top of page

Haluan maksaa enemmän veroja

Facebookissa julkaisemani kirjoituksen päivitys, johon on lisätty faktaa ja kirjoituksen saamia kommentteja.

Kansanedustaja Veronica Honkasalon palkkojen maksaja ennen eduskuntakautta, Nuorisotutkimus-seura, on toimiakseen saanut julkisia tuloja 2,0 miljoonaa euroa vuonna 2022.


Toiminnan rahoittamiseen on käytetty 379 keskituloisen suomalaisen maksamat kaikki verot (siis myös kunnallisverot ja YLE-maksu).


Seuran työntekijöiden keskipalkka on 4030 euroa kuukaudessa. Avustukset ovat oikeastaan akateemisten (nais)työttömien työllisyyspäivärahoja.


Yhden keskipalkkaisen nuorisotutkimusseuralaisen palkan maksuun sosiaalikuluineen on tarvittu vuodessa 57.375 euroa eli 10 mediaanipalkkaisen suomalaisen kaikki verot. Tällaisia järjestöjä on Suomi tulvillaan, pelkästään somaleilla on yli sata erilaista rahasampoa.

Eikä siinä vielä kaikki. Kun seuran työntekijä tekee yhden tutkimuksen, maksaa Suomen Akatemia tai muu taho siitä yleensä puoli miljoonaa euroa.


Kolmen vuoden hankkeeseen ”Ulos epätoivosta – ratkaisuja nuorten väkivaltakuolemiin, itsemurhiin ja huumekuolemiin johtavien elämänkulkujen katkaisemiseksi” käytetään 2022-25 3,2 miljoonaa euroa, josta seuran työntekijän osuus 242 tuhatta euroa. Rahojen käytön hyödyllisyys nähdään vasta 5-10 vuoden kuluttua kun on nähty, esittävätkö tutkijat jotain konkreettisia toimia asiassa ja onko valtiolla rahaa näiden toimien toteuttamiseen. Ja vaikuttavatko toimenpiteet johonkin.


Tuo tutkimus lienee tärkeä, mutta samaa ei voi sanoa Honkasalon tutkimuksesta Sukupuolten tasa-arvo, etnisyys ja seksuaalisuus: Monikulttuurinen seksuaalikasvatus Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.


Puolen miljoonan euron tutkimuksen rahoittamiseen tarvitaan 94 mediaanituloisen kaikki verot.


Palkkatulonsaajien palkkojen ja palkkioiden mediaani oli 3.053 euroa tammikuussa 2023. Keskipalkka on palkkojen keskiarvo. Mediaanipalkka on suuruusjärjestykseen järjestetyistä palkoista keskimmäinen.


Kirjoituksen innoittaja

Yrjöperskeles julkaisi blogin ”Hän, Tosiuskovainen”. Esimerkkinä on Veronica Honkasalo, vasemmistoliiton kansanedustaja, joka haluaa maksaa enemmän veroja.


Honkasalo ei ole koskaan maksanut euron senttiäkään veroja, koska hän on ollut koko elämänsä yhteiskunnan syöttiläs ja nettosaaja. Sellaisen naisen on helppo vaatia lisää veroja, koska silloin on enemmän rahaa jaettavaksi näille maailmanparantajille. Riittää Honkasalollekin lisää rahaa.


Honkasalo toki voisi palauttaa saamiaan rahoja enemmänkin takaisin eli maksaa enemmän veroja. Mikään ei estä maksamasta valtion pankkitilille tukirahaa tai antaa rahaa vaikka Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:lle. Mutta siitä oikeasta hyvän ihmisen teosta ei pääse julkisuuteen, mikä poliitikoille on välttämätöntä.


Apulehti: "Yhdeksi heimopäälliköksi nostettiin Veronika Honkasalo, joka oli jutun mukaan ”suurimman luokan loukkaantuja”. Kuukauden aikana (2015) Honkasalo oli pahastunut Twitterissä yhteensä viidestäkymmenestäkahdesta mediassa lausutusta kommentista."


Julkinen sektori välttämätön, mutta ei se omillaan tule toimeen

Julkisen sektorin palkat maksetaan yksityissektorin maksamista veroista. Sen takia julkiselta palkan saava ei maksa veroja, vaan saa nettopalkan käteensä. Eikä siinä vielä kaikki. Julkisella usein palkka maksetaan helpoista puuhasteluista, jonka takia he elävät pitempään kuin yksityisen puolen rasvakäsityöntekijät. Jolloin he saavat pitempään eläkettä, joka sekin maksetaan yksityispuolen veroista.


Kaikkia julkisen sektorin palkkoja ei makseta yksityispuolen veroista. On myös sellaisia julkisia laitoksia, jotka tuottavat rahaa enemmän kuin kuluttavat: esimerkiksi julkisen sektorin omistamat sähkö- ja vesilaitokset ja -yhtiöt. Monopoliasemansa avulla ne ylilaskuttavat erilaisin korkotempuin. Mitä se muuta on kuin piiloverotusta.


Kun Honkasalo ostaa ruokaa saamillaan tukirahoilla, ruoan hintaan sisältyy arvonlisävero. Mutta ei Honkasalo sitäkään maksa omistaan, vaan kyse on saadun tukirahan palautuksesta.


Kun sairaanhoitaja siirtyy yksityisen yrityksen palvelukseen ja hän edelleen toimii julkisessa sairaalassa ostopalveluna, ei ole niin, että hän maksaisi veroja yksityisellä, mutta ei julkisella toimiessaan.


Tilastointi Suomessa tehdään väärin. Julkiseksi on laskettava kaikki yhteisöt joiden tuloista yli 50 % tulee julkiselta. Nuorisotutkimusseuran tuloista valtiolta tulee 97 %. Kuitenkin se lasketaan yksityissektoriin kuuluvaksi. Jos aluehallinto ostaa sairaanhoitopalveluja osakeyhtiöltä, niin se yhtiö pitää laskea julkiseksi, jos sen tuloista yli puolet tulee julkiselta.


Kun kunnantyöntekijä saa palkan, siitä pidätetään vero, joka sisältää myös kuntaveron. Kunnan kannalta tältä osin kyse on nollasummapelistä, jossa maksetaan työntekijälle veron määrä enemmän palkkaa, ja samalla osa pidätetään takaisin kunnalle.


Minäkin maksaisin veroja 95 %, jos saisin julkiselta palkkana tai avustuksena 100.000 euroa kuukaudessa. Ja voisin maksaa 96 % veroa Honkasalon mieliksi.


Nuorisotutkimusseura veronmaksajien syöttiläs

Eduskuntavaalit 2015 järjestettiin 19. huhtikuuta. Kun Honkasalo ei päässyt eduskuntaan, Suomen Akatemia vielä samalla tulosviikolla perjantaina 24.04.2015 myönsi hänelle 280.104 euron apurahan tutkimukseen ”Sukupuolten tasa-arvo, etnisyys ja seksuaalisuus: Monikulttuurinen seksuaalikasvatus Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa


Tuo päätös on tehty ennen eduskuntavaaleja, sillä byrokratian tietäen se ei ajallisesti muutoin olisi mahdollista. Akatemia on näköjään kutsuttu hätäkokoukseen Honkasalon tulojen turvaamiseksi.


Honkasalo ei ole ollut töissä edes Alepan kassalla. Hän on ollut koko elämänsä yhteiskunnan syöttiläs. Hän oli nuorisotutkijana Helsingin yliopiston uskontotieteen laitoksella vuosina 2004–2008 ja Nuorisotutkimusseurassa vuodesta 2008 alkaen. (Wikipedia ei kerro mihin asti).


Nuorisotutkimusseuran hallinnossa toimii 8 naista ja nolla miestä. Naisista viisi on johtajia ja päälliköitä.


Puhelinluettelon mukaan seuralla on 8 nais- ja 5 miestutkijaa.


Seuran toimitilat ovat Vallilassa raitiovaunupysäkin vieressä.


Nuorisotutkimusverkoston tutkimusta rahoittavat mm. ministeriöt, kansainväliset tutkimusrahoittajat, Suomen Akatemia, säätiöt sekä järjestö- ja kuntasektori. Tärkein rahoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriö, joka tukee Nuorisotutkimusseuran toimintaa veikkausvoittovaroilla.

Yksi hanke, monta rahansaajaa. Ja Nuorisotutkimusseura

Seuran omarahoitus on 3 % sen tuloista eli 52.000 euroa. Nuo omarahoitustuototkin ovat suurimmalta osin verorahoista maksettuja tilaus- jne tuloja. Koska en saanut rahan lähteitä tarkemmin selville, katsoin että ne ovat oikeita tuottoja. Lisäksi on varainhankintatuottoja 5780 euroa. Jäsenmaksuja ei tilinpäätöksessä ole lainkaan, mutta nuo saattavat olla jäsenmaksuja. Jäsenet ovat enimmäkseen verorahoitteisia yhdistyksiä ja julkisen sektorin toimintoja.


Veronica Honkasalon muut tutkimushankkeet

  • Nuoret vastaanottokeskuksissa (2016)

  • Hankkeen tutkijat: Veronika Honkasalo, Marja Peltola, Leena Suurpää

  • Sukupolvien väliset neuvottelut, sosiaalinen kontrolli ja sukupuolistettu seksuaalisuus - GENESO (2012–2016)

  • Hankkeen tutkijat: Veronika Honkasalo, Marja Peltola, Martta Myllylä, Antti Kivijärvi

  • Sukupuolten tasa-arvo, etnisyys ja seksuaalisuus: Monikulttuurinen seksuaalikasvatus Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa 2015–2018

  • Hankkeen tutkijat: Martta Myllylä, Veronika Honkasalo

  • Arjen odotus - Alaikäisinä saapuneiden turvapaikanhakijanuorten toimijuus ja sosiaalinen vahvistaminen 2010-luvun Suomessa (2018-)

  • Hankkeen tutkijat: Veronika Honkasalo

Voiko vielä turhempaan laittaa yhteiskunnan rajallisia rahoja? Tämän päivän uutinen oli, että vanhusten kotihoidosta on jouduttu tinkimään rajusti, juuri kun suuret ikäluokat tarvitsisivat sitä apua, mutta rahat menevät akateemisiin nolla-tutkimuksiin. Yhteiskunnan pitää ottaa käyttöön NOLLA-TOLERANSSI veronika-honkasalo-tyyppisiin tutkimuksiin ja "tutkijoihin".

Lähde: Janina Jansson kommentti FB-postaukseeni


Osa akatemiatutkimuksista on akateemisten naisten työttömyyspäivärahoja

Tuskin Marinin hallitus tarkoitti tutkimusrahojen käyttöä ulosteiden kulttuurisen merkityksen selvittämiseen. Kirjoitukseni Akatemia-rahoista 2021.


Janina Janssonin kommentti FB-postaukseeni:

”Näitä Suomen Akatemian jakamia varsin runsaskätisiä tutkimusrahoja ja kieltämättä asian tiimoilta voi ihmetellä eräänkin verran. Esille nostettiin tuore ”Transitiopolkuja naisten osallisuuteen Nepalin muuttuvassa musiikkikulttuurissa”, johon pätkäytettiin rahaa komeat 600.000 euroa.


Laitetaanpa hieman esimerkkejä muista rahoitetuista tutkimuksista:

  • Afroeurooppalaisen liikkuvuuden poetiikka ranskankielisessä afrikkalaisessa kirjallisuudessa. 438.874 €.

  • Kokemuksellinen kipu ja kehollisuus brittiläisessä maailmassa, 1600-1900: 499.497 €

  • Kansalaisuuden uudelleenmäärittely epävarmuuden aikoina: Hybriditeetti Covid-19 toiminnassa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa: 499.958 €

  • Sukupuoli renessanssin ja varhaismodernin ajan filosofiassa: 496.202 €

  • Ilmastopakolaisuus kriittisen kansalaisuuden edistäjänä: 499.261 €

  • Rodun ilmeneminen kaupunkitilassa: Paikallisten asukkaiden kokemuksia Bordeauxista, Helsingistä ja Rotterdamista: 447.650 €

  • Rasismi yläkoulussa: 484.990 €

  • Verkon affektiiviset käytännöt: Vihapuheen tuottaminen, kokemus ja hallinta digitaalisella aikakaudella: 279.953 €

  • Affektiivinen aktivismi: queer- ja transmaailmojen luomisen paikat: 500.000 €

  • Kehollisten kohtaamisten politiikka turvapaikan hakemisessa: 497.044 €

  • Ja sitten tietysti se legendaarinen: Julkitehdyn ulosteen politiikka kaupunkikuvassa, taiteessa ja bioetiikassa. 254.465 euroa.


Näitä tällaisiahan on arvosteltu ankarasti ja sehän on herättänyt akateemisen painetilan jossa varsinkin kysymys ”onko näistä tällaisista ihan oikeasti yhtään mitään hyötyä yhtään kenellekään” on täysin haram. Painetilan myötä tietysti vedotaan tieteeseen arvona itsessään ja tieteen vapauteen, johon toki voi vedota.


Sinänsä sillä perusteella (Yrjöperskeles) voi tehdä tutkimuksen aiheesta "Kukkuun ja kaukanakukkuun akustisten eroavaisuuksien vaikutukset etätyöläisten yhteisöllisiin kokemuksiin”, josta saisi sinänsä ihan kelpo tutkimuksen, mutta täysin hyödytön nollatutkimus se siitä huolimatta olisi.//Janinan kommentti päättyy.


Paulin kommentti: Janinan listassa on yli 5 miljoonan euron rahankäyttö. Jos nuo kaikki rahat olisi käytetty vaikka SOTE-sotkun rahoittamiseen, olisi Suomi jonkun verran parempi paikka. Yhdestäkään listan hankkeesta ei ole iloa ja hyötyä kenellekään, paitsi rahan saaneilla tutkijoille.










Comments


bottom of page