top of page

Kehitysaputyöntekijät itkevät omia työpaikkojaan Suomessa

Päivitetty: 21. huhtik.


Kehitysapujärjestöt itkevät, että nyt tehdään jättileikkaus kun vuoteen 2028 mennessä leikataan 1,2 miljardia, mikä Planin mukaan on ”mikä on ennennäkemättömän suuri ja järkyttävä isku Suomen kehitysyhteistyölle. 2024-2028 on viisi vuotta. Vuotta kohti leikkaukset ovat pari sataa miljoonaa euroa.


Vuosina 2019-23 julkinen kehitysapu on vaihdellut 1,1 miljardista 1,9 miljardiin euroon; vuonna 2024 1,2 miljardia.


Suomi on velkaantunut vuodesta 1990 joka vuosi muutamaa vähäistä poikkeusta lukuunottamatta. Samaan aikaan on myyty valtion omaisuutta yli 20 miljardilla eurolla. Kehitysapua 2 %:n korolla laskettuna on tuona aikana maksettu 35,2 miljardia euroa. Kehitysavun osuus valtionvelasta on 22 %.


Asiat näyttävät erilaiselta kun niitä tarkastelee pitemmältä aikaväliltä. Suomi aloitti nykymuotoisen kehitysavun 1962 Tanganjikaan (nykyinen osa Tansaniaa). Ambomaalle mentiin jo 1870. Missä näkyvät avun vaikutukset?

Plan

Plan on julkaissut tilinpäätöksen 30.6.22, mutta ei 30.6.23 tilinpäätöstä. Viime vuodesta kerrotaan salaperäisesti ”JOKAISESTA SAAMASTAMME 1 EUROSTA KÄYTIMME VUONNA 2023…”


2022 tietojen mukaan palkkamenot 91 työntekijälle olivat 3,5 miljoonaa euroa eli keskimääräinen kk-palkka on 3225 euroa. Kk-palkkalaisia oli 59. Edellisvuonna keskimäärin 118 työntekijää, joista 88 kk-palkkalaista. Keskipalkka oli noussut edellisvuodesta 12,4 %.


Onpa tarkkoja lukuja Afrikasta. Taitaa olla useampi Planin työntekijä laskemassa avustettavien ihmisten määrää. Onko Suomen THL:llä näin hienot tilastot?

Vuoden 2022 tuloista 19,3 miljoonaa euroa valtaosa tuli ulkoministeriöstä. Kummirahoituksen osuus oli 5,7 miljoonaa eli 30 %. Tuon ennennäkemättömän ja järkyttävän iskun Plan keräisi helposti kummirahoituksella. Mutta valtiolta rahan on saanut paljon helpommalla.


Plan ei kerro ovatko kaikki työntekijät Suomessa, eikä sitä kuinka suuri osa palkoista on maksettu ulkomailla työskentelystä. Kehitysmaissa keskipalkkaa alempikin palkka tarkoittaisi huipputuloista.


Luvuista voi päätellä, että Plan on huolissaan omista palkoistaan; kehitysmaat eivät heitä niin paljon kiinnosta.


Fingo

Planin veroisia suomalaisia järjestöjä on pilvin pimein. ”Fingo on noin 260 suomalaisen kehitysyhteistyön, kestävän kehityksen ja globaalin kansalaiskasvatuksen parissa toimivan kansalaisjärjestön kattojärjestö ja globaalin kehityksen asiantuntija.” Siis 260. Taitaa päät törmäillä toisiinsa kun avustushakemuksia valtiolle jätetään.


Fingo käytti 2022 4,0 miljoonaa euroa. Oma varainhankinta oli 46.000 euroa. Valtio, Sitra ja Helsingin kaupunki maksoivat toiminnan menot. Henkilöstöä 36 (2019 53), melkein kaikki keski-ikäisiä naisia. Yllätys, yllätys! Sanna Marinin hallitus vähensi rahoitusta, minkä vuoksi henkilöstömäärää vähennettiin. Ei tullut meteliä, koska Sanna.


Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepa yhdistyi Kehys ry:n kanssa Fingoksi 2018. Kirjoitin KEPAsta Iltalehteen 2014 5-osaisessa kehitysapukirjoitussarjassa.

KEPA on osa julkista sektoria, koska sen menot maksetaan verorahoista. Sen puhelinluettelosta löytyy 4 johtajan ja 58 työntekijän tiedot. KEPA Helsinki työllistää toimistokoordinaattorin, hallintokoordinaattorin, pääkirjanpitäjän, kirjanpitäjän, hallintosihteerin, taloussihteerin, hallintoavustajan, IT-tukihenkilön, tietohallintosuunnittelijan, henkilöstösuunnittelijan, 52 muun vastaavan henkilön lisäksi.


Mitä ihmettä tuollainen määrä hallinnossa voi tehdä muuta kuin seurustella keskenään. Ja lähettää sähköposteja Mosambikiin, Nicaraguaan, Tansaniaan ja Thaimaahan, joissa toimii omat yksikkönsä ja omat kirjanpitäjänsä.


Yksikään 62 henkeä työllistävä yritys ei pystyisi palkkaamaan tällaista määrää henkilökuntaa hallinnon pyörittämiseen. KEPA on malliesimerkki siitä, kuinka julkisen ja itsenäisen organisaation päätoiminnaksi tulee hallinnon pyörittäminen ja kasvattaminen.


World Vision

Somaliaan saadaan rauha yksinkertaisin toimenpitein. Ensin maa jaetaan kolmeen osaan, Somalimaahan, Puntlandiin (Puntmaa) ja varsinaiseen Somaliaan. Tätähän on aina sanottu, että klaanien ja kansojen rajat unohdettiin kun siirtomaaherrat piirsivät viivottimella valloittamiensa alueiden rajoja. Korjataan nämä vääryydet.

Suomen World Vision ry työllistää 38 henkeä. Sen tuotoista 14,3 miljoonaa euroa tulee suurimmalta osin ulkoministeriöltä. Yksityiset lahjoitukset ovat 46 % rahoista. Tukitoimintoihin Suomessa menee 3,3 miljoonaa euroa. Yhdistyksen toimintakertomus 2023 ei sisällä tilinpäätöstä.

 

Suomen Lähetysseura

Seuralla on taseen 2022 mukaan 18,2 miljoonan euron sijoitusvarallisuus. Lähetysseuraa omistaa kiinteistöjä ja asuntoja Papua-Uusi-Guineassa, Angolassa, Israelissa, Kiinassa sekä Tähtitorninmäellä Helsingissä.



Vuoden 2022 tuotot olivat 24,2 miljoonaa euroa. Seura ei kerro julkisten avustusten määrää. Rahaa se kuitenkin saa: ”Ulkoministeriön kehitysyhteistyön avustusten käyttö on oikaistu suoriteperusteiseksi” ja ”Seurakuntien talousarvioavustukset on merkitty myöntämisvuoden tuotoksi”. Päättelen, että varsinaisen toiminnan tuotot 7,48 miljoonaa euroa ovat julkisia avustuksia.

Seura työllistää 183 työntekijää, joiden keskipalkka toissa vuonna oli 3204 euroa kuukaudessa.


Kokemusasiantuntijan kertomaa muutaman vuoden takaa: "Ambomaalla Lähetysseura työllisti useampia henkilöitä. Vetäjänä oli aviopari. Heillä oli työsuhde-etuina 11 huoneen omakotitalo, maasturi ja pakettiauto, toisella yksinelävällä 7 huoneen talo ja auto. Pihassa rakennus, jossa sauna ja uima-allas. Molemmilla siivooja, pyykinpesijä, puutarhuri, remonttimies, ja pariskunnan pojalla koulunkäyntiavustaja Suomesta. Pariskunnan Suomen koti vuokralla."


Kirkon ulkomaanapu

KUA Ugandassa. Uganda on valtio, joka pärjäisi hyvin omilla rahoillaan. Mutta kuka nyt luopuisi ilmaisista miljoonista. Jos ei muuta, johtajat varastavat ne.

Järjestö ei julkista tilinpäätöstä. Vuoden 2022 toimintakertomuksessa todetaan seurakuntien tuen olleen 8,9 miljoonaa ja valtion tuen 8,2 miljoonaa euroa. Yksityissektorilta tukea on annettu 20,5 miljoonaa euroa. Kansainvälinen tuki oli 34 miljoonaa.


Kirkon ulkomaanapu saa rahaa mm. YK-järjestöiltä ja EU:lta, mikä selittää suuren kansainvälisen tuen. Eli nekin ovat suomalaisten veronmaksajien maksamia.


Saaduista 74 miljoonasta eurosta yli puolet käytettiin Afrikassa, 38 miljoonaa euroa. Eniten Etelä-Sudaniin (8,2 milj) sekä Somaliaan (4,7), Keniaan (4,5) ja Keski-Afrikan tasavaltaan (3,2). Lukujen arviointia hämärtää 7 miljoonan euron siirto rahastoihin. Ukrainaan käytettiin 4,7 miljoonaa euroa.


Demo Finland

Demo on yksi turhanaikaisemmista kehitysyhteistyöjärjestöistä. Se toimii eduskunnan suojelemana, mikä mahdollistaa kansanedustajien matkustamisen ilmaiseksi maailmalle.


Vuonna 2022 Demo Finlandin toimistolla Helsingissä työskenteli 10 demokratiatuen ja kansainvälisen yhteistyön asiantuntijaa. Vakituisen henkilökunnan tukena toimi vuoden aikana kaksi harjoittelijaa.” Hallituksessa on 13 edustajaa kaikista eduskuntapuolueista.


Demo Keniassa

Demokaan ei julkaise tilinpäätöstä. Jotain sentään kerrotaan. Ulkoministeriö antoi ainakin 2,6 miljoonaa euroa vuonna 2022. Hienosti todetaan, että yhdistyksellä on omaa varainhankintaa, joka tuotti 10.000 euroa. Nekin puolueiden jäsenmaksuja eli puoluetuesta verorahoilla maksettuja.

 

Huussien rakentaminen Afrikkaan

Kirjoitin 2010 Iltalehteen jutun huusseista ”Vippaaminen on sitten loppu”

Esimerkki kehitysapukohteesta, johon on käytetty ainakin 800.000 euroa.


Tohtori Eero Paloheimo kirjoitti hauskasti ”Minun Afrikkani” kirjassaan ruotsalaisista huussien rakentajista Afrikassa. Monen vuoden projektin tuloksena saadut huussit ovat käyttämättä, koska avain on annettu kylän vanhimmalle, jolta avain olisi haettava huussiin menemiseksi.


Kyläläiset eivät käyttäneet huussejaan, koska avaimen haun takia he eivät ehtisi ajoissa tarpeilleen. Pidin tätä yhtenä hulluimmista kehitysapurahan haaskaustavoista ja ajattelin, että ovatpa ruotsalaiset hulluja.

 

Itsenäisyyspäivän vastaanoton jälkimainingit osoittivat, että suomalaiset osaavat panna paremmaksi. Ulkoministeriö on kaatanut rahaa käymäläseura Huussin projekteihin suokuokalla. Lusakaan Sambiaan on annettu kolmessa vuodessa 168.315 euroa, Sambiaan yleisesti kuudessa vuodessa 318.465 euroa, ja Swasimaahan kuudessa vuodessa 294.950 euroa. On huomattava että miljoona euroa jossain Sambiassa tarkoittaa ostovoimaltaan kymmeniä miljoonia euroja.


Projektin suomalaiset toteuttajat elävät Afrikassa kuin kuninkaat ja kuningattaret. Huussienkin pitää olla kuin pikkupalatseja, koska yhden rakentamiseen on käytetty keskimäärin 14.000 euroa. Suomalaisten intressissä ei tietenkään ole tehdä itseään tarpeettomiksi, minkä näin yksinkertaisen teknologian yhteydessä luulisi tapahtuvan ensimmäisen mallihuussin rakentamisen jälkeen.

 

On afrikkalaisten aliarvioimista (siis rasismia) lähteä sinne rakentamaan huusseja. Afrikassa on toki vielä ihmisiä, jotka kaivavat pienen kuopan tarpeilleen ja peittävät sen homman jälkeen.

 

Paljon on Suomen kesämökkien puuceeiden kaltaisia rakennelmia, ja sitten on vesivessoja. Afrikkalaiset pesevät käsiään usein, joskus matkoillani tuntui että aina oltiin pesemässä käsiä.

 

Afrikkalaiset hoitavat tarpeensa hienotunteisesti, eikä tarpeilla käynnistä tehdä sellaista numeroa kuin Suomessa.

 

Afrikkalainen on myös kekseliäs. He saavat vettä mitä moninaisimmilla keinoilla. Kun tilalle viedään länsimainen teknologia ja porakaivot, tuhotaan luontaiset menetelmät ja luovuus sekä ihmisten itsetunto. Näin me teemme kehitysavun nimissä ihmisistä avuttomia, jotta voimme auttaa isolla rahalla (=elää itse kehitysapuvaroilla) vuosikymmenestä toiseen.


Kaikki rahan tuhlaaminen on helppo perustella hienoilla sanoilla. Svasimaan huussien tavoitteena on ”Parantaa sanitaatiohygieniaa, lisätä ja tehostaa kompostointia ja kotiviljelyä, kohentaa ympäristön tilaa sekä parantaa naisten ja nuorten asemaa.”

Kuvitusta 2014 kehitysapukirjoitussarjasta. Varsin opettavainen tarina siitä kuinka Suomen valtava valtionvelka on syntynyt. Kaikki haluavat lisää, eikä kukaan luovuta eurostakaan.

Alkuihminen on lähtenyt Afrikasta. On se kumma, jos tällaista perusasiaa kuten paskalla käymistä siellä ei osattaisi ilman länsimaisen arkkitehdin, hygieniakonsultin, rakennusinsinöörin ja veronmaksajan apua. Itse asiassa siellä osataan paremmin kuin meillä. Masaimaassa vierailin kodeissa, jotka oli käsin rakennettu lehmänpaskasta, joka kerättiin huolella talteen. Suomessa tällainen talo olisi Kiasman vetonaula ja miljoonien arvoinen taideteos.

 

Maasaitten huussi savannilla 2011. Edellisen tapaamisen aikana potkittiin maahan kuoppa, joka täytettiin omalla pskalla.

Huussirahat ovat esimerkki siitä, kuinka ulkoministeriöllä on liikaa rahaa tuhlattavaksi. Kun järkeviä kohteita ei ole riittävästi, puuhastellaan kaikenlaisten turhien hankkeiden kanssa vuosikausien ajan. Jos rahaa ei poltettaisi, sitä ei seuraavan vuoden talousarvioon saataisi entisessä määrin. Ja kun on helppoa rahaa jaossa, sinne tiensä löytävät kaikenlaiset helpon rahan metsästäjät. Joskus motivaationa voi olla perheen matkustelu Lusakan ja Helsingin väliä itsenäisyyspäivän juhlallisuuksiin.

 

Iltasanomat kirjoitti 13 vuotta myöhemmin, että ”luotettu pitkäaikainen työntekijä ja Sambian toiminnoista vastannut projektipäällikkö on käyttänyt varoja yli valtuuksien”. Syyskuussa 2023 yhdistys purki projektipäällikön työsopimuksen ja teki poliisille rikosilmoituksen asiassa. Taisi olla juuri se huussiasiantuntija, joka riemastui itsenäisyyspäivän juhlien jälkeen.

 

Paavo Lipponenkin lähti huussirahan metsästykseen

Entiselle pääministerille ei riittänyt Venäjältä saadut konsultointikorruptio-miljoonat. Lipposen toinen yhtiö Protagon Consulting lähti Afrikkaan konsultoimaan vettä ja jätettä. Yhtiö sai ulkoministeriöltä 2020 tukea 109.000 euroa tarkoituksena tehdä konteista huusseja.

 

Yhtään huussia yhtiö ei myynyt, mutta ulkoministeriön rahat se hassasi taivaan tuuliin.

 

Somaliyhdistykset rahan kaatopaikkana

 Hakusanalla somal tulee 178 yhdistystä yhteisötietojärjestelmästä. Sen päälle somalien yhdistykset, joiden nimessä ei ole somali-sanaa. Hakusanalla ”maahanmuut” löytyi viime vuodelta 15 miljoonan euron avustukset Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)-palvelusta. Vuosina 2020-22 18 miljoonaa euroa, eli Marinin hallitus vähensi näitäkin. Missä Meillä on unelma-mielenosoitukset.

Bình luận


bottom of page