Somalit - osa II: Turvapaikat

Päivitetty: huhti 5

YK:n raportti 2019 paljasti, etteivät Afrikasta Eurooppaan saapuvat ole vainottuja eikä heitä vaivaa suunnaton köyhyys. Massasiirtolaisuuden pääasiallinen syy on halu saada parempi toimeentulo, vaikka suurin osa tulijoista hakeekin turvapaikkaa Euroopasta. UNDP-Scaling-Fences-EN-2019.pdf

Siirtolaisuus haittaa merkittävästi lähtömaiden kehittymistä. Nuorten maastamuutto ja kotimaahan jääneiden lisääntyvä luottamus Eurooppaan päässeiltä saapuviin rahalähetyksiin rapauttavat kotimaan taloudellista kehittymistä ja hallitusten uudistuksia, jotka ovat välttämättömiä Afrikan maiden muodostumiselle houkutteleviksi asuinpaikoiksi.


Omat kokemukseni ovat, että rahalähetykset Suomesta johtavat laiskuuteen. Lähetin masaitytön koulunkäyntiin rahaa, mutta perheen äiti käytti rahat ja totesi, ettei hänen tarvitse enää tehdä töitä kun Suomesta saa rahaa. Lopetin rahalähetykset ja jatkoin vasta kun tyttö oli jatko-opinnoissa. Nekin rahat menivät lorvailuun. Lähetykset olivat pieniä, 100-150 euroa, mutta masaimaassa kymmenkertaiset ostovoimaltaan.


Vainoaminen ja vakava haitta


Kaikilla, jotka saattavat kotimaassaan joutua vainotuksi tai kärsimään vakavaa haittaa, on oikeus pyytää kansainvälistä suojelua. Turvapaikka kuuluu perusoikeuksiin, ja sen myöntäminen henkilöille, jotka täyttävät vuoden 1951 pakolaisten oikeusasemaa koskevan Geneven yleissopimuksen kriteerit, on sopimusvaltioiden, siis myös unionin jäsenvaltioiden, kansainvälinen velvoite.”

Somalinkieliset 31.12.2019 (ei turvapaikahaussa olevia)

Tuolla EU:n noudattamalla perusteella jokainen Somalian 16 miljoonasta asukkaasta on oikeutettu tulemaan Suomeen.


Migrin kaksi tutkijaa kävi Mogadishussa maaliskuussa 2020 perehtymässä turvallisuustilanteeseen. Kaupungissa al-Shabaabin asema on vahva. Erilaisia turvallisuusvälikohtauksia pääkaupungissa aiheuttaa tavanomainen rikollisuus.


Al-Shabaab (suom. nuoret, nuoriso) on somalialainen islamistinen liike, joka taistelee Somalian hallitusta vastaan. Migrin mielestä kyse on islamistisesta terroristijärjestöstä. Sisällissota ei ole Geneven sopimuksen mukaan turvapaikkaperuste.


Ruotsissa maahanmuuttajien aiheuttama jengiytynyt väkivalta on merkittävän suuri (pommit, autopalot, koulujen polttaminen, raiskaukset). Raiskauksia Ruotsissa tehdään eniten maailmassa afrikkalaisen Lesothon jälkeen. Tavanomaista rikollisuutta, mitä se sitten onkin, on myös pääkaupunkiseudulla Suomessa paljon.


Somalia on kooltaan kaksi kertaa Suomen kokoinen. Somalit ovat olleet kiertävää paimentolaiskansaa. Sen takia muuttaminen pois Mogadishusta maan sisällä on oikeampi tapa hakea rauhallisuutta kuin muuttaa Eurooppaan.


Geneven yleissopimus on tehty 1951. Sitä ei ole päivitetty muuttuneeseen maailmaan. 70 vuotta sitten elettiin II maailmansodan ollessa lähellä ihmisten mieliä, erityisesti Euroopan pilkkominen kommunistien valtaan, juutalaisten kansanmurhat. Sen jälkeen on tullut väestöräjähdys, maapallon väestömäärä on 3-kertaistunut; Afrikassa 6-kertaistunut. Kaikkein eniten maahanmuuttoon Eurooppaan vaikuttaa sosiaaliturva. Vuonna 1951 jokainen uuteen maahan muuttanut elätti itsensä miten parhaiten kykeni. Mitään sosiaalitukia ei ollut.


Kokonaan on unohtunut yleissopimuksen 2 artiklan Yleisvelvoitukset:

Jokaisella pakolaisella on oleskelumaataan kohtaan velvollisuuksia, jotka vaativat erityisesti, että hän noudattaa sen lakeja ja määräyksiä ja alistuu toimenpiteisiin, joihin on ryhdytty yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi.


Matkan rahoittaminen


Suomalaiselle lentomatka Helsinki – Mogadishu maksaa noin 500-600 euroa. Afrikasta ostettuna yhdensuuntainen lippu on halvempi. Silti matkan rahoittaminen vaatii kuukausien palkan. Matkat maksetaan usein Suomessa asuvan maanmiehen sosiaalituesta, jonka tulija maksaa takaisin saatuaan oleskeluluvan. Aiemmin Suomi haki perheenyhdistettävät verorahoilla Suomeen, mutta siitä on periaatteessa luovuttu; käytännössä tosiasiallisesti ehkä ei. Matkoja Eurooppaan tehdään erilaisin tavoin - lento on yksi yleistynyt tapa tiukemman rajakontrollin takia.

Rahanvälitys Suomesta Somaliaan tehdään kansainvälisten välitysyritysten kautta. Helsingissä Hämeentiellä on Dahabshiil Money Transfer and Exchange Oy:n toimipiste. Sen liikevaihto muodostuu rahansiirtopalkkioista. Vuonna 2019 liikevaihto oli 84.075 euroa, mikä tarkoittaa kymmenien tuhansien (kpl) rahalähetyksiä Suomesta. Palkkojen mukaan yhtiössä työskentelee kaksi ihmistä. Western Unionin palkkio 100 euron lähettämisestä Somalimaahan on 1,90 euroa. Afrikkaan rahaa välittävät monet muutkin – esimerkiksi Itäkeskuksen vieressä olevassa Puhoksessa on rahanlähetysyritys. Rahaa kuljetetaan myös käteisenä kotimaahan.


Ulkomailla asuvat somalit lähettivät Somaliaan sukulaisilleen ja ystävilleen noin 1,1 miljardia euroa vuodessa (arvio 2014).


Turvapaikat ja oleskeluluvat

Karin piirros tammikuussa 1991. Piirros symbolisoi kärjistetysti sitä, etteivät somalit juurikaan saaneet turvapaikkoja ensimmäisten 25 vuoden aikana.

Somalien oikeus jäädä Suomeen ei ole perustunut tarpeeseen saada turvapaikkaa. Ensimmäiset somalit tulivat Suomeen Neuvostoliitosta, joka oli turvallinen maa, jonne heidät olisi voitu palauttaa.


Vuosina 2000-2009 somalit saivat Suomesta 8 turvapaikkaa. Vuosina 2010-2014 annettiin 68 turvapaikkaa, joista puolet vuonna 2014. Vuonna 2015 tein kantelun oikeuskanslerille siitä, etteivät Migrin päätökset somaleista ole laillisia, koska he saavat jäädä, vaikka eivät saa turvapaikkaa. Migri säikähti ja alkoi tehtailemaan 2015 turvapaikkaan oikeuttavia päätöksiä. Vuoden 2015 261 turvapaikoista valtaosa annettiin kantelun jälkeen. Kantelusta oikeuskansleri pyysi vastineen, minkä takia Migrille tuli kiire muuttaa käytäntöjään. Seuraavana vuotena 2016 annettiin 321 turvapaikkaa. Siis yli neljä kertaa enemmän kuin 25 ensimmäisenä vuotena yhteensä.


Vuosina 2001-2007 somalit eivät saaneet yhtään kielteistä päätöstä, 2008 neljä. Irakilaisten invaasion imussa myös somalit rantautuivat Suomeen 2015. Sen takia kielteisen päätöksen sai 922 somalia. Yhdessä vuodessa puolet koko kielteisten päätösten määrästä 30 vuodessa 1991-2020.


Oikeuskansleri ei ottanut kantelua käsittelyyn ja perusteli sitä sillä, että Suomen tekemät linjaukset ovat poliittisia. Tuleva historiankirjoitus ehkä selvittää, mistä tässä oli kyse ja mikä muutti presidentti Koiviston kannan.


Yleiset syyt


Migri: Muiden kuin EU- ja ETA-kansalaisten on haettava oleskelulupaa, jos he aikovat oleskella Suomessa – muussa kuin matkailutarkoituksessa – yli 90 vuorokauden ajan. Oleskelulupaa voi hakea usealla eri perusteella.


Kun turvapaikan hakija tulee Suomeen, hän sanoo viranomaisille hakevansa turvapaikkaa. Käytännössä siihen riittää sana ”asylum”. Sana tarkoittaa suomeksi 1. turvapaikka, 2. mielisairaala, 3. turvapaikkaoikeus.

Väestö lisääntyy, osa muuttaa pois, uusia lapsia tulee

Rajatarkastusviranomainen tai poliisi kirjaa hakijan perustiedot, tallentaa hakijan sormenjäljet, allekirjoituksen ja valokuvan. Sen jälkeen turvapaikanhakija ohjataan vastaanottokeskukseen.


Jos turvapaikan hakija saa oleskeluluvan, se on aina määräaikainen neljäksi vuodeksi.. Migri myöntää jatkoluvan, jos edellytykset, joiden perusteella myönnettiin oleskelulupa, ovat edelleen olemassa. Jatkolupa voi olla pysyvä. Kansalaisuutta voi hakea jatkoluvan aikana.


Vertailun vuoksi Suomen ikäpyramidi

Suomessa on pidetty itsestään selvänä, että tänne kerran tullut saa tänne jäädä, vaikka turvapaikkaoikeus pitäisi ennen jatkoluvan myöntämistä selvittää uudelleen.


Ulkoministeri Ahmed Isse Awad vetosi 2019 somaleihin ja pyysi maanmiehiään palaamaan kotiin auttamaan Somalian jälleenrakentamisessa. Suomessa koulutuksen saanut olisikin mitä parhainta työvoimaa kotimaassa.


Oleskeluluvat (ei kansainvälistä suojelua)


Oleskelulupa haetaan mm. työntekoon Suomessa. Lupa edellyttää riittävää toimeentuloa.


Somalit hakevat lähinnä perheenyhdistämisiä, jolloin ei ole toimeentulovaatimuksia, mikäli hakemus tehdään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun oleskelulupa on tullut turvapaikkaa hakeneen tiedoksi. Suomessa on tehokas pakolaisneuvonta, jolla varmistetaan, että kaikki tietävät ajoissa mahdollisuudesta tulla Suomeen elämään sosiaaliturvan varassa.


Marinin hallitusohjelmassa on esitetty helpotuksia turvapaikkamenettelyyn, mm evätyn turvapaikan muuttaminen työperäiseksi oleskeluluvaksi.


Vuonna 2020 somalit hakivat oleskelulupia 1647. Samana vuonna turvapaikan hakijoita Somaliasta oli 465. Korona vaikuttaa tilastoihin siten, että turvapaikanhaku pitää tehdä Suomessa, mutta oleskelulupa haetaan Somaliasta tai sen naapurimaiden lähetystöistä (yleensä Addis-Abebasta Etiopiasta)


Migri teki päätöksen 1814 somalille (2019: 2263), joista oleskeluluvan sai 1559 (2019: 1895). Näistä

  • · ensimmäisiå lupia 387 (kielteisiä 199) – 2019 448, kielteisiä 307

  • · Jatkolupia 646 (kielteisiä 7) – 726, kielteisiä 39

  • · Pysyviä lupia 526 (kielteisiä 12) – 721, kielteisiä 22

Jatkolupaa voi hakea verkossa, esimerkiksi pankkitunnisteella, jolloin hakijan todellisella asuinmaalla ei ole merkitystä


Käännytykset ja karkottaminen


Jos turvapaikkahakemukseesi saa kielteisen päätöksen, tehdään samalla käännyttämispäätös.


Maasta on poistuttava 30 päivän kuluessa. Käännytyksen välttää tekemällä valituksen hallinto-oikeuteen (ja sen jälkeen hakemalla valituslupaa KHO:lta). Kun valitustie on käyty, voi tehdä uusintahakemuksen. Suomessa on jo henkilöitä, jotka ovat hakeneet turvapaikkaa 5-6 kertaa. Haun määrälle ei ole mitään ylärajaa. Viisi hakua mahdollistaa oleilun Suomessa ainakin 5-6 vuoden ajan.


Karkottamispäätös voidaan tehdä, jos henkilö on syyllistynyt Suomessa rikoksiin tai jos hänelle ei myönnetä jatko-oleskelulupaa.


Vapaaehtoisen paluun tuki sisältää korvauksen matka- ja muuttokustannuksista sekä avustuksen, jotta voi jatkaa elämäänsä kotimaassa. Alennettu avustus myönnetään, jos on perusteltua olettaa henkilön väärinkäyttävän avustusjärjestelmää. Somaliaan normaaliavustus on 1500 euroa sekä alennettu avustus 750 euroa. Alennettu avustus annetaan myös jokaisesta palaavasta lapsesta.


1500 euron rahallinen avustus vastaa Somaliassa 20.000-30.000 euron ostovoimaa, eli monen vuoden palkkaa Somaliassa.


Vuonna 2020 somalit saivat 37 karkotuspäätöstä (2019: 63), 14 karkotusharkinnassa ollutta sai jäädä (2019: 21).


Käännytyspäätöksiä somaleille tehtiin 2020 234 (2019: 313), 50 sai jäädä (2019: 146).


1990-luku


Somalien tulo junalla ja busseilla Moskovasta alkoi toukokuussa 1990 ja heinäkuussa rajan ylitti jopa 50 somalia päivässä. Marraskuussa 1990 itärajan yli Neuvostoliitosta kerralla toistasataa somalialaista. Joulukuussa heitä tuli lisää itärajan yli, ensin 230, ja virta jatkui tasaisena vuoden loppua kohti.


Presidentti Mauno Koivisto marraskuussa 1990:

”– Somalialaiset on syytä pysäyttää rajalle. Otetaan nimet ylös ja luvataan harkita. Todetaan, että Neuvostoliitto on turvallinen maa. Jos joku on eri mieltä, niin sitten riidellään. Ellei näitä pysäytetä, miten sitten muitakaan, presidentti linjasi.” Koivisto oli pitänyt kovasanaisen puhuttelun sisäministeri Jarmo Rantaselle (sd.) ja kansliapäällikkö Juhani Perttuselle.


Pakolaisneuvontapisteen lakimies Johanna Suurpää oli avainasemassa somalien saamiseksi Suomeen. Hänet on palkittu monin tavoin tästä työstä tunnustuspalkinnoin ja hyväpalkkaisin viroin. Päätöksen asiassa teki Harri Holkerin (kok) hallitus.


Tilastojen mukaan Suomessa ei vuonna 1990 ollut somaleja, vaikka heitä oli tullut maahan satoja. Vuoden 1991 tilastossa somalimiehiä oli 1142 ja naisia 396. He olivat saaneet oleskeluluvan.


Vuosien 1990-1999 osalta Migrin tilastot ovat epämääräisen yleisellä tasolla. Niistä ei näe edes maita, joista turvapaikan hakijoita on tullut. Vuoden 2000 lopussa Suomessa oli somalinkielisiä 6454, eli enemmän kuin painavan humanitäärisen syyn takia 1990-luvulla annettiin oleskelulupia kaikille yhteensä (5591). Turvapaikkoja somaleille ei myönnetty, joten heitä oli 122 turvapaikkalaisen joukossa korkeintaan muutama. Somalien määrään vaikutti silloin olennaisesti perheiden yhdistäminen, jossa ei ollut rajoja. Suurin yhdistetty perhe oli yli 60 henkeä (muistikuva, uutista ei enää löytynyt).


Hakijoita kokonaisuudessaan oli 1990-luvulla 18.292, eli turvapaikkoja ei tuolloin juurikaan myönnetty kenellekään.


2000-2014

Oleskeluluvan saaneiden osuus on laskettu vertaamalla kielteisen päätöksen saaneiden määrää oleskeluluvan saaneisiin

Laskelmista puuttuvat vuoden 2006 tilastoluvut. Niitä on pyydetty Migriltä. Sen mukaan 2006 tilastoja ei ole saatavilla, eikä niitä voida enää tehdä. Kummallinen vastaus.


Kun somalit eivät olleet oikeutettuja turvapaikkaan, viranomaiset keksivät erilaisia perusteluja heidän jäämisekseen Suomeen. Vuosina 2000-2014 annettiin oleskelulupa 1762 tapauksessa toisijaisen suojelun perusteella, 75 perhesiteellä, 274 humanitäärisen suojelun tarpeen vuoksi, 854 suojelun tarpeen, 10 muun inhimillisen syyn ja 149 muilla erilaisilla perusteilla. 106 sai tilapäisen oleskeluluvan. Ensimmäinen oleskelulupa on aina lain mukaan tilapäinen.


Humanitaarinen suojelu poistettiin toukokuussa 2016 oleskeluluvan saannin mahdollisuuksista. Poistaminen ei käytännössä muuttanut somalien osalta mitään, koska lupia annettiin keskimäärin alle 20 vuosittain.


Tilanne oli vuosina 2000-2014 outo. Somalit eivät saaneet turvapaikkoja, mutta käytännössä kaikki kuitenkin saivat jäädä Suomeen. Ne harvat, jotka saivat kielteisen päätöksen, pystyivät tekemään valituksia tai sitten vain jäädä, koska heitä ei palautettu Somalian tilanteeseen vedoten.


2015 – 2021

Vuosina 2015 – 2021 2 kk somalit ovat saaneet 1864 myönteistä turvapaikka-päätöstä. Samaan aikaan 10.026 somalia on saanut oleskeluluvan. Somalin-kielisten määrä on lisääntynyt vv 2015-2019 5199:llä. Luvut on tulkittavissa niin, että oleskeluluvat sisältävät paitsi perheenyhdistämiset myös myönnetyt jatkoluvat. Somalinkieliset lisääntyvät myös syntyvyyden kautta.


Kielteisiä päätöksiä on kuudessa vuodessa annettu 1477. Karkotettavia tai maasta muuten poistettavia on 2630. Akatemiatutkijoille työsarkaa: mitä sellaista tapahtui 2015, että somalit alkoivat saada kielteisiä päätöksiä (Sipilän hallitus?, Vahteran kantelu oikeuskanslerille?, Somalia rauhoittui?)


Kansalaisuuksia myönnettiin noina vuosina 4417.


Hylätyt turvapaikkahakemukset 2000 – 2021

(1990-luvun tilastoja ei ole julkaistu, 2006 puuttuu, 2021 2 kk)


Vastuu turvapaikkahakemuksen käsittelystä kuuluu sille jäsenvaltiolle, josta EU:n ulkopuolelta tuleva henkilö on ensimmäiseksi hakenut turvapaikkaa. Tämä selvitetään sormenjälkirekisterin avulla, koska hakijat voivat eri maissa ja samankin maan sisällä esiintyä eri nimillä. Tässä ns. Dublin-menettelyssä karsitaan iso osa tulijoista. Somaleja on Suomesta palautettu Dublin-menettelyssä ensimmäiseen maahan lähemmäs 2000, eniten vuonna 2009: 628. Siirtyminen maasta toiseen on vähentynyt sormenjälkirekisterin takia, esimerkiksi vuonna 2019 heitä oli 8.


99 somalia on palautettu, koska he ovat jo saaneet turvapaikan toisesta maasta.


34 on palautettu, koska ovat tulleet turvallisesta maasta (ei Neuvostoliittoon).


223 somalin hakemus on rauennut, koska he ovat menneet kesken prosessin johonkin toiseen maahan.


177 hakemusta on ollut ilmeisen perusteettomia. Syitä ei ole yksilöity.


Muulla perusteella (syytä ei kerrota) prosessi on keskeytynyt 430:lta somalilta, heistä puolet vuonna 2019.


Hylättyjä uusintahakemuksia on tilastoitu vuodesta 2020 alkaen. Silloin tällaisia ilman uusia perusteita hylättyjä oli 217. Arvioida voi mm koronatilanteen takia, että he ovat edelleen Suomessa ja tehneet uusia uusintahakemuksia.


Kiintiöpakolaiset


Kiintiöpakolaisiksi on somaleja haettu eri puolilta maailmaa. 2019 37 somalia Nigeristä (Niger on Länsi-Afrikassa 7000 km päässä Somaliasta), 2015 Libanonista 1, 2013 Turkista 9 ja Egyptistä 2, 2012 Thaimaasta 4 ja Turkista 19, 2011, 2009 ja 2008 Thaimaasta kunakin vuonna 1, 2006 Turkista 38, 2004 Turkista 11 ja 2003 Libanonista 15 somalia (yhteensä 139).


al-Hol´in leiriltä haetut suomalaiset olivat suurimmalta osin somalialaisia Suomessa joskus asuneita kaksoiskansalaisia tai Syyriassa syntyneitä ISIS-isien lapsia.


Suomen somalit


Vuoden 1990 Suomen väestötilastossa ei ole yhtään somalia. Vuoden 2019 lopussa heitä oli yhteensä 21.920 (11.342 miestä ja 10.578 naista) (+turvapaikanhakijat).


2000-luvulla somalien määrä on kasvanut keskimäärin 6,7 % vuodessa. Jos kehitys jatkuu samanlaisena 100.000 somalin määrä ylitetään vuonna 2043. Vuonna 2068 heitä olisi yli puoli miljoonaa. Somalien väestönkasvu kotimaassaan on 2,8 %, mitä vähentää suuri maastamuutto. Suomessa kasvu on tullut turvapaikanhakijoista, perheiden yhdistämisestä sekä syntyvyydestä.


Jos somalien ja ruotsinkielisten määrän kehitys jatkuu samanlaisena kuin 2000-luvun Suomessa, somalien määrä ylittää ruotsinkielisten määrän vuonna 2059.


Suomen kansalaisuuksia alettiin myöntää suuressa määrin vuonna 1998 (476). Yli tuhat kansalaisuutta on myönnetty 1999 ja 2016. Vuoden 2019 lopussa kansalaisuus oli 11.952:lla somalilla. Heistä kaksoiskansalaisia (eli sekä Somalian että Suomen) oli yli puolet.


Kaksoiskansalaisten somalien määrä lienee tilastoitua suurempi, koska Somalian kansalaisuutta ei menetä saadessaan Suomen kansalaisuuden. Somaliassa tuskin edes tiedetään, että joku heistä on saanut Suomen kansalaisuuden. Mm. koska Suomeen tullessa voi nimekseen antaa mitä tahansa, eikä viranomaiset pysty varmentamaan nimen oikeellisuutta.

Jos ei tiedetä kuka on, maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöksiin merkitään: "Henkilötietosi perustuvat omaan ilmoitukseesi".

Vuosina 2011–2015 yli 18-vuotiaiksi arvioitiin 56–79 % tutkituista henkilöistä, jotka olivat kertoneet olevansa alle 18-vuotiaita . Suomessa vuonna 2015 tutkituista alaikäisistä 60 prosentilla ikä poikkesi ilmoitetusta. Jos iänmäärityksessä on epävarmuutta, se tulkitaan tulijan eduksi.


Suomen kansalaisuuden voi EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tullut saada hakemuksesta.

  • · selvitetty henkilöllisyys (turvapaikan hakijoiden henkilöllisyys jää selvittämättä puolessa tapauksista, monien syntymäaika jää arvoitukseksi 0101 ja vuosiluvusta nuorten miesten kohdalla annetaan tahallaan liian nuori)

  • · riittävä kielitaito (suomen, ruotsin tai viittomakielen tyydyttävä osaaminen. Kielitaitoa ei tarvita, jos on tullut Suomeen aikuisena ja on luku- ja kirjoitustaidoton)

  • · riittävä asumisaika: (pakolaisen asemassa (joita somalit eivät 2014 asti juurikaan olleet) tai toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun saaneena riittää, että on asunut Suomessa viimeksi kuluneet neljä vuotta keskeytyksettä, Suomeen töihin tulleelta vaaditaan 5 vuoden asumisaika)

  • · nuhteettomuus (rikokset ja lähestymiskielto eivät ole esteitä kansalaisuuden saamiselle. Nuhteettomusedellytyksestä voidaan poiketa, jos se on kokonaisarvion kannalta perusteltua.)

  • · toimeentulo (toimeentuloon riittää sosiaalituilla eläminen koko Suomessa oloajan).

  • · maksuvelvoitteiden suorittaminen (Maksujen maksaminen eli julkiset maksut kuten verot, sakot, valtion takaaman opintolainan, sairaalamaksut ja elatusmaksut. Jos maksuja ei ole tehty, riittää että on pyrkinyt hoitamaan maksut maksukyvyn mukaisesti.)

Somalien ikäjakauma

2019 lopussa Suomen somalit ovat parhaassa työ- ja maahanmuuttoiässä. Lapsista suuri osa on syntynyt Suomessa. Eläkeikäiset ovat tulleet lähinnä perheenyhdistämisten kautta. Eläkeläisten määrä tulee nousemaan merkittävästi seuraavien kahden vuosikymmenen aikana.


Somalien yrittäjyys


Horn Afrik työvoimapalvelu Oy on Abdi Osman´in perustama yritys, joka välittää työntekijöitä rakennustyömaille hanttihommiin, joissa ei tarvita suomen kielen taitoa. Kaikki työntekijät ovat turvapaikanhakijoita, joilla ei ole vielä oleskelulupaa.


Yrityksen liikevaihto oli 1,5 miljoonaa euroa 2019. Tilikauden tulos oli 117000 euroa. Vuonna 2017 yhtiön liikevaihto oli yli 3 miljoonaa euroa ja liikevoitto noin 700.000 euroa. Tuona vuotena Suomessa oli paljon turvapaikanhakijoita ilman oleskelulupaa vuoden 2015 suuren invaasion jäljiltä. Yhtiön palveluja käyttävät mm. NCC, SRV, Consti, Peab, JP-Cat ja Dammega.

Abdi Osman: Keskisuomalainen

– Parhaat työntekijät ovat niitä, jotka eivät saa sossun rahoja. Kun pojat ovat vielä turvapaikanhakijoina, he tekevät töitä, töitä, töitä. Heti kun he saavat oleskeluluvan, he lopettavat, hän sanoo. Osman väittää, ettei myöntäisi kenellekään sosiaaliturvaa tai oleskelupaa. Vain työluvan. – Minulla on tänään kuutisenkymmentä ihmistä töissä. Jos he saisivat huomenna sosiaaliturvaa, kukaan ei saapuisi töihin.


Ytj.fi-rekisteristä löytyy 169 nimeä hakusanalla somali. Niistä yrityksiä on viisi ja loput 164 yhdistyksiä. Yrityksiä on enemmän, sillä nimissä ei yleensä ole kansanryhmää merkitsevää sanaa (esim edellä mainittu Horn Afrik). Helsingin kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Husseinilla (sd) on oma tulkkausyritys.

  • Finnish Somali connetion Oy (asuntojen vuokraus, perustettu 12/2020, ei ennakkoperintä-, työnantaja- eikä alv-rekistereissä)

  • Hämeen Tulkkipalvelu (toiminimi)

  • Somalikielen lastenhoitaja (ISACK) toiminimi

  • Somaliland Import and Export Ab Oy (perustettu huhtikuussa 2020, ennakkoperintärekisterissä, ei työnantaja- eikä alv-rekisterissä)

  • Suomen Somali Films (toiminimi)

  • Suomen Somali Yrityksien Osuuskunta (toiminta lakannut, toimiala Muualla luokittelemattomat rahoituspalvelut, ei verohallinnon rekistereissä)

Camel Cafe & Restaurant (ks jäljempänä perinneruoka) on ollut arvonlisäverovelvollisten rekisterissä lokakuusta 2016 elokuun alkuun 2018.


Somalien työllisyys

Suuriksi hakijamaiksi tilastoidut 2019

Tutkimuksen mukaan vuonna 2018 suomalaisten työllisyysaste oli 73,8 %. Suurista pakolaismaista (Afganistan, Iran, Somalia, Syyria) tulleiden työllisyysaste oli 29,3 %.


18-64 vuotiaitten työllisyysaste vaihteli paikkakunnittain:

Mikkeli 14,5 %, Kouvola 19,9 %, Porvoo 20,2 %, Espoo 30,4 %, Helsinki 31,9 %, Vantaa 32,2 %, Salo 32,6 %.

Virallinen työllisyysaste lasketaan 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen, tai on ollut tilapäisesti poissa työstä.


25-60 vuotiaitten kantasuomalaisten keskipalkka oli 33.150 euroa ja mediaani 31.770 euroa. Suurista pakolaismaista tulleiden keskipalkka oli 7320 euroa ja mediaani nolla. Mediaani määräytyy siten, että palkat laitetaan suuruusjärjestykseen. Järjestyksessä keskimmäisen palkka on mediaanipalkka. Kun se on nolla, se tarkoittaa, että vähintään puolet ei ole ansainnut euroakaan ansio- eikä yrittäjätuloja vuoden 2018 aikana.


Kunnallisveroja yli 14-vuotiaat kantasuomalaiset maksoivat keskimäärin 4180 euroa ja suurten pakolaismaiden Suomessa asuvat ihmiset 1310 euroa. Työttömyyspäiväraha on verotettavaa tuloa. Helsingissä koko vuoden työttömän peruspäivärahaa saanut henkilö maksaa Helsingissä veroja 1132 euroa 8512 euron vuoden aikaisesta päivärahasta ilman lapsikorotuksia. Keskipalkasta 7320 euroa veroja ei makseta lainkaan.


Kuntaverojen keskiarvoksi voidaan arvioida 1310 euroa, jos keskimääräisen työssäkäyvän kk-palkka on 1700 euroa kk:ssa, mikäli noin 80 % työssä käymättömistä saa työttömyyspäivärahaa. Laskelma on vain suuntaa antava ja kertoo lähinnä sitä, että suurista pakolaismaista tulleiden ansiotulot jäävät vähäisiksi.


Helsingin kaupungissa esimerkiksi koulunkäyntiavustajan palkka on 2036 euroa/kk. Edellä laskettu keskiarvo tarkoittaa, että osa työssäkäyvistä saa hyvääkin palkkaa etenkin julkisella sektorilla, mutta osa on töissä vain osan ajasta ja muun ajan on työtön tai opiskelija.


Maahanmuuttajat työllistyvät paljolti verorahoitteisissa omaa viiteryhmää varten perustetuissa työpaikoissa. Esimerkiksi koulunkäyntiavustajat, päiväkotiavustajat, tulkit, erilaiset kotouttamistehtävät, kulttuurityöntekijät, valtion ja kuntien avustuksella toimivien järjestöjen työntekijät jne. Jotta maahanmuuton vaikutuksia voitaisiin tarkemmin tutkia, tulisi jonkun akatemiatutkijan selvittää, miten maahanmuuttajat aidosti työllistyvät.


Myös suomalaiset työllistyvät maahanmuuttajista. Koulut, päiväkodit, sairaalat, sosiaalitoimi, terveydenhoito, kotouttaminen, vastaanottokeskukset jne. Esimerkiksi Migrin kokonaishenkilöstömäärä oli vuonna 2019 1034 henkilötyövuotta.


Esimerkiksi Salon kaupungissa on kolme henkilöä pelkästään maahanmuuttajapalveluissa antamassa neuvontaa mm. toimeentuloturvan hakemiseen.

Julkiselle sektorille työllistämisen vaikutus

Maahanmuutto on rikkaus, jos tulijat työllistyvät. Pelkistetty laskelma osoittaa, että julkiselle sektorille 2000 euron kk-palkalla työllistetty henkilö tulee yhteiskunnalle yhtä kalliiksi kuin henkilön oleminen työttömänä. Erittäin kalliiksi tulee hyväpalkkaiseen virkaan palkattu maahanmuuttaja. Jos henkilön työ on tärkeää yhteiskunnalle, hän syrjäyttää suomalaisen työttömäksi. Jos työllä ei ole suurempaa merkitystä, se tulee paljon kalliimmaksi kuin työttömyys.


Laskelmassa ei ole huomioitu mitään muita kustannuksia kuin palkat ja niiden sosiaalikulut sekä perheettömän työttömän saamat sosiaalituet.


Sosiaaliturva


Johanna Suurpää (Oikeusministeriön demokratia- ja julkisoikeusosaston päällikkö. Aiemmin mm. Pakolaisneuvontapisteen lakimies ja vähemmistövaltuutettu). Helsingin Sanomat 1991 "Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina."


Tutkimis (2019) osoittaa, että Somaliasta Suomeen muuttavan 20-24-vuotiaan henkilön kustannukset julkiselle taloudelle ovat henkilön koko elinkaaren aikana keskimääräisesti 941.000 euroa, eli alkaen siitä kun henkilö muuttaa Suomeen. Jos huomioidaan henkilön lapset, nousee summa 1,3 miljoonaan euroon. Henkilötason rekisteriaineistoihin (Tilastokeskus, THL) perustuvassa tutkimuksessa on otettu huomioon muun muassa muuttajien maksamien verojen, saamien tulonsiirtojen ja käyttämien julkisten palveluiden vaihtelu maassaoloajan ja iän mukaan, keskiääräinen eliniänodote, poismuuton todennäköisyys sekä toisen polven maahanmuuttajien vaikutukset.

MOT Maahanmuuton hinta lisäkirjoitukset (linkit kuvana)

Tein 2010 Ylen MOT-ohjelmaa Maahanmuuton hinta varten laskelman yhden Suomeen tulevan turvapaikanhakijan elinaikakustannuksista, jotka olivat silloin keskimäärin 1.123.000 euroa. Ohjelman käsikirjoitus ja tekemäni selvitykset luettavissa Ylen sivuilta. Ohjelma katsottavissa Yle Areenasta.


Jutut ovat vanhoja, mutta edelleen ajankohtaisia. Tuo MOT juttu oli YLEssä viimeinen, jossa maahanmuuttoa käsiteltiin objektiivisesti.


Professori Matti Virénin mukaan kuntien menot (maahanmuuttajien käyttämistä kuntien peruspalveluista) ovat keskimäärin henkeä kohti suuremmat kuin kantaväestöllä: “[…] maahanmuuttajien väestöosuuden kasvu yhdellä prosenttiyksiköllä kasvattaa (henkeä kohden laskettuja) kustannuksia yhden prosentin.


Kun maahanmuuttajat käyttävät kunnassa vähintään yhtä paljon kunnan peruspalveluita kuin kunnan suomalainen kantaväestö, mutta samaan aikaan rahoittavat palveluita – maksettujen kunnallisverojen kautta – vähemmän kuin kantaväestö, kunnan talouteen syntyy tästä rahoitusvaje.


Somaliperheistä oli 2016 puolet eli 47 prosenttia yksinhuoltajaperheitä – "Osasyynä voi olla moniavioisuus". Moniavioisuus on Somaliassa yleistä. Tällä saattaa olla vaikutusta myös Suomeen. Toinen, kolmas ja neljäs vaimo lapsineen muodostaa yksinhuoltajaperheen. Myös ensimmäinen vaimo voi olla yksinhuoltaja, koska siten saadaan suuremmat sosiaalietuudet. Suomessa moniavioisuus on kielletty, mutta sharia-lain mukaan miehellä voi olla neljä vaimoa.


Uudempia äidinkielijaon mukaisia tilastoja yksinhuoltajuudesta ei ole, mutta Helsingin tilastoissa yksinhuoltajuus oli yleisintä somalin- ja vironkielisissä perheissä. Lapsiperheet vanhempien äidinkielen mukaan 31.12.2019 tilastossa vieraskielisiä yksinhuoltajaperheitä oli 5589. Muunkielisiä lapsiperheitä, joissa molemmat vanhemmat oli 8139. Vieraskielisten lapsiperheiden määrä Helsingissä oli 17 % kaikista lapsiperheistä. Heistä suuri osa oli suurperheitä.

Suurilapsinen perhe saa sosiaalitukia enemmän kuin hyvätuloinen palkansaaja nettopalkkaa. Maahanmuuttajien joukossa on useita suurilapsisia perheitä. Esimerkkilaskelman perustiedot olen saanut vuodatettuna Helsingin sosiaalitoimistosta. Tiedot on päivitetty vuoden 2021 sosiaalieduilla.


Hirsi (somali, nimi muutettu) on yhdeksän lapsen yksinhuoltajaäiti. Hänelle maksetaan työmarkkinatukea, lapsilisää, asumistukea, hoitorahaa ja -lisää, kuntalisää sekä elatus- ja asumistukea 6789 euroa kuukaudessa.


Jotta suomalainen lapseton henkilö pääsisi samoihin nettotuloihin, on hänen kk-palkkansa oltava 12.600 euroa. Alle joka sadas suomalainen saa noin isoa palkkaa. Esimerkiksi Etiopiassa keskituloisen palkka on noin 100 euroa kuukaudessa. Sosiaalituen määrä antaa vääristyneen kuvan Afrikassa ja Lähi-Idän maissa Suomesta. Sosiaalituista voi lukea netistä 12 kielellä, mm. somaliksi.


Maahanmuuttajaperheet ovat usein eronneet suomalaisen lainsäädännön mukaan, vaikka elävät avioliitossa sharia-lain mukaan. Näin he saavat suurempia sosiaalitukia ja perheen isä oman asunnon, jonka vuokran maksaa myös sosiaalitoimisto. Tämä asunto voidaan vuokrata eteenpäin ja vuokratulo tulee sosiaalitukien päälle.


---

Kirjoitussarjan 3. osa käsittelee mm. somaliurheilijoita, rikollisuutta, terveydenhoitoa ja järjestöjen saamia tukia. Se julkaistaan tiistaina 6. huhtikuuta.

Jätä yhteystietosi, saat tiedon uudesta kirjoituksesta!
  • Grey Twitter Icon
  • Grey Facebook Icon

© 2020 Pauli Vahtera Oy