valtuutusta tehdä kehitysyhteistyötä, humanitaarista avustustyötä ja vaikuttamistyötä sekä investoida kehittyvien maiden pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.


  • Etelä-Sudanissa kristittyjä on asukkaista 60 %, luonnonuskontoja seuraavia 33 % ja islaminuskoisia 6 %. (Oli selvää, ettei Sudan ja Etelä-Sudan voineet elää sovussa. Sudanissa on 44 miljoonaa asukasta, joista 91 % muslimeja).

  • Keniassa kaksi kolmasosaa on kristittyjä, noin neljännes luonnonuskontolaisia ja 6 % islaminuskoisia.

  • Somaliassa muslimeja on 99,7 %.

  • Ugandassa erilaisia kristittyjä on 82 % ja muslimeja 14 %.


KUA:n joululahjalista (ks. blogin alussa oleva luettelo) on vähintään kummallinen. Kenellekään ei pitäisi antaa käteistä rahaa, ei Afrikassa eikä missään muuallakaan. Jos antaa yhdelle, pitää antaa muillekin. Mitään takuita rahan käytöstä ei voi saada. Raha auttaa päivän, mutta seuraavana päivänä ollaan taas ilman rahaa. Ei sellainen apu ole kuin haitaksi.


Miten estää saman rahan hakeminen useaan kertaan? Kerran tarkastin Malawissa pidetyn videokuvauksen kurssin osanottajalistaa. Osallistujille oli maksettu päivärahat. Suomeen tuodut kuitit olivat monisteita, joissa kaikissa oli samanlainen nimikirjoitus kuittauksena. Oliko osallistujia siis vain yksi? Vai oliko kurssia ollut lainkaan?


Itse yritin auttaa yhtä masai-perhettä ja annoin rahaa. Ensin äidin piti aloittaa basaarityyppinen yrittäminen. Ne rahat menivät uusiin vaatteisiin ja mihin sitten menivätkään. Näin kyllä basaarin paikan, mutta kenenkä se mahtoi olla. Olin kalustanut ja maksanut vuoden vuokran perheelle asunnon Arushasta. Ennen kuin vuokrakausi loppui oli kalusteet myyty ja vuokra-asunto siirretty toiselle perheelle.


Myöhemmin nuoreksi naiseksi kasvanut perheen tyttö lupasi opiskella, jos autan koulumaksuissa. Rahat menivät vaatteisiin ja nuorten humputteluun. Niin taitava hän oli valehtelemaan, että esiintyi koululaisena kun kävin paikan päällä. Mutta hän olikin jo äiti, vaikka oli vannonut, ettei lapsia hankita ennen kuin koulut on käyty. En huomannut mitään.


Diplomaatti, ulkoasiainneuvos, valtiotieteen tohtori Alpo Rusi kirjoitti 2005 Hesarissa mielenkiintoisia tietoja kehitysavusta. Rusi on ollut mm. kehitysapukannattaja presidentti Ahtisaaren läheinen avustaja.


Rusin mukaan Ugandan budjetista puolet muodostui ulkomaisesta avusta. Samaan aikaan Ugandan rikkaat ja poliittisesti vaikutusvaltaiset ihmiset eivät maksaneet lainkaan veroja. Armeijan menot olivat moninkertaisesti yli tarpeen. Maalla oli tuolloin 68 ministeriä, 73 presidentin neuvonantajaa, stadionin kokoinen parlamentti ja paisuva paikallishallinnon virkamiehistö. Asiaa todella tuntevat ovat sitä mieltä, ettei Uganda tarvitse lainkaan ulkoista apua, vaan demokratiaa, korruption kitkemistä, harmaan talouden minimointia ja oikeusvaltiota.


Rusi kysyi, miksi yksikään hallitus ryhtyisi kiristämään veroja, jos saa saman rahan ulkomailta. Hänen mukaansa afrikkalaiset maat eivät edes pysty käsittelemään apua, vaan rahoja valuu vääriin käsiin ja tehottomiin projekteihin. Rusin kannanotosta on kulunut 16 vuotta, mutta tilanne Afrikassa ei ole muuttunut paremmaksi.


Ugandalla on merkittäviä luonnonvaroja, kuten hedelmällinen maaperä, säännölliset sateet ja suurehkot mineraalivarat (muun muassa kultaa, kuparia ja kobolttia). Maan korruptoitunut hallinto tekee kansainvälisiä yrityksiä suosivia sopimuksia luonnonvarojen anastamiseksi.


Kaksi kirkollista rahanjakajaa ja kymmeniä muita

Suomen Lähetysseura ry on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virallinen lähetysjärjestö. Se perustettiin vuonna 1859. Ensimmäiset lähetystyöntekijät saapuivat Saksan Lounais-Afrikan Ambomaalle 1870. Vuonna 2017 Lähetysseuralla on noin 50 kehitysyhteistyöhanketta 12 maassa Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Kehitysyhteistyömme rahoitus tulee pääosin ulkoasiainministeriöltä osana Suomen virallista kehitysyhteistyörahoitusta. Vuonna 2017 ulkoministeriön määrärahat ovat 5,1 miljoonaa euroa. Lisäksi kehitysyhteistyötä rahoitetaan seurakunnilta, yksityisiltä ihmisiltä ja yhteisöiltä saaduilla lahjoituksilla. Suomen Lähetysseuran käsitys lähetystyöstä on kokonaisvaltainen: se koostuu sekä kirkollisesta työstä että kehitysyhteistyöstä.”


Afrikkaan verorahaa kaatavat myös monet muut. Plan, WorldVision, Unicef, Kepa, Pelastakaa Lapset, Interpedia, Suomen Punainen Risti, Tena jne. Järjestöjä on kymmeniä. Yhteistä niille on mm uusi perustelu kerjuulle: ilmastonmuutos.


Kysymys järjestöille. Mikseivät ne yhdistä toimintaansa. Lähetysseura ja Kirkon Ulkomaanapu voisivat näyttää esimerkkiä.


Kehitysavun kritisointi on vihapuhetta

KUA halusi hienotunteisesti minun lopettavan kommentoinnin: ”Muistuttaisimme myös, että tällä sivustolla kunnioitamme kaikkien ihmisarvoa ja poistamme kommentit, joissa esitetään muiden ihmisten ihmisarvoa loukkaavia yleistyksiä ja väitteitä.”


Niinpä. Jos et riemumielin ole antamassa kehitysapua väestönkasvun vauhdittamiseksi, olet vihapuhuja, joka loukkaa muiden ihmisarvoa.


Olen kritisoinut kehitysapua haitalliseksi jo vuosikymmenien ajan. Tämänkin selvityksen jälkeen ihmettelen, miksi ihmeessä kehitysapua jatketaan. Suurin syy on kehitysavusta elantonsa saavien (suomalaisten) painostus, joka mahdollistaa heille elannon. Ei pelkästään Suomessa, vaan erityisesti kohdemaassa suomalaiset elävät kuin hyvätuloiset ja rikkaat. Heidän taitonsa ei koskaan Suomessa riittäisi niin hulppeaan elämään, jota he ulkomailla viettävät.


Toinen kehitysapua haluava ryhmä ovat paikalliset asukkaat, jotka tekevät palkkaa vastaan työtä kehitysapujärjestöille. Tavalliseen kansaan verrattuna he ovat hyväosaisia ja saavat (ja ottavat) etuja, joita maan asukkaat muutoin eivät saa. Erityisesti kehitysmaissa rikastuvat virkamiehet ja eliitti, jotka saavat rahaa suoraan tai varastamalla kehitysapuvaroista ja maassa toimivilta kansainvälisiltä yrityksiltä (korruptio).


Sekä tietenkin kehitysapuprojekteihin osallistuvat suomalaiset yritykset, jotka saavat helppoa valtion takaamaa tuloa hankkeiden tavara- ja palvelutuottajina.


Zambian Lusakan kahvilassa joulutonttu kohtasi joulupukin

Loppuisi korona - lähtisin Afrikkaan

Afrikka on mielenkiintoinen paikka, jossa ystävystyy helposti uusiin ihmisiin. Kaikkialla luonto on niin kaunista. Vaikka olen istunut busseissa kymmeniä tuhansia kilometrejä Afrikassa, en ole nähnyt sitä kurjuutta, mitä KUA ja Nenäpäivä esittävät. Slummeissakin olen ollut ja kokenut suurta ystävyyttä.


Mutta en halua, että Afrikka tulee Eurooppaan. He ovat siellä onnellisia, eivät Suomessa.


He pärjäävät omillaan nykyistä paremmin kun kehitysavun kirous poistetaan.