Tietokoneet elämässäni - osa 6, Ihmeellinen tiedonsiirto, 1991-1995

Sähköinen tiedonsiirto on muuttanut ihmisten elämää jopa enemmän kuin tietokoneet. Tosin ilman toista ei olisi toista. Jos unohdetaan työasiat, ihmisen arjessa ovat muuttuneet mm. posti, sanomalehdet, kirjat, pankkiasiointi, maksaminen, tavaroiden ostaminen, terveydenhoito, opiskelu, tiedon haku, liikkuminen, rikosilmoitukset. Vapaa-aikaan on tullut kaikenlainen nettipelaaminen korvaamaan nuorten urheilua.


Mikä ei ole muuttunut? Kaikenlainen käsin tekeminen. Metsässä kulkeminen (tosin siinäkin gps vaikuttaa), soutaminen, saunominen, seksi (66 vuoden jälkeen Playboy-paperilehti lopetettiin 2020), ateriointi (keittokirjat on korvannut nettireseptit ruoan valmistuksessa).


Modeemit ja sähköpostit

Nokian 2400/1200 modeemi

1980-luvulla lähetettiin jo sähköposteja mm. Telesampo-päätteiden avulla. Siirryin sähköpostien käyttäjäksi vasta vuosikymmenen vaihteessa. Sen aikaiset modeemit olivat hitaita. Ensin otettiin lankapuhelimella yhteys kioskipalveluun ja näin voitiin lähettää ja vastaanottaa sähköposteja. Tiedostojen siirtokin oli mahdollista. Ensimmäisen käyttämäni modeemin nopeus oli 1200 bittiä sekunnissa. (Kuvan linkki) Seuraava tuplasti nopeampi. Kun ei tiennyt paremmasta, kaikki tuntui suurelta juhlalta. Asioiden hoidon kannalta ongelma olikin se, ettei ollut vastapuolia, joille olisi lähettänyt tai joilta olisi vastaanottanut jotain.

Uudesta elämänmuutoksesta kertoo käyntikortti noin vuodelta 1990. Vaahteranlehti on skannattu metsästä syksyllä löytämästäni pudonneesta lehdestä. Vaan kiintoisinta tässä on ensimmäinen sähköpostiosoitteeni Pauli@edi1.pp.fi. Sen jälkeen on osoitteita riittänyt: hotmail, welho, eyi, procountor, outlook, vantaa, paulivahtera.fi. Vasta gmail´in tulo vakiinnutti osoitteeni. Iki´ä en ole koskaan käyttänyt.

Maksan 100 mbs, teoriassa saan 50, käytännössä 10 syksyllä ja 3 kesällä. Lähetys on nopeampaa

Mökilläni on tänään 100 MB/s:n yhteys. Käytännössä ei siihen pääse lähellekään, vaikka minulla on tehomodeemi ja lisäantenni. Vasta kun ihmiset lähtevät syksyllä pois mökeiltään, voi päästä 10 mbs nopeuteen.


29.8.2021 Telia on tuonut 5G:n mökkialueelle. Samalla 2G:n nopeus parani (lataus 14, lähetys 20).


Ensimmäisen sähköpostini lähetin 1 kb/s nopeudella. Tänään 10000 kb/s nopeudella, jos Telia suo. Työasioiden ja näiden nettisivujen päivittämiseen nopeus on hieman hidas kesäisin, jolloin joutuu tyytymään 3000 kb/s nopeuteen. Tai sanoisin, että huomaa, ettei nopeus ole parhaimmillaan, mutta se tosiasiassa haittaa vain tämän Wix-sivuston päivittämisessä. Jos haittaa, muistelen ensimmäistä modeemiani. Suurempi ongelma ovat katkenneet yhteydet. Niitä on usein. Silloin voi käyttää apuna yhteyttä puhelimen kautta.


Internetissä toimivan Solo-verkkopankin Merita lanseerasi vuonna 1997. Siihen asti kuljetin maksettavat laskut pankkisiirtokuoressa vanhaan HOP:n pääkonttoriin. Kun kollegat kauhistelivat nettimaksujen riskejä, sanoin, että haluan elämääni jännitystä ja siksi otan verkkopankin heti käyttöön. Aiempia verkossa tehtäviä pankkimaksuja MikroSYP ja ulkoisia maksuautomaatteja en käyttänyt.


Intranet


1990-luvun puolivälin jälkeen suurimpiin organisaatioihin, mm yrityksiin ja yliopistoihin, tuli ennen internetin voittokulkua Intranet (sisäverkko). Sitä käytettiin sisäiseen viestintään ja tietojenkäsittelytoimintoihin. Tilintarkastustoimistossamme ei ollut intranettiä, koska olimme muutoinkin kaikessa jälkijunassa.


Sähköinen tiedonsiirto – EDI, pankkitapahtumat, verkkolaskut


Hankkijalla siirrettiin konsernin sisällä myyntilaskutietoja jo 1970, jolloin menin sinne töihin. Hankkijan myyntilaskuista tuli tytäryhtiöiden Autonovon ja Union-Öljyjen ostolaskuja ja päinvastoin. Tiedonsiirron tietueet olivat itse määriteltyjä. Tiedonsiirto tehtiin magneettinauhoilla. Sen jälkeen Suomessa siirrettiin konekielisiä tapahtumia mm. keskusliikkeiden ja niiden asiakkaiden välillä kansallisesti määritellyn OVT-tiedonsiirron avulla.


Pankkitapahtumia välitettiin konekielisesti Suomessa 1970-luvun alussa magneettinauhoin ja myöhemmin disketein. Koko maan laajuinen sähköinen maksuliikennejärjestelmä saatiin 1978. Suomalainen maksuliikenne oli maailman huippua 1900-luvun viimeiset vuosikymmenet ja varmaan on edelleenkin kärkisijoilla. Meillä oli standardit laskujen maksamiseen, saatujen maksujen viitesiirrolliseen vastaanottoon, toistuvaissuoritusten (palkat jne) maksamiseen. Vuonna 1992 tuli käyttöön keksimäni Tiliote tositteena-palvelu, jossa tiliotteet tapahtumakohtaiset tiedot siirrettiin TITO-standardin mukaisena. TITO mahdollisti pankeille täydellisen automaation ja paperittomuuden maksutapahtuma-kirjanpidossa.


Suomessa sähköistä tiedonsiirtoa edisti etenkin Suomen Tiedonsiirtoyhdistys STY ry, nykyisin TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus. Yhdistyksen jakaman Vuoden EDIstäjä-kunniakirjan sain 1997.


EDIFACT-kielioppi eli syntaksi on YK:n Euroopan talouskomission alaisen UN/CEFACT:in kehittämä rakenteinen tiedon esitystapa. EDIFACT on lyhenne sanoista Electronic Data Interchange for Administration, Commerce and Transport. EDIFACT-kielioppi julkaistiin 1987, jotta yritykset voisivat käyttää organisaatioiden välistä tiedonsiirtoa (OVT) välitettäessä kauppatapahtuman asiakirjoja elektronisesti. Yhteen siirrettävään tiedostoon voi sisältyä yksi tai useampia sanomia. Sanoma voi olla esimerkiksi tilaus, lasku tai rahtikirja.


Suomessa verkkolaskujen välitys aloitettiin vuonna 1999. Suomi on ollut johtavia maita verkkolaskun käyttöönotossa. Verkkolaskuja käytetään organisaatioiden välillä. Kuluttajille verkkolaskuja ei lähetetä. He saavat sähköisen laskun sähköpostissa tai nettipankkiinsa (eLasku).


Suomeen tuli, ikävä kyllä, kaksi yleisesti käytössä olevaa verkkolaskun sanomamuotoa: Finvoice ja TEAPPSXM. Verkkolaskuoperaattoreiden välisissä yhdysliikenteessä aineisto siirretään TEAPPSXML-standardin mukaisesti. Pankkien välittämä verkkolaskuaineisto on Finvoice-pohjaista.


Tein TIEKElle laskuformaatin verkkolaskun tulostamiseksi näytölle tai paperille. Siitä ei tullut standardia, mutta on laajalti käytössä. Alkuperäinen ideani oli, ettei yrityskohtaisia (paperi)laskuformaatteja olisi lainkaan. Idea oli aikansa lapsi. Kun tiedonsiirtokapasiteetit ovat niistä ajoista tuhatkertaistuneet, voidaan verkkolaskun lisäksi lähettää liitteenä yrityskohtaisesti toteutetut laskut.

Vuonna 2019 Suomessa astui voimaan EU-direktiivi, joka antaa julkishallinnolle mahdollisuuden vaatia toimittajiltaan laskut sähköisinä. Vuonna 2020 direktiivi antoi saman oikeuden yrityksille. En koskaan halunnut pakkoa sähköisen taloushallinnon käyttämiseen. Halusin, että tehdään niin hyviä ja edullisia sähköisiä palveluja, että jokainen haluaa niitä käyttää. Verkkolaskupakko pudottaa mikroyritykset pois kilpailusta, koska niiden käyttö yksittäistapauksissa on kohtuuttoman kallista ja hankalaakin.


Tieken verkkolaskuosoitteisto tehtiin aloitteestani, koska siihen asti ei ollut keinoa, mistä yritysten verkkolaskuosoitteita voisi helposti löytää.


1991 Quadra

1991 uusin koko laitteistoni. Applelta oli tullut mahtava uusi malli Quadra, joka oli pakko saada. Ostin samalla uuden ison näytön, LaserWriterin ja ulkoisen levyaseman varmistuksia varten. Kun siirsin laitteet mökille, tuli auto täyteen kaikenlaista tilpehööriä ja perheen piti tulla Opel Corsalla perässä.


Olin 1987 esittänyt asiakkaille, että mikrotietokoneet pitää kirjata verotuksessa vuosikuluksi. Silti oma 170.000 markan laitteistolasku hirvitti sen verran, että aktivoin sen taseeseen ja verovähennyksen tein poistoina. Kun myymättömät kirjat piti aktivoida varastoon, kävi niin, että kassavirta kirjakustannuksessa oli rankasti tappiollinen, omia tuloja ei saanut, mutta valtio otti osansa veroina. Tällöin kantapään kautta tajusin, että verojärjestelmämme on päin prinkkalaa. Aloin kirjoittamaan kassavirtaverotuksen puolesta ja menetelmän esitin vuonna 1996 julkaistussa kirjassamme "Uusi pienyhtiö". 20 vuoden kirjoittamisen jälkeen menetin uskoni siihen, että politiikot ymmärtäisivät yrittämisen arkea ja aloin kirjoittamaan Viron verojärjestelmän ottamisesta Suomen yritysverotukseen.


Quadra, PageMaker, Photoshop ja TypoCenterin sivunvalmistus olivat 1990-luvun tärkeät työkalut omakustanteisten kirjojen tekemisessä.


1992 Luennot USA:ssa - Adobe Premiere ja Adobe Persuasion

Vuoden 1991 syksyllä Finlandia-talolla järjestettiin sisäisten tarkastajien pohjoismainen kongressi, jossa oli simultaanitulkkaus englanniksi ja ruotsiksi. Paikalla ollut amerikkalainen IIA:n (Institute of Internal Auditors) johtaja oli niin innostunut esitelmästäni, että tuli pyytämään minua pitämään saman esityksen USA:ssa. Olin aivan puulla päähän lyöty, sillä kansakoulupohjaisena englannin kielen taitoni oli kovasti heiveröinen esitelmää varten. Lupauduin saman tien, sillä elämänohjeeni on aina ollut: Carpe Diem – tartu hetkeen. Jälleen esimerkki siitä, kuinka pieni sattumus vaikuttaa merkittävästi ihmisten elämään.


Kesäkuu Arizona, Phoenix – Sisäisten tarkastajien maailmankongressi

Talvi ja kevät oli kielenharjoittelun aikaa. Kirjoitin esitelmää englanniksi ja kävin sitä keskustellen joka viikko läpi Porvoossa asuvan amerikkalaisen opettajan Fredin kanssa.


Tein esitystä varten diat ja jokaiseen dian valmiit tekstit puhuttavaksi. Kun luentoni alkoi, pimennettiin sali, enkä nähnyt mitään papereistani. Oli pakko puhua ilman paperia 1,5 tunnin esitelmä. Kun se loppui, olin aivan puhki.


Mutta sen jälkeen alkoi ilon viikot. Olimme hienossa hotellissa Phoenixissa vielä pari päivää. Lapset riemuitsivat uima-altaalla. Ulla, Jukka ja Juha olivat matkalla mukana, Miikka oli vaihto-oppilaana West Virginiassa USAssa.


Vuokrasimme hienon valkoisen Chevroletin ja lähdimme Grand Canyonille. Voiko kauniimpaa maisemaa olla. Sieltä länteen. Käväisimme ilman autoa Meksikon Tijuanassa. Ja sitten Los Angelesiin ja San Franciscoon. Jätimme auton Friscoon, lensimme Chicagoon, josta vuokrasimme uuden auton: Niagara. New York. Matkakirjassa Yhdysvallat ja Kanada.


Syyskuu Washington D.C., KHT-tilintarkastajien maailmankongressi

Minut oli kutsuttu samana vuonna luennoimaan myös KHT-tarkastajien maailman kongressiin Washingtoniin 1992. Kun alustava seminaariesite tuli, kollegoille tuli paha mieli. KHT-yhdistyksen hallitus teki minua kuulematta päätöksen, että luento peruutetaan, koska Suomessa ei ole osaamista aiheesta. Sain pöytäkirjan otteen päätöksestä. Soitin hallituksen kaikki jäsenet läpi. Yhdelle tuli morkkis ja hän esitti asian uudelleen käsittelyä. No hyvä, sain kunniamaininnan esitelmästäni. Ja esitelmäni oli käännetty espanjaksi ja julkaistu Kolumbiassa Contadores-lehdessä (=laskurit).


Kompromissina esitettiin, että teen esitelmän, mutta yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja pitää sen. Siis osaamista ei ole, mutta valmiista papereista osataan lukea. Olisi ollut hauska nähdä, kuinka puheenjohtaja olisi onnistunut multimediaesityksen pitämisessä.


Seminaarin järjestäjä oli tuonut paikalle Quadran ja videotykin. Olin tehnyt Adoben Premiere-ohjelmalla esityksen, jossa oma tositekasani syttyi palamaan ja papereita heitettiin roskikseen. Esityksen pidin kaksi kertaa.

Nämä Amerikan luennot toivat mukanaan yhä uusia luentoja ympäri maailman.


1992 Kantapään kautta opetukset varmistusten tärkeydestä

Tietokoneella toimiessa on aina riski katastrofista. Sen kaikki tietävät, mutta koska ihminen on peruslaiska, ei asioita tule hoidettua asianmukaisella tavalla.


Kun tein esitelmää Amerikan luentoa varten Washingtoniin ei vastapuolella ollut toimivia sähköposteja. Esitelmä tuli lähettää paperilla kuriiripostina. Olin jo myöhässä. Tallensin viimeisen kerran valmiin esityksen ja sitten räsähti ja esitelmä meni siinä. No olihan aamulta varmistus. Mutta sekin tiedosto oli viottunut. Ei muuta kuin kaikki uudestaan. Onneksi oli joku väliprintti PageMakerilla tehdystä esityksestä ja sen tekemiseen tarvitut tekstit ja kuvat tallella, melkein viimeisinä versioina.


Kerran mökillä olin herkällä päällä ja poltin kynttilää pöydällä, ja tein jotain kirjoitusta. Kynttilä oli liian lähellä ja sulatti koneeni kun en ollut koko ajan paikalla. Onneksi oli vanha ja halpa PC, eikä Mac.


Kerran ukkonen iski mökkiä parin metrin päässä olleeseen mäntyyn. Samalla se siirtyi vieressä olevaan sähkökaappiin ja porakaivon pumppu tuhoutui 60 metrin syvyydessä. Siitä oppineena vedän sähköjohdot aina irti tietokoneesta ukkosen tullessa.


Siksi minulla on nykyisin tiedostot pöytäkoneella ja pilvessä. Lisäksi jatkuva varmistus vuorotellen kahdelle ulkoiselle levylle. Ja vanhemmista töistä on neljä erillistä varmistusta. Mutta mikään ei riitä, jos tulee tulipalo tai varas. Tai ajaa autolla kaikki mukana kolarin.


1992 Mikkelin kuurojen koulun ensimmäinen tietokone

Poikani Jukka ja Juha olivat Mikkelissä sisäoppilaitoksessa peruskoulussa. Kommunikointi perheen kanssa tehtiin välityskeskuksen kautta. Lapset kirjoittivat puhelimeen liitetyllä koneella puheensa ja välityskeskuksen toimija luki tekstin lankapuhelimeen. Ja päinvastoin. Ostimme Ullan kanssa PC-tietokoneen, joka lahjoitettiin koulun kaikkien lasten käyttöön. Sen jälkeen perheiden asiat hoidettiin sähköpostilla. Tänään kaikki on toisin. Perheet muodostavat yhteiset What´sApp-ryhmät viestien ja kuvien vaihtoon. Kuurot keskenään hoitavat asiansa viittomalla suoraan puhelimen näyttöön. Älypuhelimet ovat vaikuttaneet kuurojen tasavertaiseen elämään enemmän kuin mikään muu.


Huvittuneena muistelen Jyväskylässä 1986 pidettyä vammaisteknologian kaksipäiväistä seminaaria, jossa edustin Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liittoa. Valtion virkamiehet esittivät, miten Commodore 64-tietokoneen avulla voidaan vammaisten elämää helpottaa. Sen verran lapsellisia esitykset olivat, että menin spontaanisti puhumaan siitä, kuinka Macintoshin tapainen graafinen käyttöliittymä puheentunnistuksineen on se, joka mahdollistaa aidosti vammaisten arjen helpottamisen. Esitys tuli täysin puskista seminaarin järjestäjille ja osanottajille ja aiheutti paljon puhetta lauantaipäivän esitysten tauottua.


1994: IFIP 94 luento Security in EDI and EFT, Curaçao

Alun perin seminaarin piti olla Arubassa, eikä kukaan ilmoittanut Suomeen paikanvaihdosta. Aruba ja Curaçao ovat Hollannin hallitsemia erillisiä paikallishallintoja Karibialla. Oli hotellissa ihmettelemistä kun eivät tienneet seminaarista mitään. Kun asia selvisi, yön yli nukuttua lento Curaçaolle.

Seminaarihotelli

Olin laatinut uuden multimediaesityksen Applelle seminaaria varten. Mutta yksi mitätön kaapeli oli jäänyt Suomeen. Ajoin saaren ympäri taksilla eri paikkoihin kaapelia etsien, mutta koko saarelta sellaista ei löytynyt. Siksi piti esitelmöidä dioilla, jotka olin tehnyt varajärjestelmäksi.


Seminaari käsitteli atk-turvallisuutta. Tilaisuuden yksi järjestäjä oli konsultti, joka kavalsi seminaarin rahat ja muutti niillä Hollantiin – turvakonsultiksi. Siksi seminaarin viimeinen ilta piti järjestää halpatyyliin meren rannalla. No ihan kiva ilta siitä huolimatta.


Saari tuli etsintämatkalla tutuksi. Eipä siellä juurikaan muuta toimintaa ollut kuin isojen tilintarkastustoimistojen toimistokerrostalot. Ne olivat täynnä verokonsultteja, jotka kiersivät etenkin hollantilaisten veroja. Muutamassa vuodessa konsultit tekivät omaisuuksia ja muuttivat takaisin Eurooppaan.


Viimeisenä päivänä vuokrasin auton, jeepin ja ajoin sillä saaren päästä päähän. Willemstadista Sabana Westpuntiin matkaa oli 46 km.


1994 Apple QuickTake-kamera

QT100 ja syyskukat 2021
Kirjakaupan tilaustositteet poltettiin

Ostin Applen kameran heti kun se ilmestyi. Kameralla otin valokuvia mm. kirjakaupan tositteista, jotka levitin kasaan lattialle. Kun 1995 esitelmöin Australiassa ja Japanissa, tein Premiere´llä videon, jossa oma tositekasa alkoi palamaan roihuten. Tulipalovideon otin netistä.


1994 Kirjanpitolain säännökset internet-aikaan ja paperittomuuteen

Olin kirjoittanut Suomen kirjanpitosäännökset internetaikaan jo vuonna 1994, jolloin meillä oli kaikki pykälät valmiina internet-ajan paperittoman taloushallinnon mahdollistavaksi kirjanpitolaiksi. Suomi liittyi 1995 EU:n jäseneksi ja kirjanpitolaki harmonisoitiin EU:n direktiivejä vastaaviksi. Koska oli suuri riski, ettei paperiton laki menisi eduskunnassa erillisenä läpi, ministeriön virkamies keksi oivan ratkaisun. Yhdistetään pykälät EU-harmonisointiesitykseen, jolloin kukaan ei sitä huomaisi vastustaa. Koska EU. Jouduimme viivästyttämään lakiesitystä. Mutta niin kävi, ettei tätä huijausta huomattu. Laki tuli voimaan vasta 1997 alusta, mutta silti oltiin maailman huippua taloushallinnossa Suomessa. (Direktiivissä ei ollut mitään pykäliä paperittomasta kirjanpidosta, sen takia piti vähän kieroilla. Sodassa ja rakkaudessa on kaikki sallittua.)


Lakipykälien lisäksi kirjoitin kauppa- ja teollisuusministeriön päätökset sekä kirjanpitolautakunnan yleisohjeen koneellisesta kirjanpidosta.


Lakimuutos oli lausuntokierroksella. Vastustus oli laajaa, mutta kylmän rauhallisesti lausunnot heitettiin roskakoriin (mapitettiin). Ainoastaan keskusrikospoliisin vastustavaan lausuntoon puututtiin. Kävin selostamassa poliisille, miten sähköinen taloushallinto tehostaa poliisin tutkintatyötä. Ja sen jälkeen KRP lähetti uuden, puoltavan lausunnon.


1994 ”Hei, mä taidan osata näitä hommia”

Sirpa Kukkosen käsin maalaama silkkikravatti - ainoa jäljellä oleva kravattini

45-vuotiaana tuli ensimmäisen kerran mieleen ajatus, että taidan osata näitä hommia. Sen seurauksena luovuin kaikista osaamisen korvikkeista: puvuista, valkoisista paidoista ja kravateista. Yhden kravatin jätin: asiakkaani oli silkkimaalannut milulle syksyisen vaahteranlehden koristaman kravatin. Se on edelleen tallella ja ainoani. Aloin myös kasvattamaan pitkää tukkaa kun parturini (joka hoiti myös Tarja Halosen hiukset) neuvoi minua kasvattamaan pitkän letin (kuten Sean Conneryllä). Muutokseen oli kaksi syytä. Laivaseminaarissa iltadrinkkien jälkeen kaksi rouvaa tuli kertomaan, että hei olet niin kauan näitä töitä tehnyt, että olisi oikeus ja kohtuus siirtyä eläkkeelle. Sanoin parturille, että tee minusta oman ikäiseni näköinen. Toinen syy oli toukokuinen osakkaiden sisäinen palaveri helteisenä päivänä. Kaikki olivat paikalla hienossa puvussa, valkoisin paidoin ja kravatein. Hellettä oli noin 25 astetta. Ajattelin, etten halua olla samanlainen.


Vuodet kuluivat ja huomasin, etten suinkaan osannut tarpeeksi. Uuden oppimista on riittänyt tähän päivään asti. Etenkin tietokonemaailma on tänään aivan erilainen kuin 25 vuotta sitten.


Sanonpa näin näkemykseni nykymenosta. Olin 35-vuotiaana ollut töissä yksityissektorilla 17 vuoden ajan ja tehnyt kaikenlaista. Jos joku olisi tullut kysymään minua ministeriksi, olisin sanonut, ettei missään nimessä. Tulkaa 10 vuoden kuluttua kysymään uudestaan.