Työterveyshuolto on pakollinen. Aikaisemmin se oli pienten paikallisten lääkäriasemien työtä. Laboratoriokokeisiin ne käyttivät alihankkijana palveluja tuottavia yrityksiä.
Pieni lääkäriasema laskutti kokeista yritystä 50 euroa.
Sen jälkeen lääkäriasema myytiin isolle toimijalle. Aivan sama verikoesetti maksoi sen jälkeen 250 euroa. (Tiedot saatu suoraan yritykseltä)
Kela maksaa yritykselle puolet työterveyshuollon sairaanhoidon kustannuksista. Ehkäisevän työterveyshuollon korvaus on 60 %. Eli tässä tapauksessa yrityksen maksettavaksi jää 125 euroa eli 2,5-kertainen hinta verikokeen analysoivan yrityksen saamasta hinnasta. Veronmaksajat maksavat myös 125 euroa. Yhteensä iso työterveyshuollon toimija saa 250 euroa eli viisinkertaisen ylihinnan. On iso riski, että korkeat hinnat lisäävät erilaisten kokeiden määrää.
Terveystalo on myyty viiteen kertaan. Joka kerta myyjät ovat ottaneet oman voittonsa. Yritykset ja Kela maksavat ylihinnoittelun kautta sijoittajien miljoonavoitot.
Suomalaiset isot terveydenhoitoalan yritykset Mehiläinen, Terveystalo ja Pihlajalinna ovat savijaloille rakennettuja velkavetoisia yrityksiä, joiden toiminta perustuu suurelta osin KELAn maksamiin korvauksiin. Jos SOTE romahtaa, joutuvat myös Kelan korvausrahat leikkuriin.
Yhtiöt ottavat kermat ja kirsikat kakun päältä. Ne hoitavat paljolti työikäisten terveyspalveluja. Ikäihmisten kallis terveydenhoito ja vaikeasti sairaiden ihmisten terveyspalvelut hoitaa julkinen sektori. On kuitenkin todettava, että yksityisten terveydenhoitoyritysten palvelukonsepti on hoidettu julkista paljon tehokkaammin.
Isojen toimijoiden volyymit on ostettu markkinoilta ja samalla tuhottu kilpailu kun yksityisiä ei enää ole. Ostettujen yritysten riskit on piilotettu liikearvoihin.
Kun suomalainen osakeyhtiö ostaa toisen osakeyhtiön, se yleensä maksaa kauppahintana enemmän mitä ostetulla yrityksellä on omaa pääomaa. Kauppahinnan ja oman pääoman erotus kirjataan tilinpäätöksiin liikearvona, josta on tehtävä poistot viidessä vuodessa. Hyvin perustellen poistoaika voi olla 20 vuotta.
Kun pörssiyhtiö ostaa osakeyhtiön, esimerkiksi lääkäriaseman, se ei tee liikearvosta poistoja. Koska pörssiyhtiöt noudattavat kansainvälisiä tilinpäätössäännöksiä IFRS, jotka on tehty piilottamaan yhtiön todellinen tila monikymmensivuisiin selostuksiin, joita kukaan ei jaksa lukea, saatikka ymmärtää. (IFRS = International Financial Reporting Standards)
Kun lääkäriyhtiö rakentaa toimitilarakennuksen, se poistetaan 40 vuodessa. Kun se ostaa magneettikuvauslaitteet, se poistetaan 10 vuodessa. Muu kalusto poistetaan 2-7 vuoden aikana. Tämä on ymmärrettävää, koska laitteet vanhenevat ja vaikka ne olisivat käyttökunnossa, uudet laitteet ovat niin paljon parempia, että ne ostetaan sen takia mm. terveyshoidon tehostamiseksi. Rakennuskin voi olla pystyssä 40 vuoden jälkeen, mutta se on tarvinnut laajoja korjauksia tuona aikana ja etenkin sen jälkeen.
Poistoihin liittyy suuri vero-ongelma. Koneet ja laitteet on ostettaessa maksettava heti, mutta ne saadaan verotuksessa vähentää korkeintaan 25 %:n vuotuisin poistoin menojäännöksestä. Sen takia laitetta on verotuksessa vähentämättä 10 vuoden jälkeenkin, vaikka se olisi vuosia aikaisemmin romutettu. Valtio ottaa verorahat etukäteen ja antaa vähennykset inflaatiokoin syömällä rahalla. 10 vuoden maksimipoistojen jälkeen kalustoa on jäljellä verotuksessa 6 % ja toimitiloista 66 %.
Lääkärikeskuksen ostossa ostetaan asiakkaita ja lääkäreiden palveluja. Asiakkaat tulevat ja menevät ja lääkäritkin lähtevät eläkkeelle. Silti liikearvoa ei poisteta. Kaikkien kolmen suuren terveysalan toimijan oma pääoma on negatiivinen, jos siitä vähennetään liikearvo. Tavallinen osakeyhtiö joutuisi tekemään ilmoituksen oman pääoman menettämisestä kaupparekisteriin merkkinä suuresta luottokelpoisuusriskistä.
Pörssiyhtiöt tekevät arvonalennustestauksia ostetuista lääkärikeskuksista, mutta ne ovat subjektiivisia näkemyksiä, joita voidaan vääntää miten omatunto kestää. Tilintarkastajat hyväksyvät ne ja usein ovat osallisia liikearvojen määrittelyssä.
Talonpoikaisjärjellä arvioituna yhtiön liikearvo on nolla, mikäli se tekee tappiota tai pientä voittoa, eikä näkemystä paremmasta tulevaisuudesta ole.
Huonoja ja pelottavia lukuja 2023 tilinpäätöksissä
Terveystalon viime vuoden tappio oli 42 miljoonaa euroa.
Terveystalon taseessa on 823 miljoonaa euroa liikearvoa. Liikearvo muodostuu ostettujen lääkäriasemien kauppahinnan ja tasearvon erotuksesta. Yhtiön oma pääoma on 515 miljoonaa euroa eli ylihintojen määrä ylittää oman pääoman. Koska yhtiö tuotti tappiota, sen liikearvo on tyhjän päällä. Liikearvoa on viime vuonna alennettu 57 miljoonaa eli ainakin sen määrän Terveystalo myöntää ylihintoja maksetun. Pitkäaikaisten velkojen määrä on 604 miljoonaa euroa.
Terveystalon liikevaihto oli viime vuonna 1,3 miljardia euroa. Ruotsista on saatu 92 miljoonan euron liikevaihto. Yhtiö ei kerro Kelan maksaman tulon osuutta eikä työterveyshuollon palvelujen tuottamaa tuloa, joten verorahojen osuutta yhtiön tuloista ei voida selvittää. Sormituntumalla arvioisin sen olevan ainakin puoli miljardia euroa.
Mehiläisen liikevaihto oli 1,8 miljardia ja voitto 40 miljoonaa. Mehiläisen liikearvo on 1,7 miljardia euroa ja oma pääoma 1,0 miljardia. Pitkäaikaisia velkoja on 1,8 miljardia euroa.
Pihlajalinnan liikevaihto viime vuonna oli 720 miljoonaa euroa ja voitto 4,6 miljoonaa euroa. Liikearvo 252 miljoonaa, oma pääoma 144 miljoonaa, pitkäaikaiset velat 354 miljoonaa euroa.
Terveydenhoitoa velalla niin julkisella kuin yksityisellä
Kaikki kolme suurta toimijaa ovat ostamiensa lääkäriasemien vankina, koska niistä on ollut seurauksena valtavat velat. Oman pääoman puskuria ei ole yhdelläkään kolmesta yhtiöstä, koska oma pääoma perustuu ylihintaisiin kauppahintoihin eivätkä yhtiöön tehdyt sijoitukset eivätkä toiminnan tulokset riitä kompensoimaan maksettuja kauppahintoja.
Jotain toivoa antaa, että viime vuonna kaikkien yhtiöiden kassavirta oli positiivinen. Kassavirralla tarkoitetaan liiketoiminnan ja investointien kassavirtojen summaa. Positiivisella kassavirralla voidaan lyhentää velkojen määrää.
Comments