Julkaistu 20.9.2010 Iltalehdessä
Isämme ja isoisämme taistelivat itsenäisen Suomen puolesta viiden vuoden ajan hirmuisissa olosuhteissa. Sen jälkeen he yhdessä äitiemme kanssa rakensivat meille raunioista isänmaan, jossa oli yhteiset sähköt, maantiet, puhelinverkot, posti kaiken muun välttämättömän lisäksi. Ja kaikkialla oli puhdasta vettä.
Lisäys 22.2.24: Kun Suomi joutuu IMF:n ja EU:n holhoukseen, ensimmäisenä otetaan Suomen vesivarat sijoittajien haltuun. Varoittava esimerkki on Kreikasta, joka joutui myymään (halvalla) kansallisvarallisuuttaan jouduttuaan velkojen takia holhoukseen.
Nykyiset päättäjämme ovat lahjoittaneet isiemme ja äitiemme raadannan pala palalta ulkomaille. Pilkkahinnalla on ulkomaille myyty telelaitos Sonerana sen jälkeen kun oli ensin tyhjästä ilmasta lahjoitettu 4 miljardia euroa saksalaisille, puolet Imatran Voimasta meni kansainvälisille pelureille, Kemiran lannoitteet norjalaisille, pakollinen autokatsastus englantilaisille ja espanjalaisille, digiverkon saivat ranskalaiset. Suomalaiset pankit KOP, SYP ja parhaat osat säästöpankeista lahjoitettiin ruotsalaisten silloiselle roskapankille Nordealle. Postipankki myytiin verotta Tanskaan. Lounais-Suomen Säästöpankin ja muiden pankkien aiheuttamat lamavelat ja sen myötä vuosien kärsimykset myytiin ale-hintaan norjalaisille sijoittajille. Devalvaatiovoitot menivät ulkomaille. Kunnallisia vuokrataloja myydään ulkomaisille sijoittajille. Poliisitalot on jo myyty. Valtio on vuosia antanut telakkatukea, jolla lemmenlaivojen ostajat saavat laivansa halvemmalla. Laivojen voitot on annettu norjalaisille ja korealaisille. Suomen kaivokset ja siellä olevat mineraalit myytiin pikkurahalla venäläisille ja norjalaisille. Pekka Perä maksoi euron valtionyhtiö Outokummulle Talvivaaran kaivosoikeuksista ja nyt sielläkin on paljon ulkomaista omistusta.
Fortum maksoi Uralin takana olevasta riskipitoisesta sähkölaitoksesta 32-kertaisen hinnan verrattuna siihen, mitä varsinais-suomalaiset saivat Lounais-Suomen Sähköstä toiminnan koko huomioiden. Jos uhkapeli onnistuu, voitot annetaan ulkomaille osakkeiden takaisinostoina. Jos ja kun peli epäonnistuu, maksajina ovat suomalaiset sähkönkuluttajat. Kun kunnalliset sähkölaitokset oli myyty pilkkahinnalla Fortumille ja ruotsalaiselle Vattenfallille, menettivät monet kunnat näin saamansa rahat pörssipeleissä kuunneltuaan Helsingin sijoitusneuvojia.
SDP:n ministeri Mönkäre oli isänmaallisempi. Hän lahjoitti Partekin Suomen rikkaimmalle perheelle, Koneen omistajille. Mitään ei enää osata tehdä lahjomatta ulkomaalaisia: Lohja-Muurla moottoritien rakentamisrahoista kolmannes meni englantilaisille sijoittajille muka rahoituskuluina.
Ei riitä, että lahjoitamme kansallisvarallisuuttamme ulkomaalaisille. Ei, sen jälkeen kaikki voitot siirretään ulkomaille. Ulkomaiset kasvottomat miljardöörit korottavat sähkön hintaa, apulannan hintaa, autokatsastuksen hintaa, digiverkkomaksun hintaa vähitellen 2- ja 3-kertaiseksi. Maksamme yhä enemmän meille välttämättömistä asioista ja voitot siirtyvät ulkomaille.
Fortumille maksamastamme sähkön hinnasta menee ulkomaille jo suurempi osa kuin jää Suomeen arvonlisäverona. Fortumin yksityistäminen on aiheuttanut valtiolle yli 10 miljardin euron tappion ja tappio kasvaa joka vuosi. Se ei kuitenkaan ole suurin hassaus.
Mitään ei opita. Ei yhtikäs mitään. Etelä-savolaisilla oli kova hinku saada saksalainen e.ON jalkoineen oven väliin, mutta kansalaisaktivismin avulla tämä lahjoitus torpattiin. Mutta joulupukit eivät vähästä säikähdä, ja sähkölaitoksen kuppauksesta on nyt menossa joku versio 5. Mikkelissä harjoitellaan suurta sähköpuhallusta ostamalla vanhoja teollisuushalleja ja toriparkin paviljonkeja. Kun rahaa ei saada tuhlattua riittävän nopeasti, laitettiin parhaalle paikalle Mikkeliä torin laajuinen monttu. Toriparkiksi en sitä sanoisi, kun sinne ei mahdu edes hälytysajoneuvot ovesta sisään. Rahat taisivat loppua ennenkuin kaivuri ehti oikeaan syvyyteen.
Liike-elämässä jotkut epäonnistuvat. Kun kansanedustajamme lähtevät myymään kansallisvarallisuuttamme, he eivät onnistu vahingossakaan. Toisten omaa on niin helppo antaa jo ennestään rikkaille. Poliitikot yrittävät selittää, että onhan valtion omistamien osakkeiden arvo noussut pörssissä. Se on tyhjää puhetta, koska Fortumin osakkeet ovat veronmaksajille nollan arvoisia. Osakkeita ei voida enää myydä ulkomaille, koska valtion omistus alittaisi 50%, jonka jälkeen olisimme täysin pörssipelurien armoilla energian suhteen.
Venäläiset eivät saaneet maatamme asein. Nyt he ostavat maamme pala palalta omilla rahoillamme. Öljyn hinta nousee erilaisten kriisien myötä ja maksamme öljystä yhä enemmän Venäjälle. Venäläiset ostavat Itä-Suomesta 3000 eurolla loma-asuntoja varten tonttejamme, joihin on vedetty kunnallistekniikka valmiiksi. Päättäjiemme on kuulemma pakko myydä. Uskokoon ken haluaa.
Mikähän menee seuraavaksi? Postia haikaillaan pörssiin – nimikin on hienosti Itella. Varautukaa siis postimaksujen kolminkertaistumiseen.
Vesilahjoitusten vaara
Seuraava iso asia lahjoitettavaksi on vesi. Eduskunta lyö rintoihinsa siitä, että pohjavedet on turvattu suomalaiseen omistukseen. Mutta jos vesilaitokset myydään, menee siinä samalla pohjavedetkin. Kohta varmaan rakennetaan vesiputki Päijänteestä suoraan Saudi-Arabiaan. Asiaa on jo harjoiteltu pullojen kanssa Helsingissä. Siinähän olisi lobbaustyötä entisille pääministereille.
Kahdenkymmenen vuoden päästä maksamme jokaisesta juomastamme vesitilkasta puolet amerikkalaisille ja kiinalaisille lemmenlaivoissa makaileville eläkeläisille. Silloin Evian pullon saa kaupasta halvemmalla kuin vettä kraanasta. Konsultit jo kiillottavat powerpoint-kalvojaan, joilla kuntiemme päättäjät huijataan vesilaitosten myyjiksi. Kunnat ovat helppo saalis, koska kuntien rahat ovat loppu ja vesilaitoksiin pitäisi tehdä rahaa vaativia perusparannuksia. Jos kaupat ei tule tehdyksi heti, pieni tutustumismatka Niagaran putouksille kummasti kostuttaa päättäjiemme kynät.
Veden lahjoittaminen kuulostaa painajaiselta, joka ei voi olla totta. Totta se on Tallinnassa ja Iso-Britanniassa. Selvityksiä ovat vuosien mittaan tehneet monet kunnat, mutta toistaiseksi vesilaitoksia ei ole myyty yksityisille. Mutta kuntien velat jatkuvat kasvamistaan, eikä työllisyyden paranemisesta ole juurikaan toivoa. Kenen kamreerin kantti pettää ensimmäisenä. Tälle kunnalle tullaan rakentamaan kunniataulu: ”Ensimmäinen vesilaitoksensa myynyt kunta”. Tulevat sukupolvet tulevat kusemaan kunniataulun juurelle. Vettä sekin.
No menköön vesi sitten. Tällä vuosisadalla suomalaiset jäävät vähemmistöksi omassa maassaan. Emme kai sitten tarvitse enää omaa vettäkään. Siniset on järvet, sinisyyttä heijastaen, valkoiset on hanget, valkoiset on pilvet nuo lampaat taivaansinisen. Isänmaa, jonka vesi on lahjoitettu ulkomaalaisille, ei ole enää Suomi.
Ovatko päättäjämme tyhmiä, vai eivätkö he osaa laskea? Eikö sähkölaitosten myynnistä tehty laskelmia? Eivätkö he tajua, että bisnesmiehet eivät koskaan tule tekemään huonoja kauppoja. Liikemies ei ole joulupukki. He tulevat tänne voittaakseen. Bisnesmiehen taulukkolaskentaohjelmassa on vuosirivejä pitempään kuin kamreerin kalvossa. Ja bisnesmiehellä on hinnankorotuskertoimena piin kokonainen 3, kun kamreeri käyttää piin desimaaleja.
Kunnan kamreeri laskee laskukoneellaan, että miljoona puuttuu talousarviosta. Jalkapallohalli pitäisi saada, ensi kesän balettiliput ostaa, tarvitaan uusi kulttuurikeskus, jääpallokenttään uudet jäähdytysputket, toripaviljonkikin tarvitaan. Ja paikalle tulee peter pan taikapusseineen: saat nämä kun annat veden. Tämähän on tapahtunut jo kerran ennen – kun paikalliset sähköyhtiöt kaupattiin. Uni toteutuu toisen kerran. Juuri nyt tarvitaan unilukkareita vahtimaan kuntapäättäjiä.
Myyntiluukulle lappu ”Kaikki myyty”
Kohta ei ole enää mitään mitä myydä. Kaikesta kaupanteosta huolimatta valtion ja kuntien velka kasvaa ja kasvaa.
Se mitä ei voi myydä halvalla, lahjoitetaan ulkomaalaisille. Kehitysavun kankkulan kaivoon annetaan miljardi vuodessa korruptiota varten ja aseiden ostamiseksi klaanien taistojen teille. Afganistaniin uppoaa rahaa kuin kiviä Kallaveteen. Kun sekään ei ole tarpeeksi, lähdetään Somaliaan merirosvojahtiin, kyllä siellä ainakin 10 miljoonaa saadaan poltettua. Mereen rahaa onkin helpompi upottaa kuin vuoristokyliin.
Kaikki maailman vähäosaiset – yhdistykää Suomessa. Kyllä meillä on rahaa, ja jos ei ole, otetaan lisää velkaa. Viimeisen 15 vuoden aikana valtion omaisuutta on myyty 16 miljardilla eurolla. Nämä rahat on maksettu ja maksetaan tulevina vuosina takaisin moneen kertaan kohonneina sähkön, tietoliikenteen, katsastuksen ja lannoitteiden hintoina. Myyntitulot eivät ole riittäneet edes humanitäärisen maahanmuuton ja kehitysavun kustannuksiin samana aikana. Mutta siitä huolimatta sekään ei riitä. Lisää rahaa vaaditaan poltettavaksi.
Maksamme velkaa. Sen takia myymme kaikki ja otamme uutta velkaa. Vain, jotta meillä olisi rahaa perheenyhdistämisiä varten. Jos asuntoja ei valmistu tarpeeksi, suomalaiset voidaan työntää mereen. Venäläiset eivät siinä onnistuneet, mutta omat päättäjämme ovat taitavampia suomalaisten kyykyttäjiä. No, jäähän meille edes merivesi. Se taas on likaista, jos mummoille annetaan erivapaus vedenpuhdistusjärjestelmien hankinnasta.
Jättäkää meille edes vesi II
30.9.2019 Iltalehti
Tässä kirjoituksessa osoitetaan, miten kunnat keplottelevat vesijärjestelyillä miljoonia, jotka todellisuudessa ovat piiloverotusta.
Salon kaupunki valmisteli Salon vesiliikelaitoksen yhtiöittämistä (SSS 2.10.2019). Kirjoituksessa kehotetaan kuntapäättäjiä miettimään asiaa useamman kerran eri näkökulmista. Koska asia on muuttumaton, käytän silloin tekemiäni laskelmia esimerkkeinä.
Mielipidekirjoitukseni Salon Seudun Sanomissa 2019 vaikutti kaupungin päätöksiin, ja vesi toimii edelleen liikelaitoksena.
Vesilaitoksen korot ja korvaukset
Vesilaitoksen voitoilla kerättyjä varoja on annettu Salon kaupungin käyttöön lainaksi 4,9 miljoonaa euroa. Kaupunki ei ole maksanut (itselleen) korkoja, mutta sen sijaan kaupunki on perinyt vesilaitokselta korvausta laitoksen omasta peruspääomasta 4 % eli 1,6 miljoonaa euroa. Korvaus on suurempi kuin vesilaitoksen voitto (1,1 M€). Osakeyhtiössä tällaista omistajalle maksettua korvausta ei saa vähentää verotuksessa. Korvaus rahoitetaan korotettuna veden hintana.
Peruspääoma on muodostettu vesilaitoksen käyttöomaisuudesta (rakennukset, verkosto, laitteet). Vedenkäyttäjät ovat sen maksaneet kertaalleen veden hinnassa ja liittymismaksuina. Nyt he maksavat omista rahoistaan korvausta kaupungin kassaan. Salon kunnallisverotuotto viime vuonna oli 155,1 miljoonaa euroa ja tilikauden alijäämä -14,8 miljoonaa. Veden korkea hinta pienensi alijäämää 2,7 miljoonaa.
Osakeyhtiön perustaminen ja varojen siirto
Salon Vesi-liikelaitoksen tasearvo (varat miinus velat) on 46 miljoonaa euroa. Jos nämä varat ja velat siirretään sellaisenaan osakeyhtiölle, kaupungin ja kaupunkikonsernin tase ei muutu mitenkään. Kaupungin tuloskaan ei muutu, jos vesiosakeyhtiön voitto siirretään korkoina ja osinkoina kaupungille. Osakeyhtiön on ennen osinkojen maksamista tuotettava voittoa, josta maksetaan yhteisövero 20%. Tämä vero vähentää kaupungin saamien osinkojen määrää.
Osakeyhtiötä ei perusteta nollasummapeliä varten, vaan kaupungin taseaseman (kuvitteelliseksi) parantamiseksi ja veden hinnan korottamiseksi syntyvien lisävelvoitteiden takia.
Iso merkitys on demokraattisen päätöksenteon siirrolla pois kaupunginhallitukselta ja -valtuustolta. Osakeyhtiön hallitukseen voidaan valita poliittisia toimijoita, mutta heitä sitoo vaitiolovelvollisuus osakeyhtiön hallituksen päätöksistä ja sen käymistä keskusteluista.
Kun perustetaan osakeyhtiö, kaikki aiemmin jo maksettu omaisuus maksetaan kolmanteen ja oikeastaan tuplana neljänteen kertaan. Vesilaitoksen varat siirretään osakeyhtiöön konsulttiarvion mukaiseen käypään hintaan, joka voi olla mitä tahansa. Salossa on puhuttu 100 miljoonasta eurosta. Vesilaitoksen käyttöomaisuuden tasearvo on 42,5 miljoonaa. Siirretystä käyttöomaisuudesta on osakeyhtiössä tehtävä korkeammat poistot, esimerkiksi juuri 100 miljoonasta. Vedenkäyttäjä maksaa tämän korotettuna veden hintana.
Korotettu käyttöomaisuuden arvo voitaisiin siirtää apporttina osakeyhtiön omaan pääomaan. Silloin oikeaa arvoa on yritettävä huolellisemmin selvittää. Näin ei kuitenkaan tehdä, koska järjestelyllä halutaan saada korkoautomaatti osakeyhtiöstä kaupungin kassaan.
Osa voidaan siirtää apporttina, mutta suurimman osan vesilaitoksen varallisuudesta osakeyhtiö ostaisi ylihintaan velaksi kaupungilta. Näin saadaan kaupungin taseeseen kertaluontoinen useamman kymmenen miljoonan euron ”voitto”, joka kuitenkin konsernitaseessa eliminoitaisiin pois. Kriisikuntamäärittely tehdään vuodesta 2019 alkaen konsernin numeroista, joita ei vesiosakeyhtiöllä saada kaunisteltua, ellei yhtiötä myydä kokonaan tai osittain Salon ulkopuolelle.
Jotta osakeyhtiö voisi lyhentää kaupungilta velaksi ostamaansa omaisuutta, on velan lyhennyksillä nostettava veden hintaa. Lyhennykset maksetaan oikealla rahalla, velka muodostuu jo kertaalleen maksetusta vesi-infrasta eli muistuttaa virtuaalirahaa. Lyhennyksiä ei saa vähentää verotuksessa (tosin poistoja saa tehdä omaisuudesta), mikä aiheuttaa osakeyhtiölle voittoa, josta on maksettava 20 %:n yhteisövero. Veroja tulisi korottamaan veden hinnan korotusten avulla muodostuva voitto.
Kokemuksia vesiosakeyhtiöistä - Lahti
Lahden kaupunki valmisteli vuosituhannen vaihteen jälkeen vesilaitoksen myymistä. Se päätyi perustamaan osakeyhtiön. Osakeyhtiö alkaa elää omaa elämäänsä, eikä se ole enää kuntapäättäjien valvonnassa. Ensimmäisenä nousevat palkat. Viime vuonna Lahti Aqua Oy maksoi henkilöstölleen keskimäärin 4438 euron kk-palkan kun Salon vedessä keskipalkka jäi 3165 euroon. Turussakin on jo noustu yli 4000 euron keskipalkkaan.
Lahti Aqua muutettiin konserniksi 2007 aiemmin toimineesta LV Lahti Vesi Oy:stä. Koska osakeyhtiö ei voi tehdä arvonkorotuksia vesi- ja viemäriverkostoon eikä korottaa verotussyistä käyttöomaisuuden arvoa tyhjästä kuten liikelaitos osakeyhtiöksi muutettaessa voi tehdä, Lahti teki toisenlaisen tempun. Veden verkkoyhtiölle siirrettiin 20 miljoonaa euroa kaupungin rahoitusvelkoja sekä tehtiin tyhjästä 31 miljoonan euron velka kaupungille 20 vuoden ajalle.
LV Lahti Vesi Oy oli velaton yhtuö, sillä lahtelaisen maksamia liittymismaksuja ei koskaan makseta takaisin. Päättäjät muuttivat Lahden veden velkavetoiseksi toimijaksi, joka vuonna 2018 maksoi korkoja 3 miljoonaa euroa. Koska velkaa kannattaa ottaa, eikä mitään demokraattista kontrollia ole, on vesiyhtiön velkojen määrä noussut jo yli 100 miljoonan euron.
Lahdessa vettä riittää vietäväksi ensi vuodesta (2020) Kiinaan asti. Miljoona litraa vettä vuorokaudessa pullottavan tuotantolaitoksen rakennustyöt ovat jo menossa singaporelaisella rahoituksella. Siitä se alkaa, Suomen veden siirtyminen ulkomaille.
Vesiosakeyhtiöiden tulokset ovat mitä ovat siirtohinnoista ja korkojärjestelyistä johtuen. Tuloslaskelmassa eniten kertoo rivi Liikevoitto, mutta sekin on liian alhainen, koska poistoihin sisältyy siirrossa tehtävä ylihinta. Liikevoitot ovat osakeyhtiöissä korkeammat. Veden hintaa on helppo korottaa.
Vesiyhtiön tulos riippuu olennaisesti veden hinnasta. Hintavertailua vaikeuttaa perittävät perusmaksut. Salossa veden hinnat ovat jo nyt korkeat. Lisäksi Salo perii hulevesimaksua, joka on puhdas vero, jonka pitäisi sisältyä kiinteistöveroon. Turun Vesihuolto Oy on toiminut vasta kaksi vuotta, joten hinnan korotukset ovat edessä kunhan yhtiö pääsee vauhtiin.
Someron Vesihuolto Oy on pieni yhtiö, jonka liikevaihto on 1,5 miljoonaa euroa. Viime vuonna yhtiö teki tappiota. Jätevesimaksu Somerolla on ensi vuoden alun korotusten jälkeen huipputasoa Suomessa.
Helsingissä arvojen korottaminen tyhjästä on nähty energian osalta. Kun sähkötoiminta siirrettiin liikelaitokselle korotettiin käyttöomaisuuden arvoja. Kun Helen Oy perustettiin, tehtiin uusi arvojen korotus.
Mitä kaupunkilaiset hyötyvät osakeyhtiöstä?
Eivät mitään, mutta he joutuvat maksamaan korotettuja vesi- ja jätevesimaksuja. Korotukset tehdään vuosien kuluessa, jotta sitä ei kukaan huomaisi. Esimerkiksi Helsingin seudun kunnissa näin muodostettua velkaa kaupungeille alettiin lyhentää vasta 9 vuoden jälkeen tänä vuonna. Korkoa maksetaan senkin edestä 49 vuoden laina-aikana, nyt korko on 5,3 % näin nollakorkojen aikana.
Vantaan kaupunki teki 196 miljoonan euron ”myyntivoiton” siirtäessään vesilaitoksen omaisuuden HSY-kuntayhtymälle. Vedenkuluttajat maksavat tämän ”voiton” korkeampina vedenhintoina.
Mitä korkeampi veden hinta on, sitä enemmän käyttäjät maksavat arvonlisäveroa. Salolaiset maksoivat viime vuonna vedestä 11 miljoonaa euroa, josta 2,1 miljoonaa meni valtiolle.
Salossa vesilaitos maksaa kaupungille peruspääoman korvausta, pääkaupunkiseudulla nimike on ”Perustamislainojen korot jäsenkunnille”, koska HSY-kuntainliitto muodostuu useasta eri kunnasta.
Kaupungin johto, kaupunginhallituksen jäsenet ja valtuutetut voivat pitempään elää ruususen unta mitään tekemättä, kun tilanne saadaan kirjanpitokikkailuilla näyttämään paremmalta kuin se onkaan.
Huolestuttava korjausvelka
Kaikkialla Suomessa vesi- ja viemäriputkisto sekä laitteisto on ikääntynyttä. Niiden korjausvelka alkaa olla useampia miljardeja euroja. Jossain vaiheessa ne on pakko korjata. On suuri riski, että vesi tässä pakkotilanteessa myydään ulkomaisille sijoittajille samalla tavalla kuin sähkönsiirto ja moni muu suomalainen perusomaisuus on myyty. Suomen hallitus ja kuntapäättäjät tulisivat vakuuttamaan, että veden hinta ei nouse.
Carunan ostamien sähköverkkojen (alun perin Lounais-Suomen Sähkö) velaton kauppahinta 2014 oli 2,55 miljardia euroa, josta Fortum kirjasi myyntivoittoa noin 1,8–1,9 miljardia euroa. Sen jälkeen sähkönsiirtohintaa on nostettu vuosittain. 2018 liikevoitto 154 miljoonaa euroa oli jo 34 % arvonlisäverottomasta siirtohinnasta. Voitto siirretään melkein kokonaan verottomasti korkokikkailuna ulkomaille. Tällaisen ulkomaisen tahon kannattaa maksaa monopoliasemassa olevasta Salon vedestä vaikka 300 miljoonaa euroa ja silti tehdä loistavan bisneksen. Laskun maksavat aina suomalaiset kuluttajat korkeampina sähkön ja veden hintoina.
Eikä aikaakaan kun alkavat carunat. Joudumme maksamaan kansallisomaisuudestamme vedestä ulkomaisille sijoittajille joka vuosi korotettavia vesimaksuja. Voitot siirretään veroparatiiseihin. Kun sijoittajien maksamat vähäiset rahat on käytetty alkavat verojen korotukset ja palvelujen alasajot. Mitään ei ole enää myytävänä. Samaan aikaan peruselämisen sähkö-, vesi-, tie- ja digiverkkojen miljardivoitot siirtyvät ulkomaille. Samaan rahastukseen tähtää myös SOTE-uudistus. Huonot päätökset ovat lopullisia, eikä niitä pystytä peruuttamaan. Eli vesiliikelaitoksen jälkeen tilanne voi kansalaisen kannalta tulla vain huonommaksi.
Tämän todellisen uhan takia Salon kaupungin, eikä minkään kaupungin, tule yhtiöittää vesilaitosta. Kirjoitin kotiseuturakkaudesta Salon Seudun Sanomiin mielipidekirjoituksen ”Jättäkää meille edes vesi” vuonna 2008. Nyt on oikea aika uusia tämä hätähuuto.
