Kun palkansaaja jää työttömäksi, hänelle maksetaan (ansiosidonnainen) työttömyyskorvaus. Oikeudenmukaisim-millaan kyse on siitä, että hän on maksanut aiempina työvuosinaan veroja, joista osa palautetaan työttömyyden aiheuttamien tulonmenetysten takia.
Yrityselämässä samaan tilanteeseen tullaan taannehtivalla tappiontasauksella. Yritys on edellisten vuosien voitosta maksanut veroa, josta osa palautetaan tappiollisena vuotena. Tällainen veronoikaisu on oikeudenmukaisempi menettely kuin koronatuen maksaminen yrityksille.
Kirjoitussarja siitä, miten yritysten toiminta voidaan saada Suomessa nykylainsäädäntöä yksinkertaisemmaksi, oikeudenmukaisemmaksi ja kansalaisiin verrattuna tasa-arvoisemmaksi. Seuraavassa osassa käsitellään miten ns. Viron yritysverotus voidaan toteuttaa Suomessa ja miten se vaikuttaa yritysten tekemien investointien rahoittamiseen..
Nykyinen tappiontasausmenettely
Kun yritys tekee tappion, tämä vahvistetaan verotuksessa. Esimerkki Liite 1
Sen jälkeen tappion saa vähentää tulevien vuosien verotettavasta tulosta 10 vuoden aikana.
Menettelyn heikkous on se, ettei se helpota lainkaan tappiovuonna heikoksi muuttuvaa maksuvalmiutta. Tappion saa vähentää vain tulevien vuosien voitoista. Tämä on yksi syy, miksi yritysten oman pääoman vahvistamista kannattaa verotuksessa tukea. Parhaiten tämä tapahtuu ns. Viron yritysverotusmallissa.
Taannehtiva tappiontasausmenettely
Taannehtivassa tappiontasausmenettelyssä yhtiö voi saada vanhojen vuosien aikana maksettuja veroja takaisin samalla tavalla kuin ennakkoveroja voidaan hakea tuloksen heikennyttyä nollaksi tai voitollisten vuosien perusteella määrättyä pienemmäksi. Esimerkki Liite 2
Vastaava menettely oli käytössä 2020 kun jo maksettuja arvonlisäveroja voitiin hakemuksesta palauttaa lainana. Erona on se, että kyse ei ole lainasta vaan verojen taannehtivasta oikaisumenettelystä.
Taannehtivasti ei palauteta tappion määrää, vaan tuloveroprosentin mukainen osuus tappiosta. Esimerkiksi jos osakeyhtiön tappio on 80.000 euroa määrällä oikaistaan aiemmista verotetuista tuloista korkeintaan 80.000 euroa, jolloin palautettava määrä on 20 % eli 16.000 euroa.
Henkilöyhtiöissä verotus on monimutkaisempi, koska verotettavina ovat osakkaat tai toiminimen yrittäjä ja verotus on progressiivista. Verotusta oikaistaan vastaavasti ja veronpalautus voidaan maksaa yhtiölle.
Menetelmän ansiosta yritys voi jatkaa toimintaansa hieman paremmalla maksuvalmiudella. Veronoikaisun ansiosta ehkä vältytään lomautuksilta ainakin osittain.
Valtion kannalta kyse ei ole verotuksen lieventämisestä, vaan verojen maksun ajoittamisesta. Valtion kannalta ei ole merkitystä, koska tappiot vähennetään verotuksessa – heti tai vuosien kuluessa – koska valtio saa edullista lainaa niin paljon kuin kehdataan hakea. Eli valtio saa saman rahan joka tapauksessa.
Tappiontasauksen rajoitukset
Taannehtivan tappion tasauksen maksimimäärä on aiempina vuosina määrättyjen verotettavien tulojen määrä. Mitään vuosirajoituksia ei tarvita. Nykyisen tulevien vuosien tasauksen 10 vuoden raja tulee historiallisista syistä ajalta, jolloin verohallinnon vanhojen verovuosien seuranta ei ollut kattava.
Yksinkertaisuuden vuoksi tasauksessa palautettava vero olisi verovuonna voimassa oleva verokanta (nyt 20 %). Kun verokantaa on alennettu, yritykset menettäisivät korkeamman verotuksen aikaisen yliverotuksen.
Taannehtiva tappiontasaus ei voi ylittää aikaisempien vuosien verotettavien tulojen määrää.
Kun valtio antaa yrityksille erilaisia tukia (investointituet, palkkatuet, koronatuet jne), ovat tällaiset tuet veronalaisia tuloja. Kohtuullista on, että taannehtivaa tappiontasausta ei tehdä siltä osin kun verotettava tulo sisältää tukirahoista määrättyjä veroja.
Taannehtivaa tappiontasausta ei tule tehdä yrityksille, jotka korkokikkailulla ovat alentaneet verotettavan tulon määrää (esimerkiksi sähköverkkoyhtiö Caruna).
Tappiontasaus konkurssissa
Toki on mahdollista, että yritys verojen oikaisusta huolimatta menee konkurssiin. Tällöin valtio pitää liian suurina maksetut verot, mitä voidaan pitää konkurssivelkojien epätasa-arvoisena kohteluna eli taannehtiva tappiontasausmenettely korjaisi tämän epäoikeudenmukaisuuden myös konkursseissa. Tätä näkökulmaa käsitellään tarkemmin myöhemmissä kirjoituksissa.
Miten muualla
Taannehtiva tappiontasaus on voimassa useassa eurooppalaisessa maassa, esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa. Norjassa taannehtiva tappiontasaus otettiin käyttöön erillisenä kriisitoimena koronatilanteen helpottamiseksi.
Esitin taannehtivaa tappiontasausta 1996 julkaistussa kirjassa ”Uusi pienyhtiö”.
Elinkeinoelämän Keskusliitto EK esittää (1.3.2021) viiden tehotoimen listallaan tappiontasausta, jolla yritykset voisivat saada tänä vuonna veronpalautusta viime vuoden tappioidensa perusteella.
Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma on esittänyt kirjallisessa eduskuntakysymyksessään (4.12.2020) tappiontasausjärjestelmän väliaikaista muuttamista. ”Kauma ehdottaa, että vähennettävien tappioiden enimmäismäärä voisi olla esimerkiksi miljoona euroa edellisvuosien voitoista. Norjassa, jossa malli on nimenomaan koronatoimena otettu käyttöön, vastaava maksimivähennys on 2,6 miljoonaa euroa.” Tällainen katto sinänsä on tarpeeton, koska miljoonien eurojen tappion tehnyt yritys on vakavissa maksuvalmiusvaikeuksissa. Valtion kannalta katto ei vaikuta verojen määrään, koska loppuosan tappiosta saisi vähentää tulevista voitoista.
Esityksen saisi koronatoimenpiteenä helpommin läpi, minkä jälkeen se voitaisiin säätää pysyväksi. Valitettavasti muualta kuin hallituksen taholta tehdyt hyvätkään esitykset eivät Suomessa menesty.
Liite 1: Esimerkki nykyisestä tappiontasauksesta
Esimerkissä on osakeyhtiön 7 vuoden toiminnan verotettava tulos. Vuodet 1-3 ovat menestyksekkäät, minkä vuoksi yhtiö maksaa paljon yhteisöveroja.
Vuonna 4 (esimerkiksi koronan takia) yhtiö tekee suuren tappion liikevaihdon romahdettua. Vuosina 5-7 yhtiö palaa niukasti voitolliseksi tehtyjen saneeraustoimenpiteiden jälkeen ja mm. tappiovuonna otettujen lainojen korkojen maksamiseksi.
1 Tulos ennen veroja -> tilikauden voitollinen tulos
2 Tappio -> tappiollisen tilikauden tulos
3 Käytetty tappio -> verotuksessa tulevista tilikauden voitoista vähennettävä tappio; vuoden 7 jälkeen tappiota on vielä käyttämättä eli mikäli yhtiö tuottaa jatkossa voittoa, jäljellä olevan määrän saa vähentää tulevista voitoista.
4 Verotettava tulo -> verotuksessa määrättävä tulon määrä: tappiovuotena 4 se on negatiivinen ja tappiovuoden jälkeen tilikauden tuloksesta vähennetään vahvistettua tappiota
5 Maksettava vero -> veron määrä 20 % verotettavasta tulosta; vuosina 4-7 ei veroa määrätä
6 Kassavirta -> yhtiön käytettävissä oleva rahamäärä tilikauden aikana, vuonna 4 otetaan lainaa tai käytetään edellisten tilikausien voittoa, mikäli se on likvidiä rahaa. Jos voitto on muodostunut tehdystä investoinnista, joka on kirjattu taseeseen, ei rahaa tappion kattamiseen ole ja tappio katetaan velkaantumalla.
7 Kertynyt kassavirta -> kassavirran eri vuosilta kertynyt summa. Tappiovuotena 4 kertynyt kassavirta on vähentynyt. Jos yhtiö on investoinut, ei kertynyttä kassavirtaa ole.
Liite 2: Vastaava esimerkki taannehtivasta tappiontasauksesta
9 Tulos ennen veroja, -> tilikauden voitollinen tulos (kuten rivi 1)
10 Tappio, -> tappiollisen tilikauden tulos (kuten rivi 2)
11 Taannehtivan tappion palautus -> yritys hakee välitilinpäätöksen tai tilinpäätöksen perusteella taannehtivaa tappiontasausta eli aiempina vuosina liikaa maksettujen verojen oikaisua
12 Verotettava tulo -> verotuksessa määrättävä tulon määrä, tappiovuotena palautuksen ansiosta verotettava tulo on nolla. Vastaavasti seuraavina voitollisina vuosina verotettava tulo on tilikauden tulos ennen veroja. Yrityksen aiempina vuosina saamien julkisten tukien määrä vähennetään tappioiden palautusten määrästä.
13 Maksettava vero -> veron määrä 20 % verotettavasta tulosta; tappiovuoden vero on nolla
14 Palautettava vero -> tappiovuotena palautetaan aiempien vuosien vahvistetusta tappiosta 20 %:n veron määrä. Tässä ei ole huomioitu, että verokanta on ollut 20 %ia korkeampi vuonna 2013 ja sitä aikaisemmin.
15 Kassavirta -> yhtiön käytettävissä oleva rahamäärä tilikauden aikana; vuonna 4 kassavirta on negatiivinen, mutta palautetun veron määrän parempi: vuonna 4 otetaan lainaa tai käytetään edellisten tilikausien voittoa, mikäli se on likvidiä rahaa.
16 Kertynyt kassavirta -> kassavirran eri vuosilta kertynyt summa. Tappiovuotena 4 kertynyt kassavirta on vähentynyt, mutta on silti parempi kuin nykyisessä tappiontasausmenettelyssä. On huomattava, että juuri tappiovuotena yhtiön maksuvalmius heikentyy merkittävästi.
