Suomen sosiaaliturva on niin hyvä, että työtön kahden lapsen yksinhuoltajaperhe saa henkeä kohden korkeammat nettotulot kuin mediaanituloinen 2-lapsinen perhe, jossa molemmat vanhemmat käyvät töissä. Tai saman voi sanoa toisinkin: työssä käyvien verotus on noussut niin korkeaksi, että sosiaaliturvalla "ansaitsee" paremmin kuin töissä käymällä.
Selvityksessä perheenjäsentä kohden laskettu nettotulo on kahden mediaanituloisen töissä käyvän perheen osalta 30 eurosenttiä pienempi kuukaudessa kuin työttömän yksinhuoltajaperheen (molemmissa perheissä kaksi lasta). Kun työssäkäynti aiheuttaa mm. työmatkakuluja, jää käteen vähemmän.
Mediaanituloisen perheen kokonaisveroaste on 57 %.
Yksinhuoltajan veroaste on 65 % samoista tuloista ja samoilla menoilla. Luku on siinä mielessä teoreettinen, ettei yksinhuoltaja pysty rahoittamaan mediaanituloilla yhtä paljon veroja ja maksuja kuin kahden aikuisen perhe.
Veroja ja maksuja korotetaan edelleen, uusia veroja määrätään EU:n velkojen maksamiseksi. Sanna Marinin hallitusohjelmassa on useita veronkorotuksia, joista osa on jo toteutettu.
Työttömän kahden lapsen yksinhuoltajaperheen käytettävissä olevat rahat perheenjäsentä kohti ovat 9.661 euroa vuodessa sosiaalitukien avulla. Kun molemmat vanhemmat ansaitsevat mediaanitulon, jää heille henkeä kohti neljä euroa vähemmän vuodessa. Tässä vertailussa ei ole huomioitu työttömän yksinhuoltajan välillisiä veroja, koska hän ei maksa niitä omilla rahoillaan.
Työttömät yksinhuoltajat saavat myös harkinnanvaraista toimeentulotukea erilaisiin tarpeisiin, mikä lisää heidän nettotulojaan. Niitä ei ole laskelmassa huomioitu.
Laskelman perusteet ja tarkennukset kirjoituksen lopussa.
Julkisten menojen määrä
Julkiset menot ovat 65 % kansantuloista (2019). Kansantulo kertoo, paljonko kaikilla kansalaisilla on yhteensä rahaa. Tästä rahasta maksetaan julkiset menot. Jos verotulot eivät riitä, julkinen valta ottaa velkaa.
Kansantuloon lasketaan hyödykkeiden tuotannosta ja ulkomailta saadut tulot, joita ovat esimerkiksi palkat ja osingot. Jos menot rahoitetaan velkaantumalla, se ei vaikuta kansantulon määrään.
Keskituloinen suomalainen
Tässä selvityksessä keskituloksi on katsottu mediaanitulon saava suomalainen. Mediaanitulo on alempi kuin keskimääräinen tulo, koska keskipalkkaa korottavat suuret ansiotulot. Mediaanitulo sopii perustaksi myös siksi, koska yleisin kuukausipalkka on 2500 euroa. Viimeinen Tilastokeskuksen palkkatilasto vuodelta 2019 osoittaa yksityisen sektorin mediaanipalkaksi 3210 euroa kuukaudessa.
Mediaani lasketaan asettamalla palkat suuruusjärjestykseen ja ottamalla niistä keskimmäinen.
Vuoden 2019 selvitys perustui keskipalkkaan (kaikkien palkkojen keskiarvoon), joka silloin oli 3400 euroa kuukaudessa (2017 tilastotieto).
Tässä kirjoituksessa selvitetään mediaanituloisen perheen tulot ja maksamat verot. Perheen vanhemmat ovat töissä ja saavat molemmat palkkaa 3 210 euroa kuukaudessa. Heillä on kaksi alaikäistä lasta. Perhe asuu Helsingissä ja kaikki ovat evankelisluterilaisen seurakunnan jäseniä. Esimerkissä tarkastellaan perheen aktiivisimman ajan eli 35-45-vuotiaina maksamia veroja ja julkisia maksuja yhden vuoden ajalta.
Ansiotulojen verotus
Suomen vero- ja sosiaalitukijärjestelmä tasoittaa perheiden tulot tehokkaasti. Pienituloiset eivät maksa valtionveroa lainkaan, eivätkä paljon kuntaveroakaan.
Verojen määrä on laskettu verohallinnon veroprosenttilaskurilla. Laskuri ei erittele veroja, minkä vuoksi erittely on tehty käsityönä. Verojen määrän saaminen yhtä suureksi laskurin kanssa vaati laajaa selvitystyötä.
*) Erityisesti huomio kiinnittyy taulukon mukaiseen valtioveron määrään 1610 euroa. Koska verotuksessa saadaan suurempi työtulovähennys (1750 euroa) veroista, osa vähennetään muista veroista. Siltä osin kuin vähennys ylittää ansiotulosta valtiolle suoritettavan tuloveron määrän, se tehdään kunnallisverosta, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa. Kysyä voisi, miksi tällaisia turhia monimutkaisuuksia verolakeihin tehdään? Mediaanituloisella kirkko menettää 7 euroa (jos henkilö on kirkon jäsen) ja sen saa kunta.
Mediaanituloinen ei maksa valtionveroa lainkaan, vaikka taulukon mukaan siltä näyttäisi.
Hallitusohjelma: ”Selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön valtion tuloverotuksen yhteydessä toteutettava työtulotuki vuoteen 2022 mennessä. Se tarkoittaisi, että ansiotulovero voi olla negatiivinen pienituloisille palkansaajilla, eläkeläisillä ja yrittäjillä.” Tällainen tuki on jo olemassa kuten laskelma osoittaa.
Palkasta peritään verojen lisäksi eläkevakuutusmaksua 7,15 % ja työttömyysvakuutusmaksua 1,4 %.
Työnteko maksaa. On maksettava työmatkat, töihin tarvitaan usein omaa vaatetusta, on maksettava lasten päivähoito. Keskituloinen perhe, jonka kaksi lasta ovat päivähoidossa maksavat päivähoitomaksuja Helsingissä 403 euroa kuukaudessa.
Suomessa on tasa-arvoon perustuva verojärjestelmä. Samoista tuloista maksavat molemmat aviopuolisot yhtä paljon veroja. Koska mitään perhevähennyksiä ei ole, maksavat myös yksinhuoltajat yhtä paljon veroja samoista tuloista. Eroja tulee eri suuruisista kuntakohtaisista veroista sekä invalidivähennyksestä.
Mikkelissä kuntavero on 4 %- ja kirkollisvero 0,5 %-yksikköä korkeampi kuin Helsingissä. Siksi Mikkelissä mediaanituloinen maksaa 1415 euroa enemmän veroja kuin helsinkiläinen. Vastapainoksi asumiskustannukset: 4 huonetta + keittiön perheasunnon vuokra Helsingissä 1300-2000 euroa ja Mikkelissä 800 euroa/kk (Vuokra-ovi mainokset 6.7.2021).
Eläkeläisen verotus
Mediaanieläke oli 1 534 euroa kuukaudessa (2019). Koko vuoden eläketulo oli 18.408 euroa. Siitä maksetaan veroja Helsingissä 2588 euroa (14,1 %). Mikkelissä veroja maksetaan samasta eläkkeestä 540 euroa enemmän, koska sekä kunnallis- että kirkollisvero ovat korkeammat. Samansuuruisesta palkasta maksetaan veroja 840 euroa (4,6 %). Suuri ero johtuu siitä, ettei eläkeläinen saa työtulovähennystä, jonka saa vain palkkatulosta.
Alkanut inflaation vauhdittuminen johtaa eläkeläisten elintason heikentymiseen. Kaikki hinnat nousevat koko vuoden enemmän kuin vuoden alussa tehtävä taitetun indeksin mukainen eläkkeiden korotus seuraavalle vuodelle.
Työttömän verotus
Työttömyyspäivärahaa saava kahden lapsen yksinhuoltaja saa vuodessa päivärahatuloja 10.473 euroa. Niistä maksetaan veroja 1667 euroa. Miksi? Kyse on jonkinlaisesta kuntien ja seurakuntien valtionavustuksesta, koska korvauksen maksaa valtio kokonaan. Ehkä myös psykogiasta. Näin työttömät luulevat osallistuvansa yhteiskuntaan veroja maksamalla. Jos työttömyys on lyhytaikainen, saa verottaja suuremman osan takaisin, koska korvaus nostaa veroprogressiota (etenkin kun työttömyyskorvauksesta ei saa työtulovähennystä).
Huomaa kirkollisvero ja sairaanhoitomaksun korotus.
Pääomatulojen verotus
Vuoden 2020 lopussa 910.000 suomalaista yksityishenkilöä omisti suomalaisia pörssiosakkeita. Osakkeiden keskimääräinen tuotto on noin 3 % niiden pörssikurssien mukaan lasketusta arvosta.
Esimerkkiperhe oli perinyt 20.000 euron arvoiset osakkeet. Perintöveroa niistä oli maksettu 1600 euroa, koska verotus on progressiivinen ja perhe oli saanut osakkeet perimänsä asunnon lisäksi.
Vuoden osinkotuloista 600 euroa maksetaan pääomatuloveroa 153 euroa (25,5 %) eli saman %-määrän kuin mediaanituloinen maksaa ansiotuloveroa (26%). Veroprosentti nousee hieman suurten osinkojen yhteydessä (pörssiyhtiöistä saadun miljoonan euron osinkojen vero on 287.572 euroa eli 28,8 %). Veron määrää arvioitaessa on huomioitava, että yhtiö on maksanut voitostaan veroa 20 % ja vasta sen jälkeisestä tulosta voidaan maksaa osinkoja. Jos osingot ovat 50 % tilikauden voitosta, yhtiö maksaa toiset 20 % veroja toiminnan rahoituksen turvaamiseksi.
Verovähennykset
Laskelmassa ei ole huomioitu muita verovähennyksiä kuin lain mukaan automaattisesti laskettava, paitsi asuntolainan korkovähennys on huomioitu. Korkovähennyksen merkitys on alhaisten korkojen takia vähäinen ja se tullaan hallitusohjelman mukaan poistamaan kokonaan.
Tavanomaisia verovähennyksiä ovat ay-jäsenmaksu- ja työmatkavähennys. Työmatkakuluissa on 750 euron omavastuu. Esimerkkiperhe asuu Helsingissä ja käy töissä Vantaalla lentoasemalla. Työmatkakulut vuodessa 1100 euroa, josta verotuksessa saa vähentää 350 euroa.
Teollisuusliiton ja Teollisuuden työttömyyskassan jäsenmaksu vuonna 2021 1,33 % palkasta. Työttömyyskassan osuus on 0,33 %. Jäsenmaksu mediaanitulosta on 512 euroa.
Nämä kaksi vähennystä alentaisivat veron määrää 181 euroa vuodessa.
Asuntolainan korkovähennys huomioitu kokonaisverolaskennassa.
Työnantajan maksut työntekijän palkan lisäksi
Keskituloisen palkansaajan työnantaja maksaa palkoista 21-25 % valtiolle ja vakuutusyhtiöille siitä riippuen kuinka vaarallisesta työstä on kyse. Vaarallisuus vaikuttaa tapaturmavakuutusmaksun suuruuteen. Esimerkkiperheen kummankin työnantaja maksaa näitä maksuja 8.273 euroa vuodessa.
Työntekijä saa työeläkkeensä suurimmaksi osaksi työnantajan maksamista eläkemaksuista. Lisäksi hän saa turvan työttömyyden ja sairauden sekä kuoleman varalta. Laskelmassa nämä maksut on katsottu henkilökohtaiseksi palkkaeduksi, jonka hän itse maksaa työtä tekemällä. Tämä palkkaetu on samalla merkitty palkansaajan veroksi. Koska tapaturmavakuutus ei koske vapaa-ajan tapaturmia (työmatkaa lukuunottamatta), on se katsottu kokonaan työnantajan maksamaksi.
Työnantaja joutuu maksamaan myös työntekijän työterveyshuollon kustannukset, joista osan KELA maksaa takaisin. Kk-maksuesimerkki Terveystalon hinnastosta.
Mediaanituloisen palkankorotus
Mediaanituloisen (3210 €/kk) ansiotulojen veromäärä on 17 %. Kun mediaanituloinen saa 500 euron palkankorotuksen, hänen ansiotulojensa verotus korotuksesta on 46 % (sisältää työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksun).
Jos palkankorotus käytetään perheen kulutusmenoihin 24 % arvonlisäverokannalla, maksetaan arvonlisäveroa 628 euroa ja kokonaisveroaste nousee 56 %:iin.
Palkankorotuksesta työnantaja maksaa 20,6 % erilaisia vakuutusmaksuja. Jos nämä katsotaan työntekijän tuloksi ja veroluontoiseksi maksuksi, palkankorotuksesta verojen osuus on 64 %. Julkisen sektorin osuus on 2/3-osaa.
Laskennassa on katsottu, että kaikki muut verot ja maksut on maksettu mediaanitulosta ja palkankorotus voidaan käyttää kokonaan kulutukseen.
Sosiaaliturva
Kahden lapsen lapsilisä on vuodessa 2397 euroa, yksinhuoltajilla 3916 euroa.
Lapsilisän määrä yhdestä lapsesta 94,88, toisesta lapsesta 104,84 euroa kuukaudessa. Yksinhuoltajakorotus on 63,30 euroa kuukaudessa jokaisesta lapsesta, josta saa lapsilisää.
Kelan maksama työttömyysetuus on 33,78 e/pv, sekä lisänä kahdesta lapsesta yhteensä 7,78 e/pv. Kuukaudessa ansiotuloveron alaista työttömyyspäivärahaa saa 873 euroa, vuodessa 10.473 euroa.
Asumistukea eivät työssä käyvät mediaanipalkkaiset saa. Työtön yksinhuoltaja saa 80 % maksamastaan vuokrasta tukea. Esimerkkivuokra on 3-henkiselle perheelle Itä-Helsingistä 960 euroa/kk, minkä lisäksi tukea saa myös sähköstä ja vesimaksusta. Asumistuki 725 euroa kk:ssa eli 8700 euroa vuodessa. 3 h+k asuntojen vuokrat vaihtelevat Helsingissä 800 eurosta 1400 euroon.
Yksinhuoltajat saavat kahdesta lapsesta elatustukea 4.016 euroa vuodessa. Täysi elatustuki on 167,35 e/kk. Kun Kela maksaa elatustuen vähennettynä, saa yksinhuoltaja elatustuen ja elatusavun erotuksen sekä lisäksi elatusvelvolliselta elatusavun. Loppusumma on täyden elatustuen suuruinen.
Laskelman sosiaaliturvasta on vähennetty päivähoitomaksut. Kun molemmat ovat töissä, ja lapset varhaiskasvatuksessa (päivähoidossa) Helsingissä maksetaan ensimmäisestä lapsesta 288 euroa ja toisesta 115 vuodessa (11 kk maksut). Töissä käyvä yksinhuoltaja maksaa 594 euroa.
Työtön yksinhuoltaja voi viedä lapset päivähoitoon ilmaiseksi. Tai hän voi hoitaa lapset kotona ja saa kotihoidon hoitorahaa. Hoitorahan suuruus on yhdestä alle 3-vuotiaasta 342,95 e/kk ja yli 3-vuotiaista, alle kouluikäisistä lapsista kustakin 65,97 e/kk. Lisäksi maksetaan hoitolisää 183,53 euroa kk:ssa. Nämä tuet yhteensä ovat 7109 euroa vuodessa. Hoitorahaa ja työttömyysturvaa ei saa samanaikaisesti, minkä vuoksi tätä ei ole huomioitu.
Työtön yksinhuoltaja saa toimeentulotukea Kelan laskurin mukaan 295 euroa kuukaudessa eli 3546 euroa vuodessa. Työttömät yksinhuoltajat saavat lisäksi harkinnanvaraista toimeentulotukea välttämättömiin hankintoihin. Sitä ei ole laskelmassa huomioitu.
Välilliset verot ja erillisverot sekä maksut
Toisen aviopuolison nettotuloihin lisätty lapsilisät.
Kiinteistö- ja vastaavat verot kohdistettu ensimmäiselle palkansaajalle. Tämä lisää toisen puolison nettotuloja, ja rahaa on käytössä enemmän arvonlisäverolliseen kulutukseen.
Vero verosta-* merkki kertoo, että verosta ja maksusta maksetaan arvonlisävero.
1 Arvonlisävero
Perheen maksamien arvonlisäverojen määrä on laskettu kuluttajahintaindeksin mukaisten kulutuspainotusten mukaan siten, että käytettävissä on nettopalkka eläkemaksujen jälkeen lisättynä perheen saamalla lapsilisällä. Tarkempi jaottelu jäljempänä.
Vakuutusmaksuvero maksetaan kaikesta omaisuuden vakuuttamisesta. Kalleinta on vakuuttaa oma koti. Asuntoyhtiöissä kiinteistön vakuutuksen maksaa yhtiö eli se jaetaan osakkaille. Vero lisätään mm. liikennevakuutuksiin. Vero on 24 % vakuutusmaksusta ilman veroa. Henkivakuutuksista veroa ei makseta. Kotivakuutuksesta ja auton vakuutuksista maksettava vero vuodessa on yli 100 euroa.
Koska arvonlisäveron määrä on laskettu kuluttajahintaindeksin rakenteen mukaisesti, tulee laskelmassa vakuutusmaksuvero lasketuksi osana arvonlisäveron määrää.
Asuntojen peruskorjausten kuten putkiremonttien arvonlisävero on jätetty erikseen huomioimatta. Koska kansalaisella ei remontin takia ole lisätuloja, on hänen vähennettävä muita menoja remontin maksaakseen. Tämä johtaa verojen lisääntymiseen, mutta sitä ei ole huomioitu. Lisäverotus johtuu siitä, että säästettävistä menoista osa verotetaan pienemmällä verokannalla (esimerkiksi lomamatkat ja -asuminen 10 %).
Kun perheen toinen puoliso maksaa esimerkiksi sähkön kulutuksen arvonlisäveron, jää toiselle puolisolle enemmän rahaa käyttöön. Tämä raha käytetään esimerkiksi ulkomaan matkoihin (alv 0 %), kotimaan matkailuun (alv 10 %) tai kodin sistukseen tms menoihin (alv 24 %). Laskelmassa tämä on huomioitu puolison maksaman arvonlisäveron lisäyksenä kuluttajahintaindeksin rakenteen mukaisesti.
2 Varainsiirtovero asunnosta
Oman asunnon ostosta maksetaan varainsiirtoveroa 2 % kauppahinnasta, myös taloyhtiön velkaosuuden osalta. Vero maksetaan heti. Vero on jaettu laskelmassa viidelle vuodelle. Ensiasunnon ostaja ei maksa varainsiirtoveroa.
3 Asunnon hankinnan arvonlisävero
Asunnon kauppahinnassa ei ole eritelty arvonlisäveroa. Asuntorakentamisessa kaikkien verojen osuus on liki puolet asunnon hinnasta. Arvonlisävero sisältyy rakentamisen hintaan kahta kautta: ostoista ei saa veroa vähentää, ja palkkoihin ja niiden sosiaalikuluihin lisätään 24 %:n vero, mikäli ne ylittävät 50.000 euroa. Vain tontti ja viranomaisluvat ovat arvonlisäverottomia.
Asunnon arvonlisävero on laskelmassa jaettu 15 vuodelle. Asuntolainan pituus on arvioitu samaksi, 15 vuotta.
4 Kiinteistövero ja kunnossapitomaksu
Jos perhe asuu asunto-osakeyhtiön omistamassa kerrostalossa, kiinteistövero maksetaan osana hoitovastiketta. Vuokra-asunnon vuokra sisältää kiinteistöveron. Monet ”asiantuntijat” haluavat korottaa kiinteistöveroa, koska se on pakko maksaa. Veron korotuksesta kärsivät eniten oman asunnon hankkineet ja eläkkeelle siirtyneet pienituloiset henkilöt. Usein heidän asuntonsa ovat iäkkäitä ja edellyttävät putkiremonttia ja muuta peruskorjausta. Näiden korjausten yhteydessä maksettava arvonlisävero on samansuuruinen kiinteistöveroon verrattuna.
Helsingissä vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti on 0,41 %. Kiinteistövero-% on Helsingissä alhainen, mutta muuta maata korkeampi tonttien hinta (sen verotusarvo) korottaa maksettavia kiinteistöveroja. Helsingissä noin 100 m2 rivitaloasunnosta kiinteistövero on 300 euroa.
Kiinteistöveron piti poistaa katumaksut. Ja poistikin, paitsi että tilalle tulivat katujen kunnossapitomaksut. Helsingin pohjoisen kantakaupungin alueella maksu määräytyy seuraavasti: Kiinteistön vuosimaksu (€) = 0,117 * käytetty kerrosala (m²) + 0,15 * tontin pinta-ala (m²). Summaan lisätään arvonlisävero 24 %
Esimerkiksi 13 huoneiston kerrostalossa, jonka kerrosala on 1250 m² ja tontti 1200 m², maksu huoneistoa kohden on keskimäärin (0,117 * 1250 + 0,15 * 1200) / 13 = 25,10 € (+ alv) vuodessa.
Kunnossapitomaksun luontoinen on maaseudulla tiemaksu, joka maksetaan yleisten teiden ulkopuolella asuvien teistä, joita kuka tahansa saa käyttää. Nuo maksut ovat 30 - 100 euroa vuodessa.
Kiinteistöveron määräytymisestä Taloustaito
Hallitusohjelma: ”Kiinteistöverouudistuksessa päämääränä on uudistus, jossa kiinteistöverotusarvot kokonaisuutena heijastavat nykyistä paremmin käypiä arvoja. Kiinteistöverouudistuksen valmistelussa on otettava nykyistä paremmin huomioon sekä maapohjan että rakennusten todellinen markkina-arvo.” Seuraus: veronkorotukset
VTT:n arvion mukaan asuinrakennusten korjauksiin olisi sijoitettava keskimäärin 9,4 miljardia euroa vuosina 2016-2025. Seuraavalla kymmenvuotiskaudella asuintarkennusten korjaustarve kasvaa edelleen 1,1 miljardia euroa.
10 miljardin euron asuntojen peruskorjaukset sisältävät arvonlisäveroa kaksi miljardia euroa. Verohallinto kerää kiinteistöveroja tänä vuonna kunnille arviolta 1999 miljoonaa euroa.
Peruskorjausten 2 miljardin euron arvonlisäveron lisäksi on asunnon omistajien säästettävä 8 miljardia euroa korjauksiin.
5 Kesämökin kiinteistövero
Keskituloinen asuntovelkainen ei pysty hankkimaan kesämökkiä, mutta saattaa sellaisen periä, jonka jälkeen kesämökistä maksetaan kiinteistöveroa 2-kertainen määrä vakituisen asunnon veroon verrattuna. Suomessa verotettavia kesämökkejä on 507.000.
Mikkelissä yleinen kiinteistöveroprosentti 1,37 %, mitä noudatetaan kesämökkitonttien verotuksessa. Kesämökin veroprosentti on 1,5 %. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,62 %.
Esimerkissä suvun isoäiti oli jäänyt leskeksi ja lahjoittanut kahdelle lastensa lapsille mökin. Mökistä maksettava kiinteistövero jaetaan kahden perheen kesken.
6 Jätevero ja jätemaksu
Jäteveron maksaa yhtiö, jonka auto tuo jätteet kaatopaikalle. Yhtiö veloittaa veron taloyhtiöltä, joka siirtää veron hoitomaksuun (vastikkeeseen). Vero on 70 euroa tonnilta. Laskelmassa on oletettu, että perhe tuottaa sekajätteitä 5 kg viikossa.
Nelihenkisen perheen vakituisen asunnon jätemaksu on Mikkelissä 209,96 euroa, mikäli itse vie jätteet aluekeräyspisteelle. Kesämökin maksu on 61,19 euroa vuodessa.
Useat kunnat perivät hulevesimaksua sade- ja lumen sulamisvesien "käsittelystä". Hulevesimaksuksi on laskelmassa arvioitu 100 euroa. Hulevesimaksu on esimerkki virkamiesten ehtymättömästä kekseliäisyydestä uusien verojen määräämiseksi.
Jätemaksu on laskelmassa käsitelty verona, koska siitä ei voi välttyä, ja koska ei niin kauaa ole kulunut ajasta, jolloin jätemaksuja ei peritty. Helsingissä jätemaksuun sisältyy myös piilovero.
7 Sähkövero
4-henkisen perheen sähkönkulutus vuodessa on noin 5200 kWh. Jos perhe asuu sähkölämmitteisessä omakotitalossa, jossa myös käyttövesi lämmitetään sähköllä, on kulutus ja sähkövero 4-kertainen. Sähköveroa maksaa myös taloyhtiö, erityisen paljon, jos kerrostalossa on yhteinen saunatila.
Veroluokkaan I kuuluvat kotitaloudet, julkinen sektori, maataloussektori sekä palvelutoiminnot. Sähkövero luokassa I on 2,253 snt/kWh.
8 Ajoneuvovero
Joka vuosi maksettava ajoneuvovero vaihtelee auton moottorin koon ja päästöjen mukaan. Kalliissa sähköautoissa ajoneuvovero on pienempi. Uuden auton rekisteröintimaksua ei ole huomioitu. Ajoneuvoveron määrä otettu Renault Meganen hinnastosta.
9 Autovero
Myös autovero vaihtelee auton moottorin koon ja päästöjen mukaan. Hankittaessa maksettu autoveron määrä on jaettu viidelle vuodelle. Veron määrän voi laskea verohallinnon laskurilla. Verotieto otettu Renault Meganen halvimman (23.990 euroa) auton hinnastosta.
"Autovero lasketaan arvonlisäveron sisältävästä ns. yleisestä myyntihinnasta." Ilmaisu tarkoittaa suomeksi samaa kuin kaikessa kulutuksessa: Suomessa maksetaan veroa verosta. Tätä havainnoidaan verolaskelmalla (pohja). 19,4 %:n arvonlisävero loppuhinnasta on sama kuin 24 % verottomasta hinnasta.
10 Auton polttoainevero
Keskimäärin henkilöautoilla ajettiin 13.794 kilometriä vuodessa (2018). Esimerkkiperheen vuotuisten ajojen määräksi on arvioitu 27.000 kilometriä eli kumpikin perheessä ajaa keskimääräisesti, vaikka autoja on perheessä vain yksi (2019 laskelmassa 20.000 km). Auton bensiinin kulutus arvioitu 7,5 litraksi/100 km (lyhyet paikallisajot nostavat kulutusta). Polttoainelitrassa veroa on 75,96 senttiä. Lisäksi maksettava arvonlisävero huomioitu kohdassa 1.
11 Auton katsastusmaksu
Katsastuksen ja päästömittauksen saa noin 50-70 eurolla (sisältää arvonlisäveron). Autoja ei katsasteta joka vuosi. Katsastus on pakollinen, minkä vuoksi se rinnastetaan viranomaismaksuun, vaikka maksun saa yksityinen yritys. Perheessä on kummallakin puolisolla auto, joista toinen katsastusvuorossa.
12 Kunnalliset pysäköintimaksut ja pysäköintivirhemaksut
Vantaalla pysäköintimaksut ovat 1-2 euroa tunnilta, Helsingissä kanta-alueilla 4 euroa tunnilta. Pysäköity auto vie tilaa noin 10 m2. Yhden paikan pysäköinnistä maksetaan Vantaalla noin 300 euroa/kk (sis alv 24 %), mikä on enemmän kuin uuden asunnon vuokra 10 neliöltä. Pysäköintimaksu voidaan tällä perusteella rinnastaa veroon.
Kunnalliset pysäköintivirhemaksut ovat piiloverotusta. Korkea virhemaksu johtaa myös korkeisiin yksityisen pysäköinnin hintoihin. Vantaalla virhemaksu on 60 euroa, Helsingissä 60-80 euroa ja Mikkelissä 45 euroa.
Esimerkkiperheen molemmat aikuiset ovat saaneet kumpikin yhden virhemaksun vuoden aikana sekä pysäköineet maksullisilla paikoilla kumpikin noin 2 tuntia viikottain.
13 Ylinopeussakot
Esimerkkiperheen molemmat puolisot ovat ajaneet kerran ylinopeutta (16-20 km/100) ja saanut 170 euron liikennevirhemaksun.
Liikennevirhemaksut voidaan rinnastaa veroihin mm. koska ne ovat suhteettoman korkeat tehtyyn virheeseen verrattuna (etenkin kun niitä verrataan väkivaltarikosten tuomioihin) ja koska Sipilän hallitus (2015-19) korotti ja halusi korottaa vielä lisää sakkoja valtion kirstunpohjan täyttämiseksi.
Baltian maissa liikennesakkojen määrä on 12-40 euroa, missä ei ole mukana verotusta, vaan tarkoitus on vain saada kuria liikenteeseen. Pieni sakko ajaa saman asian kuin Suomen kymmenkertaiset sakot.
14 Virvoitusjuomavero
Virvoitusjuomavero on 0,32 euroa litralta (mehuista, kivennäisvedestä, vedestä). Alkoholittomista oluista, viinistä ja siidereistä maksetaan myös 0,32 euroa litralta.
Veron maksaa teollisuus tai maahantuoja ja vero siirretään kuluttajahintoihin (lisäämällä siihen arvonlisävero). Perheessä juodaan viikossa noin kuusi puolen litran pulloa/tölkkiä alkoholittomia juomia.
15 Juomapakkausvero
Oluttölkkien pakkausvero sisältyy laskelmassa alkoholiveroon. Limonadien, vesien ja muiden alkoholittomien juomien pakkausvero on 0,51 euroa juomalitralta. Laskelmassa pakkausten määrä sama kuin virvoitusjuomaveron peruste.
16 Alkoholivero
Alkoholijuomien kokonaiskulutus oli 9,2 litraa sataprosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti vuonna 2020. Kokonaiskulutus väheni vuoteen 2019 verrattuna 5,2 %. Esimerkkijuomiksi on otettu alkoholiverotussivuilta viini, olut ja väkevä viina.
17 Tupakkavero
Savukkeiden vähimmäisvero on 30,225 senttiä/kpl. Esimerkkiperheessä molemmat tupakoivat noin askin viikossa eli vuodessa 1000 kpl.
18 Kalaston hoitomaksu
Vuotuinen kalaston hoitomaksu valtiolle on 45 euroa. Lisäksi maksettavaksi tulevat kalastusluvat. Saimaan Hartikkalan kalastuskunta laskuttaa ranta-asukkailta 7 euroa per verkko tai katiska (2 vuoden lupa). Suurin osa kalastonhoitomaksusta menee byrokratian pyörittämiseen.
19 Rahapelien arpajaisvero
THL:n kyselyn vastaajat ilmoittivat käyttäneensä vuonna 2019 keskimäärin rahapeleihin viikon aikana n. 10 euroa. Aikuinen suomalainen käyttää rahapeleihin keskimäärin 500 euroa vuodessa. Lotossa arpajaisvero on 12 %, joka on vähennetty lottovoitosta. Vuonna 2021 Veikkauksen pelien kuten lotto, vero on alennettu 5,5 %:iin. Alennuksella turvataan rahapeleistä valtion avustusta saavien järjestöjen tuloja. Arpajaisveroa peleistä maksetaan tänä vuonna keskimäärin 30 euroa/aikuinen, normaalivuonna 60 euroa.
20 Perintövero- ja lahjavero
Monissa 35-50-vuotisten perheissä joku neljästä vanhemmista kuolee tarkasteluajanjaksona. Esimerkissä vanhempien perheen asunnon ja muun varallisuuden arvo on ollut 300.000 euroa. Kuolleen omaisen omistuksen puolikkaan arvosta perheen lapsi (lapset) joutuvat kukin maksamaan perintöveron, joka on 15.200 euroa. Lapset eivät kuitenkaan saa perintöä, koska leski jää asuntoon asumaan, eikä hänen pankkitiliinsä kosketa lapsen veron takia. Pörssiosakkeet on jaettu lapsille. Perintövero maksetaan noin vuoden sisällä kuolemasta, ja se on tässä verolaskelmassa jaettu 5 vuodelle.
Isovanhemmat olivat lahjoittaneet kahden lapsensa perheiden lapsille kesämökin, jonka käypä arvo oli 150.000 euroa. Tästä aiheutui kaksi lahjaveroa, kumpikin 7100 euroa. Esimerkkiperheen saaman osuuden vero on jaettu 5 vuodelle.
Perintö- ja lahjaverot maksetaan verotetuista tuloista ja perinnöt ovat edellyttäneet säästäväisyyden lisäksi ensin verojen maksuja ja vasta sen jälkeen syntyy perittävää. Moninkertaisen verotuksen takia perittyä varallisuutta ei ole katsottu tässä laskelmassa saajien tuloksi.
21 Lupa- ja valvontamaksut
Suomessa yritykset/ammatinharjoittajat joutuvat maksamaan lukusia erilaisia lupa- ja valvontamaksuja. Olin aikanaan makkaroita valmistavan perheyrityksen tilintarkastaja. Maksoin viranomaisille tilintarkastusluvasta ja valvonnasta vuosittain maksuja, jotka edelleen veloitin asiakkailtani. Makkaratehdas maksoi tilintarkastajan valvontamaksun ja lisäksi se maksoi tehtaalla käyneen terveystarkastajan valvontamaksut. Sitten on kaikenlaisia maksullisia hygieniapasseja, pakkokurssituksia jne. Näin makkaran loppuhinnassa oli arvonlisäveron lisäksi erilaisia sähköveroja sekä lupa- ja valvontamaksuja päällekkäin. Tätä hämähäkin verkkoa ei laskelmassa ole selvitetty.
Esimerkkinä on kuitenkin huomioitu hygieniapassi, joka on oltava lukuisiin eri tehtäviin hakiessa. Ruokavirasto perii jokaiselta 6,00 €/hygieniapassi. Maksun veloittaa kuluttajalta testaaja. Testaukset tekevät yksityiset tahot, ja niiden kokonaishinta (sis arvonlisävero ja ruokaviraston maksu) vaihtelee 30 eurosta 100 euroon. Koska kyse on lainsäädännössä esitetty vaatimus passista, on se katsottu tässä laskelmassa kokonaan viranomaismaksuksi.
22 Tullit
Jos EU:n ulkopuolelta tulevan lähetyksen arvo ylittää 150 euroa, on se tullattava ja maksettava sekä arvonlisävero että tulli. Tulli määräytyy tuotteen ja kuljetuksen yhteishinnasta. Tullin määrä riippuu tavarasta. Kiinasta tulevista tietokonetarvikkeista ei makseta tullia, mutta esimerkiksi sisustustuotteiden tuonnista tulli on 3,7 %. Korkein 37 %:n tulli maksetaan esimerkiksi vaatteiden tuonnista Yhdysvalloista. Tullimaksut annetaan EU:lle. Suomi saa ottaa pienen osan käsittelykustannuksina.
Ulkomaisen verkkokaupan lisäännyttyä on laskelmassa huomioitu 5 %:n tulli 5000 euron arvoisesta vuotuisesta tuonnista. Tullauksessa maksetaan myös arvonlisävero. Se sisältyy selvityksen kohtaan 1.
23 Vesimaksujen piilovero
Kerrostaloissa veden kulutus on keskimäärin noin 150 litraa per henkilö vuorokaudessa. Veden käyttömaksut ilman hulevesimaksua Salossa on 834 euroa. Osa hinnasta on piiloveroa. Vedestä maksetaan monissa kunnissa perus- ja liittymismaksuja käyttömaksun lisäksi.
Pääkaupunkiseudulla perustettiin kuntien yhteinen Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut kuntayhtymä, joka hoitaa sekä vesi- että jätehuollon. Perustettaessa kuntien omistama infrastuktuuri siirrettiin ”käypään hintaan” yhtymälle. Tuo käypä hinta oli sen hetkiseksi arvioitu jälleenhankintahinta. Infra oli maksettu jo aiemmin käyttö- ja perusmaksuina. Kuntayhtymässä ne maksetaan toiseen kertaan ja vielä korotettuun arvoon.
Koska mitään todellista ei siirretty, laitettiin taseen velkapuolelle 1188 miljoonan euron velka kunnille. Tällaista feikkivelkaa ei tarvitse lyhentää, minkä vuoksi se oli vuonna 2020 1146 miljoonaa euroa. Feikkivelasta peritään korkoa, jonka asukkaat maksavat vesi- ja jätemaksuissa. Korot kunnille olivat vuonna 2010 57 miljoonaa euroa ja viime vuonna 62 miljoonaa euroa. Asukkaat maksavat veden hinnassa 5,5 %:n koron, mikä on viime vuosien korkotasoon suhteutettuna puhdasta yhteiskunnallista huijausta. Korot ovat veden ja jäteveden kulutusmaksuista 31 %, eli vedessä ylihintaa on kolmannes.
Jossain vaiheessa (noin 2025) alkaa velkojen lyhentäminen. Jotta se olisi mahdollista, on veden hintaa nostettava reippaasti. Tosin nytkin ylihinnoitellusta infrasta kirjataan poistot, jotka nostavat veden hintaa, koska HSY tuotti viime vuonna 28 miljoonan euron voiton. Kun ylihinnan poistopohja loppuu, tämä järjestely johtaa lainanlyhennysten suoraan hinnoitteluun veden hinnassa.
Samalla tavalla puliveivaavat muutkin. Mikkelin vesilaitos maksaa kaupungille vuodessa 500.000 euroa korvausta peruspääomasta. Se on 7,4 % veden hinnasta eli liikevaihdosta 6,75 miljoonaa euroa.
Salon kaupunki (2019) laskutti 1,5 miljoonaa euroa ”rahoituskuluja” vesiliikelaitokselta. Veden myyntituotot olivat 8,7 miljoonaa. Korko on 4 % samalla lailla kuntainliiton yhteydessä kehitetystä peruspääomasta (ei Salossa velasta, mutta lopputulos on sama). Kunnat käyttävät samoja konsultteja, jotka harhauttavat kuntajohtajat puliveivaamisen tielle.
Piiloveron määräksi on laskettu 20 % keskimääräisen talouden käyttämästä vesimäärästä Salon kaupungin vesimaksuilla, ei kuitenkaan hulevesimaksua.
Veden hinnasta on maksettu kuntien käyttökuluja. ROTI-raportin 2021 mukaan ”Vesihuollon kokonaisinvestoinnit pitäisi jatkossa lähes kaksinkertaistaa (400 milj € -> 770 milj €) ja vesihuoltoverkostojen saneerausinvestoinnit on nelinkertaistettava, jotta korjausvelka saadaan hallintaan ja verkostojen toimintavarmuus turvattua. Tämä johtaa veden hinnan suureen korotukseen ja vielä enemmän, jos rahoittajaksi otetaan sijoittajat.
24 Sähkönsiirtomaksun ylihinta
Caruna perii sähkönsiirrosta ylihintaa, joka siirretään veroparatiisiin korkokikkailulla. Julkisen paineen takia Caruna on viime vuosina alkanut maksaa hieman yhteisöveroja, alkuvuosina käytännössä ei lainkaan.
Carunan liikevaihto vuonna 2020 oli 475 miljoonaa euroa. Korkoina siitä siirrettiin verotta 127,3 miljoonaa euroa omistajille, joiden joukossa on myös suomalaisia eläkevakuutusyhtiöitä. Carunan sähkönsiirtohinnassa on siten ylihintaa 27 %. Yhtiö ei jaa osinkoja, koska ne edellyttävät verojen maksua. Kuluttaja maksaa ylihinnasta 24 %:n arvonlisäveron, mitä ei ole huomioitu, koska se on käsitelty omana eränään.
Carunan verkon maakaapelointiaste on 59 %. Yhtiön liikevoitosta 171 miljoonaa euroa on jo vähennetty tehdyn kaapeloinnin kustannukset.
Elenia on jäänyt vähemmälle huomiolle. Se on ostanut sähköverkkoja 1,7 miljardin velan turvin. Velasta maksettiin viime vuonna 45 miljoonaa euroa korkoja (korko alle 3 %). Elenia maksaa Suomessa asianmukaiset verot.
Veroluontoiseksi maksuksi sähkönsiirtomaksu voidaan katsoa, koska ylihinta perustuu Suomen hallituksen tekemiin päätöksiin ja koska siirtohinnoittelua valvova energiavirasto on varsin lepsu hinnankorotuksia salliessaan.
Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Etelä-Savossa Suur-Savon Sähkön omistavat kunnat. Myös se nosti siirtohintoja, mikä mahdollistaa kunnille korkeammat osingot. Vuonna 2012 ennen Carunaa yhtiön liikevoitto (ilman Almamedian osakeseikkailutappioita) oli 6 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 kaksinkertainen ja 2019 yli kolminkertainen 20 miljoonaa euroa. Selkeää piiloverotusta.
Siirtohintojen ylihinta on laskelmassa käsitelty verona varoituksena siitä, mitä tulee käymään kun vesilaitoksia aletaan yksityistämään. Ylihinnaksi on merkitty 20 %.
25 Muovivero (EU-vero)
26 Digivero (EU-vero)
EU:lle tilitetään tällä hetkellä Suomen perimät tullimaksut. Jatkossa EU:lle tullaan maksamaan myös erillinen muovivero ja digivero. Myös hiiliverosta on ollut suunnitelmia. Uudet verot tulevat nostamaan suomalaisten veroastetta entisestään.
Suomi maksaa muiden EU-maiden velkoja ja korkoja. Nämä maksut kerätään veroina, minkä vuoksi niitä ei ole erikseen huomioitu laskelmassa.
27 Ruuhkamaksu
Ruuhkamaksu tulee koskemaan erityisesti työmatkaliikennettä. Kamerat kuvaavat autojen rekisterinumerot, joiden perusteella lähetetään auton haltijalle maksulappu, ilmeisesti kuukausittain. Maksullisia kamerapisteitä olisi lähinnä kaupunkien sisääntuloväylillä.
28 Koronatodistuksen ylihinta
Koronatodistuksen hinnoittelu on esimerkki siitä, kuinka kuluttajien maksamien palvelujen hinnat nousevat sen takia, että valtio tukee hintaa. Näin on käynyt mm. kotitalousvähennyksen jälkeen. Myös yksityissektorin tuottamien terveyspalvelujen yhteydessä on käynyt samalla tavalla. Koronatodistus on useimmiten ilmainen ja sen korkean hinnan maksavat veronmaksajat. Mutta kun todistuksen joutuu maksamaan itse, ylihinnoittelu tulee kuluttajan maksettavaksi. Blogi "100 miljoonan euron koronahuijaus?"
29 Muut välilliset verot, ilmastoverot, päästömaksut
Siltä osin kuin päästöoikeuksista jo nyt maksetaan energiantuotannossa tai teollisuudessa, oikeuksien maksut siirretään kuluttajahintoihin. Polttomoottorien poistaminen käytöstä johtanee myös pienkoneiden kuten moottorisahojen lisäverottamiseen.
Kuluttajahintaindeksin mukainen kulutus
Itse kaikki laskunsa maksava keskiverto suomalainen käyttää neljänneksen tuloistaan asumiseen. Joka kahdeksas euro menee ruokaan. Jos esimerkkiperhe käyttää kaikki tulonsa muiden verojen maksamisen jälkeen kulutukseen, se maksaa vuoden aikana ostoissaan arvonlisäveroa 7571 (2019 laskelmassa 9765) euroa.
Laskennan muutos (2019 verrattuna) johtuu siitä, että puolison 1 arvonlisäveroja vähensivät huomioidut kiinteistö- ja perintöverot, joista ei makseta arvonlisäveroa. Sen sijaan vero-verosta sisältävien maksujen (esim. polttoainevero) arvonlisävero on huomioitu.
Laskelmassa ei ole huomioitu asuntolainan hoitokustannuksia.
Veroja voi välttää jättäytymällä pois työelämästä, kuluttamalla vähemmän, lopettamalla tupakanpolton ja alkoholin käytön sekä tekemättä koskaan virhettä liikenteessä ja pysäköinnissä. Kiinteistöverosta voi välttyä muuttamalla asumaan veneen alle.
Nämä ovat yksilön ratkaisuja. Julkinen sektori ei osaa säästää. Veroja ja maksuja tullaan korottamaan sitä enemmän, mitä enemmän kansalaiset säästävät.
Marinin hallitusohjelman verouudistukset (=korotukset)
Energiaverotuksen uudistus, liikenteen verotuksen uudistus, kiertotalouden edistäminen sekä päästöihin perustuvan kulutusverotuksen selvittäminen.
Hallitus ei pidä tarkoituksenmukaisena ansiotulojen veron yleistä keventämistä
Jatketaan nk solidaarisuusveroa hallituskauden loppuun.
Ansiotuloverotukseen tehdään ansiotason nousua ja inflaatiota vastaava tarkistus vuosittain.
Alennetaan verotukea yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä korotetaan verotasoa lämmityspolttoaineissa. Verotulot kasvavat yhteensä 100 miljoonaa euroa
Fossiilisten polttoaineiden verotusta korotetaan kuluttajahintojen ennustetun nousun mukaisesti 250 miljoonalla eurolla
Poistetaan arvonlisäveron verovapaus alle 22 euron arvoisilta EU:n ulkopuolelta tuoduilta tuotteilta
oman asunnon asuntolainan korkojen verovähennyksistä luovutaan
Kehitetään elintarvikkeiden ja muiden kulutustuotteiden elinkaaripäästöjen arviointia kulutusverotuksen suuntaamiseksi ilmasto- ja ympäristövaikutukset huomiovaksi.
jatkaa tupakka- ja nikotiinituotteiden asteittaisia veronkorotuksia yhteensä 200 M eurolla.
jatkaa alkoholiveron maltillisia korotuksia 50 miljoonalla eurolla
korottaa 25 miljoonalla eurolla virvoitusjuomaveroa
mahdollisuuden ottaa käyttöön kansanterveyttä edistävän veron, joka kohdistuisi esimerkiksi sokeriin.
Kehitetään elintarvikkeiden ja muiden kulutustuotteiden elinkaaripäästöjen arviointia kulutusverotuksen suuntaamiseksi ilmasto- ja ympäristövaikutukset huomiovaksi.
Kiinteistöverouudistuksessa päämääränä on uudistus, jossa kiinteistöverotusarvot .. huomioon sekä maapohjan että rakennusten todellinen markkina-arvo.
Mahdollisen maakuntaveron käyttöönotolla ei ole tarkoitus nostaa verotuksen tasoa.
Lopuksi ennuste maakuntaverosta
Sosiaali- ja terveyspalvelut maksetaan kuntien ja valtion varoista (kuluttajien palvelumaksut ovat vähäiset, työnantajien nettomaksut työterveyshuollosta merkittävät).
Kun SOTE-palvelut siirretään maakuntien vastuulle, tulevat niiden menot nousemaan huomattavasti mm. palkkojen harmonisoinnin, uuden väliportaan organisaation tarvitsemien resurssien ja erilaisten järjestelymenojen (mm. IT) takia. Ongelmaksi tulee myös kunta- ja kuntayhtymien nykyiset suuret velat.
On liiankin helppoa ennustaa, että jatkossa kuntavero + maakuntavero + valtion verot tulevat ylittämään olennaisesti nykyisen kunta- ja valtionverojen määrät. Veronkorotuksia voidaan vähentää lisää velkaa ottamalla.
Laskelman perusteet
Laskelman perustaksi on tuloina käsitelty mediapalkkatulo ja lapsilisät. Kulutusverojen määrä on laskettu tyypillisen 4-henkisen perheen kulutuksesta, jonka luvut on saatu tilastotiedoista. Kulutustottumukset toki vaihtelevat eri perheissä. Se ei kuitenkaan olennaisesti vaikuta verojen määrään, mikäli tulot ovat vakiot. Jos jossain perheessä ei tupakoida, säästyneet tupakan hinta, tupakkavero ja tupakan arvonlisävero käytetään johonkin muuhun, esimerkiksi kodin kalusteisiin ja laitteisiin ja sitä kautta maksetaan enemmän arvonlisäveroa.
Isommat erot syntyvät lomamatkoista, jos ne tehdään kotimaan ulkopuolelle. Tämä vähentää Suomessa maksettujen verojen määrää, mutta lisää matkakohdemaan verotuloja.
Selvitys ei sisällä arvioita siitä, mitä verotukselle pitäisi tehdä. Toimenpiteistä tullaan tekemään erillinen kirjoitus. Tätä selvitystä voidaan käyttää esimerkiksi opetusaineistona verotuksesta kiinnostuneille.
Alkuperäinen selvitys julkaistu Iltalehdessä 10.4.2019. Iltalehti poisti kirjoituksen loppuvuonna 2020. Kirjoitus on luettavissa Webin arkistosta. Selvityksessä keskituloisen maksamien verojen kokonaismäärä oli 74 %.
Muutokset uuden laskelman perusteissa:
laskelma perustuu mediaanituloon (alkuperäinen keskimääräiseen tuloon)
työnantajan työntekijän puolesta maksamat eläke- ja muut palkkaperustaiset maksut (pl. tapaturmavakuutusmaksu) on lisätty palkansaajan tuloksi ja maksuiksi (tämä alensi veroprosenttia)
veroja on korotettu (polttoainevero)
joitakin laskelman veroja ja maksuja on tarkennettu (kiinteistövero)
2019 puuttuneita veroja ja maksuja lisätty (vesimaksun piilovero, tulli)
tuloihin lisätty osinkoja ja niiden pääomatulovero perityistä pörssiosakkeista.
