top of page

Puolueita yrittäminen ei kiinnosta verojen maksamista enempää

Yrittämisen arjen oppii toimimalla yrittäjänä. Virkamiehet ja järjestövirkamiehet saatikka kansanedustajat eivät yrittämistä tunnista, vaikka sitä lainsäädännöllä muuttavat byrokraattisemmaksi.


Yrittäjien vaalipaneeli

Mikro- ja yksinyrittäjät ry – MYRY järjesti 16.2.2023 tunnin vaalipaneelin, johon osallistuvat eduskunnan parhaat yrittämisen asiantuntijat. Paneelin voi katsoa linkistä.


Osanottajat paneelissa istumajärjestyksessä

Kaikki panelistit halusivat aloittaa yrittäjäneläkelain uudistamisen

Jani Mäkelä, perussuomalaiset, työskenteli Tiedon järjestelmäasiantuntijana vuosina 2002–2015, jonka jälkeen kansanedustaja. Mäkelällä on joskus ollut Y-tunnus.


Nasima Razmyar, sosiaalidemokraatit, vain poliittisia työpaikkoja, apulaiskaupunginjohtaja, yrittää eduskuntaan takaisin 2023. Kertoi paneelissa, että hänen isänsä olisi halunnut yrittäjäksi Suomessa, mutta se oli ollut mahdotonta (niinkö?).


Elina Valtonen, kokoomus, pankkityökokemusta Nordean vanhempana analyytikkona 2003–2007 sekä myöhemmin 2007–2012 johtajana Royal Bank of Scotlandissa. Lontoon pankkiirina ollessaan keräsi Suomen kunnista korkojohdannaisina kymmeniä miljoonia euroja, joista saamansa miljoonapalkkiot hän on sijoittanut kasvuyrityksiin. Kertoi paneelissa omanneensa Y-tunnuksen ja täyttäneensä hallituksen puheenjohtajana PRH-lomakkeita ja keittänyt kahvia.


Jouni Ovaska, Keskusta, poliittisia työpaikkoja. Kertoi paneelissa, että ehkä olisi pitänyt olla Y-tunnus. Nähnyt kesätöissä yrittämistä läheltä.


Sofia Virta, vihreät, on julkisen sektorin töiden ohella toiminut terapia- ja koulutusalan yrittäjänä. Paneelissa hän esitti yrittämisen olevan tärkeää, mutta nopeasta puheesta en muutoin oikein saanut tolkkua.


Mika Poutala, kristillisdemokraatit. Urheilu-uran jälkeen Poutala on toiminut ammattipuhujana ja mentorina. Poutala on mm. valmentanut yrityksiä sosiaalisen median ja vaikuttajamarkkinoinnin parissa. Paneelissa kertoi huippu-urheilijoiden olevan yrittäjiä ja urheilu-uran jälkeen olleensa sarjayrittäjä ja mukana nyt 7 yrityksessä.


Yritystili

Vaalipaneelin ainoan konkreettisen uudistusesityksen teki kristillisdemokraattien Poutala.


Kristillisdemokraattien toimenpidealoite eduskunnalle 2020:

"TE-toimisto perustaisi kevytyrittäjälle yritystilin. Yritystili toimisi käyttäjänsä laskutusalustana ja hoitaisi kirjanpidon kevytyrittäjän puolesta. Kevytyrittäjä voisi kirjata yritystilille ostoja ja lähettää laskuja, ja ne menisivät suoraan digitaaliseen kirjanpitoon. Palvelussa vähennettäisiin laskun arvonlisäverot ja verokortin mukaiset verot. Palvelu tilittäisi tiedot tulorekisteriin, jossa tulojen mukaan määräytyisi sovitellun työttömyysturvan tai sosiaaliturvan määrä. Työtulon ylittäessä lakisääteisen rajan (7645 euroa) yrittäjätili hoitaisi käyttäjän puolesta myös yrittäjän eläkevakuutuksen. Yritystililtä maksettaisiin ennakkoverot ja arvonlisäverot Verohallinnolle käyttäjän puolesta."


Kommentti PV: Verohallinto suunnitteli 2021 maksuttoman kirjanpitopalvelun tekemistä. Siitä olisi tullut kilpailija tilitoimistopalveluja tuottaville toimijoille. Suuren vastustuksen takia hanke haudattiin. Kirjoitin verohallituksen hankkeesta kriittisesti.


Y-tunnus

Y-tunnus oli useimpien panelistien suuri unelma. Mikä se on? Yritys- ja yhteisötunnus eli Y-tunnus on PRH:n tai Verohallinnon yritykselle ja yhteisölle antama tunnus. Siinä on seitsemän numeroa, väliviiva ja tarkistusmerkki, eli se on muotoa 1234567-8.


Y-tunnus yksilöi yrityksen. Liikettä tai ammattia harjoittavalla henkilöllä on henkilötunnuksen lisäksi oltava Y-tunnus. Myös julkisen sektorin itsenäisillä yksiköillä on Y-tunnus. Yhdistys, joka harjoittaa liiketoimintaa ja/tai maksaa palkkoja, tarvitsee Y-tunnuksen.


Elina Valtonen, kokoomus, on esittänyt perustiliehdotuksessaan, että kaikilla kansalaisilla olisi Y-tunnus. Keskustapuolueen eduskuntavaaliohjelmassa 2023 esitetään yrittäjätunnusta jokaiselle suomalaiselle. (Keskustapuolue tarkoittanee jokaiselle Suomessa asuvalle.) Koska alaikäisetkin voivat toimia yrittäjinä, haluttaneen kaikille 5,5 miljoonalle Suomessa asuvalle henkilötunnuksen lisäksi Y-tunnus. Mikä byrokraattinen sekamelska siitä aiheutuisi. Tunnusten määrä 20-kertaistuisi nykyisestä. Koska Y-tunnuksilla voi myös keppostella tarvitaan virasto, joka valvoo tunnusten käyttöä. Y-tunnus säilyy kun sukupuolta vaihdetaan, vain henkilötunnus joudutaan uusimaan. Jos yrittäjä toimii osakeyhtiössä, miksi hän tarvitsisi erillisen oman Y-tunnuksen.


Jokaisen Suomessa asuvan Y-tunnuksella ei ole mitään yrittämistä helpottavaa merkitystä, koska kuitenkin on ilmoittauduttava verottajan ja kaupparekisterin eri rekistereihin, ilmoitettava millä nimellä ja toimialalla yritys toimii sekä hankittava erilaisia lupia ja hygieniapasseja jne yrittämisen aloittamiseksi.


Hallitusneuvottelijat voivat vapaasti käyttää 30 vuoden aikana kirjoittamiani selvityksiä yrittämiseen liittyen. Kootusti esitykset löytyvät viime vuotisesta kirjoituksestaniMillä Suomi selviää? Yrittämisellä”.


Yritysten määrä

Tilaisuuden aluksi puheenjohtaja kertoi yksinyrittäjien ja mikroyritysten määrän olevan 93 % kaikista yrityksistä. Yksinyrittäjien määrän hän kertoi olevan 190.000 ja mikroyrittäjien 70.000.


EU: Mikroyrityksen palveluksessa on vähemmän kuin 10 henkeä. Lisäksi joko sen vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa.

Click suurenna

Viimeisimmän vuoden 2021 tilaston mukaan alle 10 henkeä työllistävien yritysten osuus kaikista yrityksistä on 94,9 % (osuudet riippuvat siitä, miten maatalousyrittäjät huomioidaan). Ennakkotietojen mukaan Suomessa on 43.611 maatalous- ja puutarhayritystä vuonna 2022. Metsätalousyrittäjien määrästä on kirjavia tietoja. Tilastokeskuksen mukaan maa-, metsä- ja kalatalousyrityksiä oli 79.000 toissa vuonna. Ne työllistivät 40.000 henkeä (!).


Yritystilastointi Suomessa on hidasta ja huonoa. Yksinyrittäjiä ei tilastoida erikseen. Yrittäjien tuloista ei ole tilastotietoa lainkaan (SY on tehnyt 10 vuotta sitten selvityksen). Myös työllisten tilastointi on epämääräistä. Yritystilaston mukaan yritykset työllistävät 1,4 miljoonaa henkeä. Sektorijaottelussa yksityissektorilla olisi 1,0 miljoonaa palkansaajaa. Erotus ei ole yrittäjien määrä. 0-4 henkeä työllistävien keskimääräistä liikevaihtoa korottavat yksin toimivat osakesijoittajat.

Yksityissektorille lasketaan mm. valtion rahoilla toimivat yhdistykset, seurakunnat, yhtiömuotoiset ammattikorkeakoulut, kuntien omistamat osakeyhtiöt jne. Julkiseen sektoriin lasketaan valtio ja kunnat. Valtiosektoriin luetaan valtion hallinto, yliopistot, Kansaneläkelaitos, valtion liikelaitokset ja sosiaaliturvarahastot. Koko sektoritilasto pitää uudistaa siten, että kaikki yritykset, yhdistykset jne, jotka saavat yli 50 % tuloistaan julkiselta sektorilta, lasketaan julkiseksi.


Hyvin menestyviä yksin- ja mikroyrittäjiä on vähän. Sellaisia, joissa yrittäjän ansiot olisivat yli 100.000 euroa vuodessa. Kyllä heitä on, mutta ilmeisesti tekevät pitkiä työpäiviä. Suurin osa yksinyrittäjistä kituuttelee alle mediaanipalkan 3300 eur/kk.


MYRYn vaalipaneeli

Olen kuunnellut ja katsellut vaalipaneelin kolme kertaa, osin neljä kertaa. Pakko sanoa, etten saa panelistien puheista mitään yrittämiseen liittyvää selkeää kannanottoa. Siksi jokaisen asiasta kiinnostuneen pitää itse katsoa paneelikeskustelu. Katselukertoja oli 10 päivän aikana tullut 320 (per 1.3.2023)


Ensimmäinen kysymys koski panelistin suhdetta yrittämiseen. Toiseksi (II) kysyttiin, mitä voitaisiin tehdä etenkin ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvän riskin vähentämiseksi, esimerkkinä työpaikkakohtainen sopiminen. Kolmanneksi (III) kysyttiin, miten uudet työelämän muodot pitää huomioida sosiaaliturvauudistuksessa. (kevytyrittäjyys, vuokratyöntekijät, alustatalous, free lancerit, pätkätyöntekijät).


Perussuomalaisten Mäkelä puhui jotain, että jos haluaa, niin pitää antaa yrittää, mutta ei saa ketään painostaa. Kasvaa voi, tai olla kasvamatta. (II) Toiseen kysymykseen vastasi, että yhteiskunnan tulisi ottaa vastuuta riskistä palkata työntekijä. Työehtosopimusten sitovuuteen hän ei toivo puututtavan edes mikroyrityksissä. Hän esitti, että aloittavan työntekijän alemman palkan päälle valtio voisi maksaa päälle osuuden. (III) Mäkelä esitti, että työnteon ja yrittämisen pitää kannattaa aina sosiaaliturvaan verrattuna.


SDP:n Razmyar puhui, että etenkin nuoret haluavat yrittäjiksi. Pitää luoda mahdollisuus toimia samanaikaisesti palkkatyössä (myös julkisella) ja sitten toimia yrittäjänä. Esimerkkinä muusikko, joka on päivät töissä ja viikonloput muusikkoyrittäjänä. (II) Razmyar puhui 10.000 kannustimesta, joka on hallituskaudella tehty. Mistähän on kyse: TKI-verokannustimessa on 10.000 euron raja, mutta tuskin siitä. Hänen mukaansa yhteiskunnan palvelujen (päiväkoti, koulut) toimivuus helpottaa yrittämistä. Yrittäjien eläketurvaa tulisi käsitellä jo nuorten yrittäjien kohdalla. (III) Sosiaaliturvan pitää olla kannustavaa. Hän korosti Suomessa asuvien vieraskielisten tilannetta. He haluaisivat yrittää, mutta kun siihen on niin paljon esteitä, he jäävät sosiaaliturvalla eläjiksi.


Kokoomuksen Valtonen puhui kuvitelmasta riistoyrittäjistä. Pitää olla mahdollisuus valita onko palkansaaja, yrittäjä tai sijoittaja. Vastakkainasettelua ei saa olla. (II) Valtonen haluaa, että mikroyritykset ja sen työntekijät voivat olla järjestäytymättä. Heidän tulee voida sopia paikallisesti työehdoista riippumatta siitä, mitä suuret työntekijä- ja työnantajajärjestöt ovat sopineet. Kommenttipuheenvuorossa korosti joustavuuden merkitystä. (III) Valtonen taivasteli kuinka mahdotonta yrittäjän on lähteä eduskuntavaaliehdokkaaksi saamatta mistään korvauksia. Kokoomus haluaa uudistaa ansiosidonnaisen sosiaaliturvan ja sekä perusturvan.


Keskustapuolueen Ovaska puhui palkansaajajärjestöjen ja työntekijäjärjestöjen (tarkoitti varmaan työnantajia) vahvuudesta, jossa pienten yritysten ääntä ei kuulla. Yrittäjäeläkelain mielenosoitukset järjestivät nuoret yrittäjät, ei yrittäjäjärjestö SY Suomen Yrittäjät. Tukea pitää. Palkkatyön ja yrittämisen yhdistämistä on edistettävä. (II) Ovaskan puheenvuoro meni kinasteluun Valtosen kanssa. (III) Ovaska ihmetteli, miksi kaikki uudistaminen, myös sosiaaliturvan, kestää niin kauan.


Vihreitten Virta puhui siitä kuinka yrittäjäksi aloittaneita ihaillaan rohkeudesta, mutta siihen se jää. Hän ajatteli yrittämistä, mutta jos haluaa lapsia ja poliittista uraa, ei voi alkaa yrittäjäksi, koska palkansaajana on turvallisempaa. (II) Pikapuheesta ei saanut tolkkua, paitsi ihan lopussa sanoi, ettei usko, että kukaan palkkaa ketään irtisanoakseen hänet. (III) Pitää uudistaa sosiaaliturvaa, esimerkkinä perustulo.


Kristillisdemokraattien Poutala puhui ihmisten olevan samanarvoisia. Työpaikat tulevat hänen mukaansa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (unohti, että tilaisuus oli yksinyrittäjien ja mikroyritysten). Mainitsi uudistuksena yritystilin, josta selostus tässä kirjoituksessa. (II) Poutala puhui omista palkkaamisen riskeistään. Hän esitti, että valtio voisi alentaa riskiä maksamalla ensimmäisen vuoden palkkojen sivukulut ja toisena vuotena 50 %. (III) Ehdottomasti pitäisi sosiaaliturvaa uudistaa, omana esimerkkinä kun lähti eduskuntavaaliehdokkaaksi jäi palkattomaksi.


Puolueiden vaaliohjelmat ja yrittäjyys

Selvitys kattaa puolueiden viralliset vaaliohjelmat 2023 eduskuntavaaleja varten. Yksittäisillä puolueiden edustajilla voi olla puolueen linjasta paljonkin poikkeavia ulostuloja yrittämisestä, mutta niitä ei ole huomioitu. Syinä on etenkin se, että useimmiten tällaiset puheenvuorot jäävät vaalipuheiksi, eikä puolue niihin sitoudu.


Ohjelmat on käyty läpi hakien sanoja arvonlisäv---, yrittäjäel-, eläke- ja yrit---.

Arvonlisävero sen takia, että paras keino yrittämisen edistämiseksi Suomessa on nostaa verovelvollisuuden raja 15.000 euron EU-minimirajasta useimpien EU-/ETA-maiden rajaan 60.000 euroa. Se mahdollistaa yksinyrittämisen ilman verobyrokratiaa. Muutos on erityisen tärkeä, koska EU kieltää alv-huojennusalueen käytön vaalikauden aikana, mikä tarkoittaa veronkorotusta kaikkein pienimmille yrittäjille. Vielä pahempaa on kuittikohtainen alv-ilmoitusvelvollisuus, mikä tarkoittaa, että jokaisen myynti- ja ostotapahtuman tositetiedot on lähetettävä verohallintoon.

Yrittäjäeläkemaksujen muutos tämän vuoden alusta on selkeä verojen ja maksujen kiristys yrittäjille.

  • Kirjoitus elokuussa 2022 yrittäjän eläkeongelman ratkaisemiseksi (PV)

Useat puolueet haluavat kiristää yrittäjien verotusta poistamalla listaamattomien yritysten verotusmenettelyt. Puheet veroedusta perustuvat tietämättömyyteen. Tästä olen kirjoittanut usein, esimerkiksi tässä.

Kommentti PV: Yritystä ei perusteta vuodeksi. 20 ja 30 vuoden perspektiivillä palkansaaja maksaa samoista tuloista vähemmän veroja ja veroluontoisia maksuja kuin osakeyhtiön kautta toimiva yrittäjä.


Viron yritysveromalli on muutamien puolueiden ohjelmissa. Siitä olen kirjoittanut 3-osaisen selvityksen.

Yrit—hakusana tuo esille kaikki vaaliohjelmien kohdat, joissa on käsitelty yrittämistä (yrittäjyys, yrittäjäeläke, yrittäminen, yrittäjä, yritysten jne). Hakusana toi esille myös yritystoiminnan verotukseen haluttavat muutokset.


Hyvä muistaa: ”Yrittäminen on kaunein tapa ottaa vastuu omasta elämästä” (Pauli Vahteran kirja 2011).


Kirjoitukseen ei ole kerätty toistoja, joissa samaa yleistä vaalilupausta hoetaan eri paikoissa.


Puolueiden järjestys helmikuun 2023 HS-gallupin (16.2.23) mukainen


Kokoomus 2023

Arvonlisävero: ei mainintoja

Yrittäjien eläke ei mainintoja


Yrittäminen Parannamme suomalaisen yrittäjyyden edellytyksiä. Varmistamme yrityksille kannustavan, vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön ja verotuksen.

  • Helpotamme investoimista Suomeen sekä varmistamme sujuvat lupaprosessit.

  • Parannamme suomalaisten yritysten vientimahdollisuuksia.

  • Maataloutta on kehitettävä kilpailukykyiseen, elinvoimaiseen ja yrittäjämäiseen suuntaan

  • Siirrämme verotuksen painopistettä työn ja yrittämisen verotuksesta haittojen, päästöjen ja kulutuksen verotukseen.

  • Otamme pysyvästi käyttöön yritysten laajan TKI-verovähennysoikeuden, joka kasvattaa yritysten TKI-investointien määrää.

Huhujen mukaan kokoomus on tekemässä eduskuntavaaleja varten yrittämistä koskevaa selvitystä/ohjelmaa. Tätä kirjoitettaessa (1.3.23) sellaista ei ole näkynyt.


Perussuomalaiset

Talouspoliittinen ohjelma 2023´

Arvonlisävero: Yleishyödyllisten säätiöiden ja yhdistysten verovapaus, joka liittyy niiden tulo- ja arvonlisäverotukseen, on syytä jättää ennalleen, jos nämä eivät tarjoa kilpailuille markkinoille palvelujaan, kuten yksityiset yritykset.


Yrittäjäeläke: KEHITETÄÄN TYÖMARKKINOITA JA YRITTÄJIEN ELÄKETURVAA Yrittäjän työtulon määrittely on parempi tehdä niin, että työtulo perustuu eläkelaitoksessa kokonaisarvioon, jonka pohjana on yrittäjätoiminnan luonne, kuten kokoaikaisuus, sivu- ja osa-aikaisuus, yrittäjätoiminnan toimiala ja liikevaihto, ja vastaavalla toimialalla työskentelevien palkansaajien mediaanipalkka sekä yrittäjän ammattitaito ja muut yrittäjän työpanoksen arvoa koskevat tiedot. Yrittäjien työeläkelakia on syytä täydentää näiltä osin tulevan hallituksen toimesta.


Yrittäminen: Perussuomalaiset ei voi kannattaa järjestelmää, jossa veronmaksaja maksaa yrityksille kuuluvia palkkakustannuksia ja kantaa vielä maahanmuuton muut kielteiset seuraukset.

  • Viron veromallin käyttöönotto yhteisöjen osalta toisi maamme talouteen positiivista kasvudynamiikkaa, kun yritysten mahdollisuudet lisäinvestointeihin ja työvoiman määrän kasvattamiseen parantuisivat.

  • Työehtosopimusten yleissitovuus on jatkossakin paras tapa varmistaa työrauha ja se, että mikään yritys ei voi hakea kilpailuetua palkkojen tai työehtojen halpuuttamisella.

  • Yksi ratkaisu tähän ongelmaan on eräänlaisen työvoimapoolin luominen, joka on työnantajien käytös- sä oleva työvoimavaranto, joka perustuu vapaaehtoiseen yritysten väliseen yhteistyöhön ja johon eri työnantajien palveluksessa olevat työntekijät tai ulkopuoliset työhalui- set voivat ilmoittautua.

  • Tervettä kilpailua hyvinvointialueilla vääristävää julkista yritystoimintaa tulee suitsia hankintalakia muuttamalla.


Sosiaalidemokraatit SDP

Arvonlisävero: ”Erilaisten korjauspalveluiden toimintaedellytyksiä on tuettava. Esimerkiksi kestävän kehityksen arvonlisäjärjestelmässä korjauspalveluiden tarjoaminen voi olla alemman arvonlisäkannan piirissä.”


”Veropohjaa laajennettaisiin myös perimällä pankeilta ja muilta arvonlisäverosta sekä vakuutusmaksuverosta vapautetuilta rahoituslaitoksilta arvonlisään kohdistuvaa veroa esimerkiksi rahoitustoimintaveron muodossa.”

Kommentti PV: vakuutusmaksuveroa (24 %) ja sillä perusteella arvioiden rahoitustoimintaveroa ei saa vähentää arvonlisäverotuksessa. Vero nostaisi (24 %) täysimääräisesti niin kuluttajien kuin yritysten pakollisten pankkipalvelujen käytön kustannuksia. Pankkipalvelujen hinnat ovat muutoinkin nousseet ja nousevat edelleen mm. yleistyneiden netissä tehtävien pankkiryöstöjen takia.


Yrittäjäeläke – ei mainintaa, paitsi. ”Työeläkejärjestelmän kestävyyteen vaikuttavat useat tekijät. --- Työnantajien osuuden kasvattaminen eläkkeiden rahoituksessa on huomioitava vaihtoehtona eläkejärjestelmän kestävyyden takaamisessa


Yrittäminen: Myös muut yritykset ja kansalaiset eriarvoiseen asemaan asettavat pääomien veropohjaa kaventavat verotuet tulisi poistaa tai uudistaa. Esimerkiksi yrittäjävähennys kohdistuu tällä hetkellä valtaosin suurituloisille yrittäjille, kun taas pienituloiset yrittäjät hyötyisivät enemmän matalammista ansiotuloveroprosenteista.

Kommentti PV: Yrittäjävähennyksen saa vain ammatin tai liikkeenharjoittaja. Suuremman tulon saavat yrittäjät toimivat osakeyhtiön kautta, eivätkä ne saa yrittäjävähennystä. Itse olen pitänyt yrittäjävähennystä haitallisena, koska sen rahallinen merkitys on vähäinen ja koska se antaa mahdollisuuden esittää kielteisiä mielipiteitä yrittämistä vastaan


SDP keräisi lisää verotuloja pääosin omistamisen verotuksesta. Verotuksen painopistettä tulee siirtää omistamisen verotukseen ennen muuta veropohjan aukkoja tiivistämällä ja laajentamalla. Keskeistä on puuttua epäkohtiin, jotka mahdollistavat verovälttelyn ja veronkierron, ja joiden seurauksena eräät maksavat vähemmän veroa kuin muut saman verran ansaitsevat ja omistavat.

Tanskassa kokonaisveroaste on peräti 4,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Suomessa. Tanskan veroasteella Suomella ei siis olisi lainkaan kestävyysvajetta.

Kommentti PV: SDP:n tulisi perehtyä ennen veronkorotussuunnitelmiaan EU:n mediaanipalkkoihin. Tanskassa palkkataso on aivan eri tasolla kuin Suomessa, joten nettopalkka on suomalaisia merkittävästi korkeampi.


Nykyisin perinnöksi tai lahjaksi annettavien sijoitusten arvonnousu jää pääomatuloverotuksen ulkopuolelle. SDP esittää veropohjan laajentamista, jotta nämä varakkaimmille kertyvät nykyisin verottamattomat tulot eli arvonnousut tulevat verotuksen piiriin

Kommentti PV: Yrityksen sukupolvenvaihdokseen liittyy 60 %:n verotusarvon alennus. Kaikki muut lahjoitetut ja perityt omaisuudet verotetaan käyvillä arvoilla eli arvonnousut verotetaan. Perinnön jälkeen tulevat omaisuuden arvonnousut verotetaan realisoitaessa eli omaisuuden myynnin yhteydessä. Arvonnousun verottaminen ennen myyntiä olisi kohtuutonta (pelkästään sen takia, että arvot myös romahtavat, palauttaisiko valtio aiemmin maksetut verot?)

  • Yritykselle on saatava yksi Team Finland-kontaktihenkilö, jonka kanssa asiointi eri viranomaisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisesti on sujuvaa ja tuloksellista.

  • Tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiopolitiikan isona tavoitteena on laaja-alaisesti hyväksytty linjaus siitä, että T&K-rahoituksen taso tulee olla 4 % BKT:sta vuonna 2030. Suurimmat investoinnit tavoitteen toteutumiseksi tulevat yksityiseltä sektorilta.

  • Suomalaisyritysten kansainvälistymisen tukemista ja elinkeinorakenteemme monipuolistumista kansantalouden kasvun tukemiseksi

  • Vienninedistämisen kehittämistä yhteistyössä kaupunkien, korkeakoulujen, elinkeinoelämän ja ministeriöiden kesken.


Keskustapuolue

Arvonlisävero ei mainintaa

Yrittäjien eläke: ei mainintaa.


Yrittäminen 9. Suomi elää yrittäjyydestä. Varmistamme, ettei yrittäjien verotus edelleenkään kiristy. Esitämme yrittäjätunnusta jokaiselle suomalaiselle.

Kommentti PV: Arvonlisäverotuksen huojennusalueen poistaminen korottaa yksinyrittäjien verotusta.


  • Yrityksiä on kannustettava kasvuun ja uuden luomiseen. Verotuksen ja lainsäädännön on oltava ennustettavaa ja yrittäjyyttä tukevaa

  • Henkilötunnuksen lisäksi jokaiselle suomalaiselle on luotava yrittäjätunnus yritystoiminnan kynnyksen alentamiseksi.

  • Yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi ansiosidonnainen työttömyysturvaulotetaan kaikille. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on mahdollistaa työttömyysturvan kerryttäminen sekä palkansaajana että yrittäjänä tehdystä työstä (ns. yhdistelmävakuutus).

  • Erityistalousalueilla mahdollistetaan tuntuvia huojennuksia verotuksessa ja sosiaaliturvamaksuissa investointien, yrittäjyyden ja työllisyyden vauhdittamiseksi.


Vihreät

Arvonlisävero: ei mainintoja

Yrittäjäeläke: ei mainintoja


Yrittäminen: Kielletään turkistarhaus lyhyellä siirtymäajalla ja tuetaan turkisyrittäjiä uuteen ammattiin siirtymisessä.

  • Otetaan käyttöön metsänomistajille ja maatalousyrittäjille suunnattu korvaus hiilivaraston kasvattamisesta

  • Vihreät edistää toimivia markkinoita ja yrittäjämyönteistä yhteiskuntaa, joka minimoi yrittäjyyden esteitä ja varmistaa reilun kilpailun yritysten välillä.

  • Yritystukia on tarkasteltava kriittisesti, sillä pysyvä riippuvuus tuista estää taloutta uudistumasta.

  • Varmistetaan, että yrittäjä saa palvelut helposti yhdeltä luukulta ilman turhaa byrokratiaa. Parannetaan yrittäjien sosiaaliturvaa.

  • Suunnataan valtion yritys- ja verotuet pääasiassa tutkimukseen ja kehitykseen sekä muuhun elinkeinoja uudistavaan toimintaan.


Vasemmistoliitto

Arvonlisävero: Korjauspalvelujen arvonlisäveroa on laskettava. Kuukautis- ja inkontinenssituotteiden (kommentti: virtsankarkailu) arvonlisäveroa on laskettava nykyisestä 24 prosentista 10 prosenttiin.


Laajemman rahoitusmarkkinaveron mahdollista etenemistä EU:ssa on tuettava. Pankit eivät maksa esimerkiksi arvonlisäveroa siinä missä esimerkiksi vakuutustoimijoilta peritään Suomessa vakuutusmaksuveroa.


Yrittäjäeläkkeet: ei mainintoja


Yrittäminen: Säästökohteet

  • Yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkejärjestelmien vaiheittainen harmonisaatio 100 milj

  • Työ- ja elinkeinoministeriön yritystukien vähennys 60 milj

  • Business Finland 50 milj

IRTAIMEN KÄYTTÖOMAISUUDEN HANKINTAMENON POISTAMISKÄYTÄNTÖÄ ON RATIONALISOITAVA. Poistojen on vastattava paremmin omaisuuden todellista tai taloudellista kulumisaikaa. Näin poistojärjestelmä kohtelee eri tuotannonaloja yhdenvertaisemmin, tiivistää veropohjaa ja johtaa pääomien tehokkaampaan kohdentumiseen

Kommentti PV: Investoinnit maksetaan heti kassasta tai rahoitetaan velalla. Kun poistoaikoja pidennetään, valtio ottaa etukäteen veron, joka on pois investoinnin omarahoituksesta. Investoinnit käyttöomaisuuteen tuleekin saada vähentää heti verotuksessa ilman mitään poistojärjestelmää.

  • Kotitalousvähennyksen muuttaminen kotitalouskohtaiseksi lisäisi verotuloja 105 miljoonalla eurolla

  • TYÖSUHTEEN NAAMIOIMISEEN “YRITTÄJYYDEKSI” ON PUUTUTTAVA.

  • Suomeen on säädettävä sitova yritysvastuulaki, jossa ilmastotoimien tai työolosuhteiden laiminlyönti missä päin maailmaa tahansa johtaa sanktioihin.

  • Tulo- ja varallisuusverojärjestelmämme suurimmat heikkoudet ovatkin ansio- ja pääomatulojen eriytetty verokohtelu sekä listaamattomien yritysten omistajien nauttima mittava osinkoverotuki. Valtiovarainministeriön arvion mukaan tämän epäoikeudenmukaisen verotuen suuruus on vuonna 2023 noin 830 miljoonaa euroa. Vasemmistoliitto rajaisi veroetua huomattavasti. Uudistuksen tuottovaikutus on noin 500 miljoonaa euroa.

Miljonäärivero on varallisuusvero, joka koskisi vain yli miljoonan euron omaisuuksia. Miljoonan euron rajaan ei lasketa mukaan oman asunnon arvoa. … tällainen miljonäärivero tuottaisi vain 0,5:n veroprosentilla jopa yli 500 miljoonaa euroa vuodessa.

Kommentti PV: yritysvarallisuus laskettaisiin varallisuuteen, mikä johtaisi yritysten rahoituksen käyttämiseen miljonääriveron maksamiseen.


Digitaalisen alustatalouden toimijat saavat epäreilua kilpailuetua käyttämällä pakkoyrittäjyyttä keinona kiertää työntekijöille kuuluvia oikeuksia. Verohallinnon karkean arvion mukaan digitalouden aiheuttama verovaje tulee lähivuosina olemaan 0,5–1,5 prosenttia, mikä tarkoittaa jopa miljardin euron veromenetyksiä vuodessa.


Yritysten työntekijäomisteisuutta ja työpaikkademokratiaa on lisättävä.

Kommentti PV: Matkalla yritysten sosialisointiin.


Ruotsalainen kansanpuolue RKP


Arvonlisävero: kuukautis- ja inkontinenssisuojat sekä vaipat sisällytetään alhaisimman arvonlisäverokannan tuotteisiin


Yrittäjäeläke: ei mainintaa


Yritykset: Yrityksemme tarvitsevat kannustavan toimintaympäristön toimiakseen ja kasvaakseen.


YRITTÄJYYS LUO HYVINVOINTIA Yrittäjyyttä ja omistajuutta vahvistavat ja työllisyyttä lisäävät toimenpiteet luovat tarvitsemaamme kasvua. Yritykset tarvitsevat ennustettavuutta uskaltaakseen tehdä investointeja.


Yrittäjien sosiaaliturvaa on vahvistettava. Meidän on turvattava toimintaympäristö, josta kaikenkokoiset yritykset löytävät työvoimaa ja rahoitusta.


• ottaa käyttöön yhdistelmävakuutuksen yrittäjien sosiaaliturvan vahvistamiseksi

• laajentaa yksinyrittäjien rekrytointitukikokeilua

• alentaa kynnystä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen

• edistää yritysten kansainvälistymistä

• edistää pääomasijoituksia yrityksiin.

• edistää yrittäjyyttä pitämällä yhteisöveron kilpailukykyisellä tasolla

• verottaa yhtiön toimintaan takaisin sijoitettavan voiton alemman yhteisöverokannan mukaan

Kommentti PV: onko käännösvirhe. Mitä mieltä olisi nostaa yrityksestä varoja, maksaa niistä verot ja palauttaa takaisin?

• että listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotus edelleen huomioi yrittäjän riskinoton

• korvata perintö- ja lahjaveron tulevaisuudessa verolla, joka maksetaan vasta, kun perintöä realisoidaan.


Haluamme sallia paikallisen sopimisen kaiken tyyppisissä yrityksissä, myös niissä, joiden työntekijät eivät ole järjestäytyneet ammattiliittoon. Samalla haluamme antaa työntekijöille mahdollisuuden osallistua yrityksen toimintaan hallituksessa tai muussa johtoelimessä toimivan henkilöstöedustajan kautta.


• poistaa perintö- ja lahjaveron kokonaan yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdosten yhteydessä

• että yksityishenkilöiden ja yritysten lahjoitukset yleishyödyllisille ja voittoa tavoittelemattomille yhdistyksille ja järjestöille sekä yliopistoille ovat vähennyskelpoisia verotuksessa

• että yritykset saavat tehdä verovähennyksiä tutkimus- ja kehitysinvestoinneista

Kommentti PV: tutkimus- ja kehitysmenot saadaan vähentää verotuksessa kuten kaikki muutkin liiketoiminnan menot. TKI-investoinneista saa 2023 lakimuutoksen jälkeen ylimääräisiä verovähennyksiä.


• että taloustaitojen opetusta ja yrittäjyyskasvatusta vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla

• päivittää saaristolakia niin, että se tukee saaristossa toimivia yrityksiä



Kristillisdemokraatit

Arvonlisävero: Madalletaan kaikkien arvonlisäveron piirissä olevien liikuntapalveluiden arvonlisävero alempaan verokantaan (10 %).


Yrittäjäeläke: • Uudistetaan yrittäjäeläkejärjestelmää huomioimalla yrittämisen vapaus ja riittävä sosiaaliturva.


Yrittäminen:

Yrittämisen edellytyksiä voidaan parantaa kannustamalla yhteisyrittäjyyteen, helpottamalla ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamisen ehtoja, lisäämällä panoksia yrittäjien neuvontaan ja uudistamalla yrittäjien eläketurvaa.


Kehitetään ja lisätään oppisopimuskoulutusta yhteistyössä yritysten kanssa ja helpotetaan työllistymistä kehittämällä ns. kisälli-TES-mallia, jossa palkka nousee opintojen edistymisen myötä.


Kannatamme listaamattomien yritysten osinkovähennyksen säilyttämistä.


• Parannetaan kasvuyritysten edellytyksiä.

• Parannetaan yksinyrittäjien asemaa esimerkiksi ottamalla käyttöön Viron mallin mukainen yrittäjätili.

• Korotetaan ja laajennetaan yritysten kuljetustukea.

• Tuetaan maaseudun työssäkäyntiä ja yrityksiä laskemalla polttoaineiden verotusta

• Edistetään kotimaisuutta ja reiluutta julkisissa ruokahankinnoissa. Suositaan lähiruokaa ja paikallisia yrittäjiä.


LiikeNyt

Arvonlisävero: Ruoan arvonlisävero on laskettava 14 prosentista 10 prosenttiin.

Yrittäjäeläke: ei mainintaa


Yrittäminen: Yrittäjyys kunniaan Haluamme parantaa erityisesti pk-yritysten toimintaedellytyksiä ja kasvumahdollisuuksia. Pk-yritykset ovat Suomen talouden vetureita. Yritystuet tulee ensisijaisesti suunnata pk-yritysten kasvun ja kehityksen tukemiseen.


Byrokratiaa pitää purkaa isolla kädellä. Yrittäjyydelle pitää olla tilaa ja mahdollisuuksia. Sääntö-Suomen sijaan haluamme yrittäjä-Suomen.


Liike Nyt haluaa Suomeen vihreän siirtymän erityistalousalueen, jossa yritykset saavat veroetuja, maata ja löytävät synergioita logistiikan ja muiden toimintojen osalta.


Julkisen tahon ja yritysten tulee yhteistyössä kehittää elinikäisen oppimisen prosesseja

• Yritysten tuloksesta ei tarvitse maksaa veroa, jos tekee investointeja

Kommentti PV: jonkinlainen Viron veromallin sovellus. Investoinnit edellyttävät usean vuoden voitollista toimintaa. Työpaikkaan investoinnit käsitellään palkka- ja liiketoiminnan menoina.


Työn ja yrittämisen arvostusta ja kannattavuutta on parannettava.

400 miljoonaa euroa pois yritystuista

Maatalous on yritystoimintaa. Nykyinen järjestelmä tekee maatalousyrittäjistä tukiriippuvaisia…


***


Tue blogin toimintaa https://www.vahtera.blog/tilaus Blogisivuston ylläpito maksaa ja lisäksi joudun maksamaan eräistä tietopyynnöistä. Samaan aikaan Suomen asioita sekoittavat henkilöt saavat hulppeita palkkoja ja bonuksia. Siksi pienikin tuki on paljon, jos useampi taho osallistuu vapaaehtoisen tilausmaksun maksamiseen. Yritykset saavat vähentää tilausmaksun omassa kirjanpidossaan sekä arvonlisävero (10%)- että tuloverotuksessa, koska sivustolla käsitellään paljon yrittämiseen ja verotukseen liittyviä asioita.



Comments


bottom of page