Kiinteistövero on yksi esimerkki sosialisoinnista. Esimerkillinen perhe, joka on hankkinut oman asunnon ja kesämökin, maksaa kiinteistöveroja 1000-2000 euroa vuodessa kaikkien muiden verojen ja maksujen lisäksi. Suuri osa veroista on piilotettu asunto-osakeyhtiöiden kautta maksettavaksi. Raikulielämää*) elänyt perhe ei kiinteistöveroa maksa, koska vuokriin sisältyvä kiinteistövero tulee maksetuksi asumistukena.
') Tuosta sanavalinnasta on pahastuttu. Olen kyllästynyt tähän yhteiskuntaan, jossa maksaminen ei lopu koskaan kun on valinnut ahkeruuden tien. Mutta maahanmuuttajat tulevat tänne elämään toisten siivellä ja he eivät koskaan maksa vuokriaan saatikka kiinteistöveroja. Vuokralla-asuminen on ihan kunniallinen tapa elää, kunhan se ei perustu sosiaaliturvan väärinkäyttöön. Omistusasunnon hankkinut ei koskaan pääse eroon veroista, maksuista eikä vastikkeista ja asunnon myyminenkin on aika lailla toivotonta nykymaailman aikaan. Lisäys 18.3.24 klo 18:30.
Koska julkisia menoja ei osata vähentää, korotetaan veroja. Kiinteistövero on siitä kätevä päättäjille, ettei sitä pysty välttämään. Jos vero jää varojen puutteen takia maksamatta, valtio ulosmittaa (=sosialisoi) asunnon tai kesämökin.
”Kiinteistöjen verotusta ollaan kiristämässä. Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa kiinteistöverotuksen uudistuksen, jolla korjataan kiinteistöjen verotusarvojen ja käypien arvojen eriytyminen toisistaan.
Hallituksen lakiesityksen on tarkoitus tulla eduskunnan käsiteltäväksi tämän vuoden kesäkuussa, viikolla 22.” HS 31.1.24
Eri hallitusten, etenkin keskustan paljon käyttämä veroprofessori Heikki Niskakangas MOT-ohjelmassa 2010: ”Hyvätuloisten pitäisi maksaa enemmän veroja siitä syystä, että heillä on parempi veronmaksukyky. Veronmaksukykyisyys-periaate on verotuksen ykkösperiaate eli verot pitäisi ottaa niiltä, joilla on kyky kantaa se verorasitus.” ”Aivan selvää on se, että varallisuusveroa maksavat vain varakkaat ja kiinteistöveroa maksavat kaikki.” Varallisuusvero poistettiin Suomesta vuonna 2006 (Matti Vanhasen I hallitus keskusta, SDP, RKP).
Antti Herlin maksoi vuonna 2022 veroja 5 miljoonaa euroa, keskituloinen palkansaaja 5000 euroa. Kuinka paljon Herlinin pitäisi maksaa, että veroprofessori olisi tyytyväinen.
Professorin palkalla ei pysty ymmärtämään, miten kiinteistöverosta selviää pienituloinen eläkeläinen, jonka pitää maksaa myös asunnon putkiremontit ja niihin sisältyvä arvonlisävero.
Miljardien kiinteistöverot
Kiinteistöveron määrä tulee ylittämään tänä vuonna 2,4 miljardia euroa. Vero on 1,6-kertaistunut 10 vuodessa. Ja lisää halutaan.
Asuinrakennusten peruskorjauksiin menee vuosittain neljä miljardia euroa. Korjausmenot sisältävät arvonlisäveroa vajaan miljardin.
Eikä tässä vielä kaikki. EU-parlamentti hyväksyi vuosi sitten direktiivin asuntojen energiatehokkuudesta äänin 343 (idioottia) puolesta, 216 (viisasta) vastaan, 78 (typerystä) tyhjää. Direktiivin mukaan asuinrakennusten on saavutettava vähintään energiatehokkuusluokka E vuoteen 2030 mennessä ja energialuokka D vuoteen 2033 mennessä.
Kiinteistöliiton selvityksen mukaan noin 1,5 miljoonaa asuntoa, joista lähes 570.000 omakotitaloja, on korjattava täyttämään uudet energiatehokkuusvaatimukset. Korjaukset olisivat rakennusten lämmöneristävyyden parantamista julkisivuremontin avulla tai lämmitysjärjestelmän vaihtamista.
Kiinteistöliitto on arvioinut, että korjausten kustannukset olisivat koko rakennuskannan osalta noin 21 miljardia, eli vuosittain noin 2,1 miljardia, euroa vuoden 2032 loppuun saakka. Valtiolle se tarkoittaa neljän miljardin euron arvonlisäverotuloa.
Kiinteistöveron kolme kohtuuttomuutta
rakennuksen verotusarvo on sama kuolevassa Itä-Suomen syrjäkylässä kuin Helsingin omakotitaloalueella
rakennuksen verotusarvo on sama sahanpurueristeisessä rintamamiestalossa kuin uudessa hyvin eristetyssä omakotitalossa
asuntojen ja kesämökkien ostohinnat maksetaan uusien korotusten jälkeen 30-50 vuodessa toiseen kertaan kiinteistöveroina
Otetaan esimerkiksi rintamamiestalo. Ne rakennettiin sotien jälkeiseen asuntotarpeeseen vuosina 1940-1956. Ne olivat yleensä 1½-kerroksisia, puurakenteisia ja harjakattoisia omakotitaloja. Muistan hyvin Suoman ja Kustaan rintamamiestalon, jossa tuli vietettyä paljon aikaa lapsuudessa. Heidän talonsa oli rakennettu yhden savupiipun ympärille. Yläkerrassa oli yksi huone ja mahdollisuus rakentaa toinenkin huone. Alakerrassa oli kaksi huonetta ja pieni keittiö sekä eteinen. Talon ulko- ja sisäseinät oli laudasta ja eristeenä sahanpurut. Kuvan lähde
Asuntojen myynti-ilmoituksista löysin yhden rintamamiestalon Helsingin Torpparinmäestä, myyntihinta 325.000 euroa ja useita Imatralta, myyntihinnat 59.000 – 75.000 euroa tontteineen.
Valtiovarainministeriön asetuksen mukainen neliömetrikohtainen arvo on koko maassa 686,85 euroa, jos niissä on samanlainen perusvarustus (sähkö, vesijohto, viemäri, WC, keskuslämmitys tai vastaava). Rakennuksen myyntihinta, todellinen rakennuskustannus eikä rakennuksen kunto vaikuta verotusarvoon. Rintamamiestalon veroton jälleenhankinta-arvo on 68.600 euroa (686,85 e x 100 m2).
Verotusarvoon tehdään ikäalennus 1,25 % vuotta kohti. Rintamamiestalot ovat noin 70 vuotta vanhoja, joten niihin tehdään suurin mahdollinen ikäalennus 70 %. Verotusarvo on siten 20.580 euroa. Kiinteistöveron määrä vaihtelee kunnittain. Esimerkiksi Imatralla vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti on 0,45, Helsingissä 0,41. Eli Imatralla samankokoisesta omakotitalosta maksetaan enemmän kiinteistöveroa kuin Helsingissä. Jos rintamamiestaloa käytetään kesäasuntona, on sen veroprosentti Imatralla 1,00. Vero joudutaan maksamaan, vaikka talo/mökki olisi kokonaan käyttämättä ja talvet kylmillään.
Vakituisista asuinrakennuksista kiinteistöveroprosentti voi olla välillä 0,41- 1,0 ja vapaa-ajan asunnoissa välillä 0,93 – 2,0.
Jos samankokoinen ja samoin varusteltu nykymenetelmin eristetty uusi omakotitalo on rakennettu 2020, sen verotusarvo on sama, mutta ikäalennus 5 %.
”Rakennuksen jälleenhankinta-arvolla tarkoitetaan kyseessä olevaa rakennusta vastaavan uudisrakennuksen todennäköisiä rakennuskustannuksia arviointihetkellä. Rakennusten arvostuksessa ei oteta huomioon rakennuskustannusten alueellisia eroja, vaan rakennukset arvostetaan samoin perustein koko maassa. Rakennuskustannuksilla tarkoitetaan arvonlisäverottomia rakennuskustannuksia. --- Toisin kuin maapohjan verotusarvoon, rakennuksen sijainti ei vaikuta sen verotusarvoon, vaan se lasketaan pelkästään rakennustyypin, rakennuksen ominaisuuksien ja iän perusteella.”
Etenkin Itä- ja Pohjois-Suomen kuolevilla paikkakunnilla on paljon liikerakennuksia, jotka on rakennettu 1950- ja 60-luvuilla. Niiden alkuperäistä käyttöä on mahdoton toteuttaa. Silti korkea pankkisali hinnoitellaan verotuksessa korkeaksi pankkisaliksi, vaikka siellä pidettäisiin satunnaisesti kirpputoria ja vaikka pankin konttorit olisi alueella suljettu tarpeettomina.
Tällaisten rakennusten kauppahinta on lähellä nollaa. Silti niiden kiinteistövero vuodessa voi olla yli 10.000 euroa. Verorahoja tärkeämpi kohde olisi peruskorjata rakennus ja muuttaa sen käyttötarkoituksia nykyelämään soveltuvaksi.
Kiinteistöverotuksen edelleen korottaminen on monille yrityksille viimeinen niitti. Yritykset joutuvat maksamaan kiinteistöveron myös vuokratuista toimitiloista vuokraan sisällytettynä.
Tonttien kiinteistövero
Maapohja eli kiinteistön maa-alueen (tontin) verotusarvo perustuu kuntakohtaisiin tonttihintakarttoihin ja Verohallinnon omiin arviointiohjeisiin. Rakennusmaan verotusarvo on koko maassa vähintään 0,75 euroa neliömetriltä. Verotusarvoon vaikuttavat esimerkiksi maapohjan
käyttötarkoitus
rakennusoikeus
sijainti ja liikenneyhteydet
sopivuus rakennustarkoituksiin
kunnallisteknisten töiden valmiusaste
alueen keskimääräinen hintataso.
Suomi on jaettu tuhansiin alueisiin, joilla on erilaiset aluehinnat verotusarvon pohjaksi. Aluehintoihin tehtiin toissa vuonna 2 – 5-kertaiset korotukset ja nyt niihin suunnitellaan lisäkorotuksia. Helsingissä aluehinnat ovat nyt 500 – 4000 euroa/kerrosala-m2. Kesämökkitonttimme aluehinta Mikkelissä on 6,12 euroa/pinta-ala-m2.
Verotusarvoksi katsotaan tänä vuonna 75 prosenttia vuoden 2023 aluehinnasta (tavoitearvo). Myös tätä tavoitearvoa on valmisteltu korotettavaksi.
Maapohja, jolla on omakotitalo tai vapaa-ajan asunto, verotetaan maapohjan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan. Maapohjasta perittävän kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on valtuuston tekemistä päätöksistä riippuen 1,3 % – 2,0 %. Imatralla veroprosentti on 1,9, Helsingissä 1,3. Helsingin osuus koko maan maapohjan veropohjasta on 26 %.
Alle kahden hehtaarin metsistä maksetaan kiinteistöveroa normaalisti. Meillä kävi metsän kanssa ohraisesti. Kun palasin kaksi kuukautta etukäteen vuoden 2005 Kiinan matkalta jouduttuani ryöstön kohteeksi, oli tonttimme rajaan ulottuva metsä merkitty avohakkuuksi. Näin tonttien myyjät usein tekevät. Kauhuissamme ostimme avohakkuualueen itsellemme 2 hehtaarin suuruisena. Kun metsä erotettiin omaksi maa-alueekseen, tuli kiistaa toiseen mökkitonttiin vievästä tiestä. Halusin sen meille, metsänomistajan vaimo ei suostunut siihen vaan halusi sen jäävän miehelle. Mies olisi suostunut, mutta hän oli tapansa mukaan humalassa kotonaan juomassa metsärahoja. Joidenkin naisten kanssa on toivotonta keskustella oikeista asioista. Kun tontinmittaus tehtiin, oli pinta-ala niukasti alle kaksi hehtaaria, tien kanssa se olisi mennyt yli. Saimme elinikäisen kesämökkitonttimaksun metsästä, jolle ei saa rakentaa ja josta osa on kitukasvuista kalliota. Ja jonka rantapuut majavat ovat parturoineet. No on siellä sentään paljon mustia torvisieniä. Kohta nekin verotetaan. Kunhan droonimittauksilla sienien määrä saadaan selville.
Rakensin itse tontille puusaunan. Sen verotusarvo on 499 euroa/rakennus-m2. Orpon hallitus haluaa korottaa oman työni arvon moninkertaiseksi kiinteistöverouudistuksessa. Näin säästäväiset ihmiset maksavat veroa kotitöistäänkin. Luikurit saavat kaiken ilmaiseksi, myös sähkösaunan asuntoonsa.
Hallituksen valmistelemien uudistusten toteutuessa voivat tonttien verotusarvot nousta moninkertaisiksi, pahimmillaan monikymmenkertaisiksi. Uudistuksesta ei ole pidetty pahemmin meteliä, koska verotusarvot ovat tähän asti olleet kuolevia paikkakuntia lukuunottamatta melko alhaisia käypiin arvoihin verrattuna.
Kiinteistöverotuksen kaksinkertaistaminen nostaisi veron tuoton vuodessa viiteen miljardiin euroon. Siitä riippumatta miten kiinteistöt arvostetaan. Verorahoista valtio ottaa nykyisin osansa, koska soten takia suuri osa kuntien menoista siirtyi valtion maksettavaksi.
Päättäjät eivät ymmärrä, etteivät omistuskiinteistöt tuota mitään. Eli ei ole tuloja, mistä korkeampi vero maksetaan. Se että saa asua omistamassaan asunnossa tai viettää kesiään omalla kesämökillään ei lisää veronmaksukykyä sentin senttiä.
Keskiluokka ja köyhät vastakkain lakoissa
EU ajaa koohotuksillaan suomalaiset tuhoon. Suomen tulisi tiukasti sanoa, ettei meillä tulla noudattamaan mitään energiatehokkuusdirektiivejä vanhojen talojen yhteydessä. Eikä uusia pullonpalautusjärjestelmiä. Ja Sanna Marinin neuvottelemat koronatukivelat jätetään maksamatta korkoineen. Katsotaan sitten mitä EU tulee tekemään. Saadaanko moite vai erotetaanko EU:sta.
Suomi alkaa lähestyä ruotsalaisen kirjailijan Astrid Lindgrenin kirjoittamaa satua, jossa Pomperipossa elää kaukaisessa maassa ja kirjoittaa kirjoja lapsille. Vaikka hänen ahkerointinsa tuottaa hänelle noin kaksi miljoonaa kruunua vuodessa, valtion rahakamarin hoitaja vie kaiken jättäen vain 5000 kruunua vuodessa elämiseen. Eräs ystävä kertoo Pomperipossalle, että tämän marginaalivero on 102 %, jolloin Pomperipossa kummastelee: ”Eihän niin monta prosenttia ole olemassa?”
Satu oli parodia kirjailijan omasta tilanteesta Ruotsissa. Se vaikutti verolakien kohtuullistamiseen. Monet vasemmistolaiset haikailevat varallisuusveron palauttamista. Sen jälkeen todellisessa Suomessakin olisi ihmisiä, joiden verot ylittävät 100 % heidän tuloistaan.
Etenkin vihervasemmisto jaksaa ruikuttaa köyhiltä ottamista. Ja lakkoilla estääkseen Suomen pelastamisen.
Kun 3000 euroa kuukaudessa koko vuoden ansaitseva saa käteensä 2352 euroa ja 10 kk työttömänä oleva 1624 euroa ja hallituksen kaavailemien leikkausten jälkeen 1452 euroa, huutavat lakkojohtajat ja vasemmistoliittolaiset suureen ääneen, miksi aina otetaan köyhiltä. He eivät halua ymmärtää, että nämä köyhät saavat edelleen 1452 euroa kuukaudessa tekemättä mitään. Maailma, jossa kaikilla on yhtä suuret nettotulot, ei voi toimia. Sehän on jo nähty Neuvostoliitossa, Pohjois-Koreassa, Venezuelassa, kaikkialla.
Jos Suomessa jonkun pitäisi mennä lakkoon, sellainen olisi koko ikänsä nettomaksajana toiminut säästäväinen perhe/henkilö, joka on hankkinut itselleen oman asunnon ja kesämökin. He ovat päärahoittajina esimerkiksi maahanmuuttajille, jotka koskaan eivät maksa latin latia mistään. He rahoittavat myös kaikenlaiset Kirgisian tupakanpolton vähentämishankkeeet ja muut vastaavat humpuukit.
Verojen korottamisen sijaan Orpon hallituksen tulisi keskittyä turhien menojen karsimiseen. Miksei siihen uskallus riitä?
***
Tue blogin toimintaa https://www.vahtera.blog/tilaus
Blogisivuston ylläpito maksaa ja lisäksi joudun maksamaan eräistä tietopyynnöistä. Samaan aikaan Suomen asioita sekoittavat henkilöt saavat hulppeita palkkoja ja bonuksia.
Siksi pienikin tuki on paljon, jos useampi taho osallistuu vapaaehtoisen tilausmaksun maksamiseen.
Yritykset saavat vähentää tilausmaksun omassa kirjanpidossaan sekä arvonlisävero (10%)- että tuloverotuksessa, koska sivustolla käsitellään paljon yrittämiseen ja verotukseen liittyviä asioita.
