Fortum on koko olemassaolonsa ajan ollut ahneiden ja holtittomien johtajien hallussa. Heitä voisi verrata Venäjän oligarkkeihin, mutta johto on kylvänyt sähkömiljardit taivaan tuuliin toisin kuin oligarkit, jotka varastivat Venäjällä miljardit itselleen.
Mikael Lilius ansaitsi 33 miljoonaa euroa viemällä 5 miljardia euroa Fortumin rahoja Uralin taakse Venäjälle. Lilius nostatti optioidensa arvoa jakamalla 2005 Fortumiin yhdistetyn Nesteen omistuksen osinkoina sijoittajille. Valtion omaisuutta siirrettiin ilmaiseksi sijoittajille 16 miljardia eurolla. Mikä pahinta, suurelta osin ulkomaille.
Fortumin Uniper-tuhon kustannukset ylittänevät Neste-pelissä menetettyjen rahojen määrän.
Tässä kirjoituksessa käsiteltävät asiat
1 Fortumin johto henkilökohtaiseen vastuuseen
2 Uniper kansallistetaan?
3 Kansallistetaan Fortum
4 Katoavatko valtion uudet tukimiljardit mustaan aukkoon
5 Miksi sähkö on niin kallista
1 Fortumin johto henkilökohtaiseen vastuuseen
Uniper-virheiden takia Fortumin johto on asetettava osakeyhtiölain mukaiseen korvausvastuuseen vahingoista, jotka he ovat aiheuttaneet huolimattomuudesta Uniper-kaupoissa ja sen asioiden huonosta hoidosta. Tärkeä perustelu on se, ettei yhtiön johto ole ennen hankintapäätöstä tehnyt Uniperin tilasta selvitystä eli Due Diligenceä tai vastaavaa. Pörssistä voidaan ostaa osakkeita tarjousesitteen perusteella, mutta kukaan ei ostaisi miljardien eurojen arvosta yhden yhtiön osakkeita. Tarjousesite on kuin autokauppiaan tuunaama käytetty auto: näyttää hienolta, mutta voi olla silkkoa sisältä.
Lisäksi syyskuussa 2017 Uniperistä tehty sopimus ja siihen liittyvä ostotarjous oli kohtuuttoman riskin ottaminen itseään 16 kertaa suuremmasta yhtiöstä.
Johto ei antanut informaatiota päätöksestä ajoissa enemmistöomistajalle Suomen valtiolle. Lisäksi vuoden 2022 alussa tehty 4 miljardin euron lainapäätös ja siihen liittyvä 4 miljardin takauspäätös on tehty puutteellisin menettelyin.
Fortumin johto ei ole ryhtynyt osakeyhtiölain edellyttämiin toimenpiteisiin osakepääoman ja oman pääoman menettämisen johdosta eikä heikon maksuvalmiuden takia.
Vastuuseen on asetettava ainakin toimitusjohtaja 2015-2020 Pekka Lundmark, hallituksen puheenjohtaja 2011-2018 Sari Baldauf, hallituksen puheenjohtaja 2019-2020 Matti Lievonen, hallituksen puheenjohtaja 2021-edelleen Veli-Matti Reinikkala sekä toimitusjohtajana vuodesta 2020 ollut Markus Rauramo. Rauramon tehtävät aiemmin: Fortum Oyj:n konsernin talousjohtaja 2017-2020 sekä 2012-2014 (vt. toimitusjohtaja 2013), City Solutions -divisioonan johtaja 2014-2017. Hän on ollut Fortumin johtoryhmän jäsen vuodesta 2012.
Ensimmäinen ja selkein vaade on saada kaikki tulospalkkauksena maksetut erät vuodesta 2017 alkaen yhtiölle takaisin. Lisäksi kaikkien johtajien ylimääräiset eläkejärjestelyt on purettava ja annetut osakepalkkiot mitätöitävä. Jos ne on myyty, peritään rahat Fortumille.
Suurimpana vaateena on korvausvastuu Uniper-päätöksen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä yhtiölle.
Osakeyhtiölaki on armoton niin yrittäjille kuin pörssiyhtiöiden johtajille:
Osakeyhtiön hallituksen jäsenelle, hallintoneuvoston jäsenelle sekä toimitusjohtajalle on laissa säädetty yleinen huolellisuusvelvollisuus yhtiötä kohtaan. Tämä tarkoittaa, että johdon on kaikissa toimissaan noudettava huolellisuutta ja edistettävä yhtiön etua. Käytännössä siis yhtiön johtajat eivät saa asettaa omaa etuaan yhtiön edun edelle missään tilanteessa, ja ovat vahingonkorvausvastuussa yhtiölle, jos näin kuitenkin tekevät.
Yhtiön johtohenkilöiden on korvattava taloudellinen vahinko, jonka he tehtävässään huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta ovat yhtiölle aiheuttaneet.
Fortum ollut katastrofi suomalaisille alusta alkaen
Fortumin johto on tehnyt monia veronmaksajille kalliiksi tulleita päätöksiä. Viiden miljardin euron virhe oli mennä Venäjälle vuonna 2008. Fortumin hallitusta johti tuolloin Peter Fagernäs ja toimitusjohtaja oli Mikael Lilius.
Kalliiksi suomalaisille tuli Fortumin sähkönverkon myynti 2013 australialaiselle rahastolle, joka perusti väliin Carunan tekemään hinnankorotukset ja veronkierrot. Siitä maksamme seuraavat vuosikymmenet keinotekoisen korkeita sähkönsiirtomaksuja. Myyntirahat laitettiin Uniperiin, jolloin virhe tuplattiin. Päätöksen tehneen hallituksen puheenjohtaja oli Sari Baldauf ja toimitusjohtaja Tapio Kuula (kuollut 2017).
Caruna siirtää suurimman osan voitoista verottomina korkokuluina ulkomaiselle sijoitusryhmälle. Vuonna 2021 korot olivat 135 miljoonaa euroa. Vuoteen 2033 mennessä siirtomaksujen ylihintoja on siirretty verottomasti ainakin 2 miljardia euroa. Ja sen jälkeen 10 vuodessa lisämiljardi. Kiitos Fortumin johdolle, ministeri Pekka Haavistolle ja silloisille kokoomusministereille Jyrki Katainen ja Jan Vapaavuori. Verkon kansallistamista kannattaisi selvittää.
Yrittäjävetoisen osakeyhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan vastuut
Osakeyhtiölaki on kirjoitettu kaikille suomalaisille. Suurten pörssiyhtiöiden johtajia laki ei todellisuudessa koske.
Muutama päivä sitten Aten Marja Oy Etelä-Savon Hirvensalmella meni konkurssiin. Maan parhaat kylmäpuristetut mehut ja täysmehut marjoista tehneen yrityksen perustaja ja 25 vuotta yrittänyt Atte totesi, että nollasta hän aloitti ja nollaan hän on tullut takaisin.
Pekka Lundmark, Sari Baldauf, Mikael Lilius, Markus Rauramo ja muut johtajat tuhosivat Imatran Voiman perinnön, maksattivat suomalaisille korkeat sähkön hinnat ja jättivät jälkeensä kymmenien miljardien tappiot Saksaan ja Venäjälle. Heillä kaikilla on miljoonien, jopa kymmenien (Lilius) miljoonien eurojen omaisuus epämääräisten optioiden ja bonusten jälkeen.
Epäonnistunut yrittäjä menettää elämäntyönsä, eläketurvansa, säästönsä, asuntonsa ja muun omaisuutensa, usein perheensä ja terveytensä sekä tulevaisuutensa. 1990-luvun laman kourissa yhteiskunta tuhosi Koiviston konklaavin ohjaamana kymmeniätuhansia suomalaisia yrittäjiä ja heidän perheitään. Ainakin sadat tappoivat itsensä kun mitään muuta tietä ulos ei ollut. (Tilastoluvut ovat pienemmät, koska esim. autolla kallioseinämään ajaneet tilastoitiin auto-onnettomuuden uhreiksi).
Kaikki eivät voi onnistua, mutta epäonnistuneen yrittäjän kohtalo on huonompi kuin yhdelläkään Suomeen tulevalla sosiaaliturvaturistilla koskaan. Kuitenkin myös nämä yrittäjät ovat osallistuneet Suomen hyvinvointivaltion rakentamiseen ja rahoittamiseen.
Eikä siinä vielä kaikki. Eläkevakuutusyhtiöt pakkoperivät maksamatta jääneet yrittäjäeläkemaksut. Verottaja ja muut velkojat haastavat usein yrittäjän oikeuteen myös osakeyhtiön maksamatta jääneistä laskuista. Olen ollut todistajana tällaisissa oikeudenkäynneissä, ja nähnyt läheltä väärän oikeuden toteutuvan.
Yritys ei saa lainaa ilman takauksia ja vakuuksia. Jopa Finnvera vaatii yrittäjien henkilökohtaisen (osa)takauksen sen antamille lainoille. Näin tuhotaan yrityksen epäonnistuessa yrittäjien ja heidän omaistensa elämä.
Oikeudenkäynnissä tuomarit lukevat osakeyhtiölakia kuin piru raamattua. Samaa lakia, jonka ylitse Fortumin johtajat kävelevät mennen tullen. Laki ei ole sama kaikille.
Fortumin hallituksen huolimattomuudesta aiheutuneet vahingot
Rauramo tunnusti jo syyskuussa 2017, ettei due diligencen puuttumisen katsottu olevan liian suuri ongelma. Rauramo oli silloin talousjohtaja ja palkittiin tästä virheestä toimitusjohtajuudella vuonna 2020 suurten kannustuspalkkioiden ohella.
Fortum ei selvittänyt huolellisesti Uniperin riskejä, vaikka kyse oli miljardien eurojen sijoituksesta. Kyse on huolimattomuudesta, joka aiheuttaa korvausvelvollisuuden.
Vuonna 2017 Fortumin hallituksen tekemän päätöksen perusteella Uniperin osakkeista ostettiin 46,93 % ja vuoden 2018 ostojen myötä omistus nousi 49,99 %:iin. Tuo määrä johti siihen, ettei Uniperia käsitelty Fortumin tilinpäätöksessä konserniyhtiönä vaan osakkuusyhtiönä ja näin Fortumin tilinpäätös saatiin näyttämään todellisuutta parempana (raja on 50,0 %). Osakkeisiin oli silloin käytetty 3,9 miljardia euroa.
Vuonna 2020 Fortum osti lisää osakkeita 2,6 miljardilla eurolla. Sen hetkinen hallitus on vastuussa aiheutetun vahingon lisäämisestä. Hallitus olisi voinut lopettaa ostot.
Rahoilla saatiin Uniperin osakkeita lisää 23,4 %. Ostoja jatkettiin vielä 2021 0,2 miljardilla eurolla (2,7 %). Julkisista asiakirjoista ei selviä miten omistus nostettiin 76,1 %:ta 77,96 %:iin. Rahaa loppuerään on käytetty ainakin 0,1 miljardia euroa. Näin kaikkien osakkeiden hinnaksi eli kokonaisvahingon määräksi tulee 6,8 miljardia euroa.
Vuoden 2020 päätöksestä tuhlata 2,6 miljardia euroa päävastuulliset ovat toimitusjohtajat Pekka Lundmark (kesäkuun loppuun) ja Markus Rauramo (heinäkuun alusta) sekä hallituksen puheenjohtaja Matti Lievonen.
4. tammikuuta 2022 Fortum myönsi Uniperille 8 miljardin euron suuruisen konsernin sisäisen rahoituksen, josta puolet muodostuu osakaslainasta ja toinen puoli takauksesta. Silloin hallituksen puheenjohtaja oli Veli-Matti Reinikkala.
Hallitus on asetettava huolimattomuudesta korvausvastuuseen rahoituksesta, koska se tiesi Uniperin johdannaistappioista ja kriittisestä maksuvalmiustilanteesta.
Reinikkala oli vuotta aiemmin valittu nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi. Tämä valiokunta oli esittänyt perustelut toimitusjohtajan 423.000 euron lyhyen aikavälin palkkion vuoden 2021 tuloksesta, vaikka silloin jo tiedettiin Uniperin kammottavasta tilanteesta.
Korvattavista vahingoista vähennetään Uniperin Fortumille maksamat osingot vuosilta 2017-21 yhteensä 0,9 miljardia euroa.
Veli-Matti Reinikkala on ollut Fortumin hallituksessa ensimmäisistä Uniper-kaupoista lähtien. Hän on toiminut hallituksen jäsenenä vuodesta 2016 ja puheenjohtajana vuodesta 2021. Reinikkala asuu Sveitsissä, joten hänellä ei liene todellista kiinnostusta siitä, miten suomalaisille Fortumin kanssa käy.
Reinikkala haluaa jatkaa. Virheet tehnyt johto harvoin pystyy korjaamaan omia virheitään. ”Jos mietin, mitä tässä vielä voisi mennä pieleen, se olisi se, että vaihdettaisiin yhtiön johto. Lopputulema ei hyödyttäisi yhtiötä, jos tässä vaiheessa lähdettäisiin vaihtamaan johtoa”, sanoo Fortumin hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Reinikkala 31.8.2022. Ostaisitteko näiltä johtajilta käytetyn auton?
Suurimmat vahingonkorvausvaatimukset nousevat miljardiluokkaan. Johtajavakuutukset eivät riittäisi niitä korvaamaan alkuunkaan. Korvauksia voidaan sovitella. Siitä on esimerkki Ulf Sundqvist. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Sundqvistin ja viisi muuta henkilöä korvaamaan Siltapankille vahinkoja eriasteisesti yhteisvastuullisina yhteensä 26 miljoonaa markkaa sekä oikeudenkäyntikuluja yhteensä 2,4 miljoonaa markkaa. Sundqvistille tuomitut vahingonkorvaukset Arsenal-Sillalle soviteltiin 1,2 miljoonaan markkaan. Sovittelusta noussut kohu johti toisen valtiovarainministeri Arja Alhon eroon.
Miljardin euron sovittelu sataan miljoonaan euroon ei johtajia pelastaisi. Heille tulisi samanlainen kohtalo kuin epäonnistuneille yrittäjille. Mikä olisi tasa-arvoisessa yhteiskunnassa ihan oikein. Myös vankeusrangaistusta Islannin tapaan on harkittava.
Fortumin johdon bonukset ja eläke-edut peruutetaan
Toimitusjohtaja Rauramo on saanut osakepalkkioina osakkeita, joiden arvo kesän romahduksen jälkeen oli yli miljoona euroa. Kaikilta johtajilta, myös Nokialle siirtyneeltä Lundmarkilta tulee periä annetut osakkeet takaisin.
Johdolla on ollut hulppeat lisäeläkkeet. Niitä ei tarkemmin eritellä, mutta esimerkiksi Rauramon palkoista ja palkkioista maksetut eläkemaksut olivat viime vuonna lakisääteisistä työeläkkeistä 311 tuhatta euroa ja lisäeläkkeistä enemmän, 315 tuhatta euroa. Liliuksen kk-eläke Fortumista oli yli 40.000 euroa 10 vuotta sitten.
Rikkooko Fortum Suomen lakeja?
Kuten kriisiyhtiöissä on tapana, myös Fortumissa kuljetaan lain rajamailla, jotta yhtiön tilanne voidaan näyttää paremmalta kuin se on. Nämä asiat kuuluvat Finanssivalvonnalle.
Fortumin puolivuosikatsaus/2022 on tehty kirjanpitolakia rikkoen. Ks. kirjoitus Fortum konkurssikypsäkö. Samassa kirjoituksessa: Sekä Uniper että Fortum menettäneet oman pääomansa
Valuuttakurssikikkailulla Venäjän tappiot poistettu kirjanpidosta. Ks Fortum soveltaa kirjanpitolakia peittääkseen tappioita.
Osakeyhtiölain oman ja osakepääoman säännöstä Fortum on rikkonut, koska sekä Uniper että Fortum ovat menettäneet oman pääomansa. Ks Fortum konkurssikypsäkö
Poliitikkojen rooli pitäisi selvittää. Vuonna 2016 Fortum käytännössä pelasti pääministeri Sipilän lasten osaomistaman yhtiön konkurssilta. Ks Uniper, Sari Baldauf ja Fortumin konkurssi.
Omistajaohjausministeri Lintilä sanoo saaneensa tiedon Fortumin aikeista varttituntia ennen Uniper-kaupan julkistamista. Silloinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoo saaneensa tietää Fortumin Uniper-tarjouksesta samaan aikaan kuin muutkin suomalaiset. Omistajaohjausosaston päällikkönä vuonna 2017 toiminut Eero Heliövaara kertoo, ettei omistajaohjausosasto saanut Fortumilta tietoa Uniperin ostoaikeista etukäteen.
Linkit kirjoituksiin tämän kirjoituksen lopussa.
Islanti esimerkki ryhdikkäästä puuttumisesta toisten rahojen tuhlaamisesta
Yhteisten rahojen tuhlaamisesta on muualla kuin Suomessa annettu vankilatuomioita. Esimerkiksi Islannin oikeuslaitos tuomitsi 36 pankkiiria yhteensä 96 vuodeksi vankeuteen. Pankkiirien rikokset liittyivät Islannin pankkijärjestelmän romahtamiseen vuonna 2008. Pisin vankilaan johtanut tuomio oli seitsemän vuotta. Siitä alkoi Islannin tervehtyminen ja maa on tällä hetkellä Suomea paljon paremmassa taloudellisessa asemassa. Tilannetta auttoi oma valuutta ja puuttuva EU-jäsenyys. Ja että maa kieltäytyi maksamasta huijaripankkiirien ottamia ulkomaisia velkoja.
2 Uniper kansallistetaan?
YLE Teksti-TV 16.9.22: ”Saksa käy parhaillaan pitkälle edenneitä neuvotteluja suomalaisen valtionyhtiö Fortumin tytäryhtiö Uniperin sekä kahden muun suuren kaasun maahantuojan haltuunotosta, kertoo uutistoimisto Bloomberg... Bloombergin mukaan Saksan hallitus harkitsee myös Uniperin enemmistöosuuden ostamista Fortumilta nimellishintaan.”
Nimellishinta lienee sama, jolla Saksa otti Uniperista 30 % 1,70 euron osakkeen nimellisarvolla. Uniperin osakkeen nimellisarvon mukaan laskettuna Fortum saisi osakkeista noin 485 miljoonaa euroa. Fortum on sijoittanut Uniperin osakkeisiin 6,8 miljardia euroa. Tappio olisi karmea. Uniperin osakkeen pörssiarvo on 3,85 euroa (16.9.2022).
Mitä käy 4 miljardin lainasaamiselle ja 4 miljardin takaukselle? Joka tapauksessa lainan takaisinmaksujärjestys on vasta saksalaisten pankkien pääomasijoitusten jälkeen. Ennen lainojen takaisinmaksua Uniper pitää saada kannattavaksi. Se voi olla mahdotonta, tai vie vuosia. Hyvinkin mahdollista, että Uniper-rahat ovat kuin Kreikan saamat lainat, viimeisen erän takaisinmaksu joskus 50 vuoden jälkeen.
Takaus realisoituu, jos Uniper ei pysty maksamaan taattua lainaa. Odottaako lainanantaja kymmentäkään vuotta rahojaan, sen aika näyttää. Yleensä lainan antajat eivät luovu takauksista muutoin kuin saamansa maksun kautta.
Toki ministeri Tuppurainen ja pääministeri Marin häntä tekstiviestillä tukien voivat yrittää neuvotella näiden Fortumin vastuitten anteeksiantamista. Mitään velvoitetta Saksalla ei siihen ole.
3 Kansallistetaan Fortum Imatran Voimaksi
Fortumin rosvokapitalismi on maksanut veronmaksajille 38 miljardia, eikä loppua näy.
Siksi Saksan suunnitelmien tapaan kansallistetaan Fortum suomalaisten veronmaksajien omistamaksi yhtiöksi, jonka tehtävänä on Imatran Voiman tapaan turvata suomalaisten sähkönsaanti edullisella hinnalla. Toiminta-alue voi olla Pohjoismaat Ruotsin Vattenfallin tapaan, mutta kaikki muu kansainvälisyys lopetetaan. Vattenfallin liikevaihto viime vuonna oli 16,9 miljardia euroa ja liikevoitto 5,7 mrd (33,5 %). Kaikki voitot jäävät Ruotsin valtiolle.
Suomi sokaistui Nesteen tappioihin, joita optioilla palkittu johto oli yrityskaupoilla 1990-luvulla tehnyt (toimitusjohtaja vuorineuvos Jaakko Ihamuotila). Tappiot piti sosialisoida ja keinoksi keksittiin Fortum. Ja Fortum annettiin pelureiden temmellyskentäksi. Huonoa tuuria vai ymmärryksen vajautta? Vai HyväVeli-kerhossa sovittu?
Fortumin osakkeen arvo pörssissä on noin 10 euroa/osake (16.9.2022). Valtion ja Kelan omistuksen ulkopuolella on 430,9 miljoonaa osaketta, joiden pörssiarvo on 4,3 miljardia euroa.
Fortumin 888 miljoonaa osaketta muodostaa 3,0 miljardin osakepääoman. Yhden osakkeen keskimääräinen arvo osakepääomassa on 3,43 euroa. Jos osakkaille maksettaisiin korvaus samoilla periaatteilla, joita Uniperin osalta on harkittu, maksettaisiin osakkaille 1,5 miljardin euron korvaus kansallistamisesta.
Sekin on liikaa, koska valtion ulkopuoliset osakkaat ovat saaneet Fortumista osinkoja 9,2 miljardia euroa vuosien mittaan.
Osinkoina maksettiin lisäksi Nesteen osakkeita samassa suhteessa kuin osakkaat omistivat Fortumia. Tällaisen järjettömyyden syynä oli lisätä Mikael Liliuksen ja muiden johtajien optioiden arvoa. Neljällä Fortumin osakkeella sai yhden Nesteen osakkeen. Osakkeet splitattiin 2019 siten yhdestä osakkeesta tuli kolme osaketta. Neste on jakanut osinkoja valtion ulkopuolisille sijoittajille 2,2 miljardia euroa. Osinkoina (ilmaiseksi) saatujen osakkeiden pörssiarvo on 16.9.2022 13,9 miljardia euroa. Kalliiksi tulivat Liliuksen optiomiljoonat suomalaisille. Olisi oikein ja kohtuus, ettei Fortumin kansallistamisessa maksettaisi osakkaille euron senttiäkään.
On vielä huomioitava, että nuo kaikki osinkomiljardit on saatu korkean sähkön hinnan avulla. Eiköhän olla jo aivan liikaa maksettu Fortumin osakkaille.
Osakkaat eivät ole sijoittaneet Fortumin omaan pääomaan mitään. Optioiden merkinnästä saadut 214 miljoonaa euroa Fortum käytti osakkeiden takaisinostoon.
Pörssissä on kyse osakkaiden tekemistä myynneistä ja ostoista, joissa tehdyt voitot ja tappiot eivät kuulu Fortumille mitenkään. Pörssiin sijoittaminen on aina tuuripeliä. Kyse on veikkauksesta, eikä mistään suomalaisten hyvinvointia lisäävästä työstä. Veikkauksen tekevät yhä useammin tietokoneet, joten ei siinä ihmistyötä juurikaan tarvita. Markkinatalouteen ei kuulu pörssiosakeomistuksen tappioiden kattaminen verorahoista samalla kun voitot ovat (muka) osakkaiden ansiota ja ne saa pitää.
Olen markkinatalouden kannattaja. Mutta en kannata rosvokapitalismia Venäjän oligarkkien tapaan.
Eikä ihmisten perustarpeita sähköä, vettä eikä tie- ja rataverkkoja voi antaa markkinatalouden ahneimpien pelikentäksi. Etenkin kyse on monipoliasemassa olevasta toiminnasta. Eiköhän Carunasta jo opittu tarpeeksi.
4 Katoavatko valtion tukimiljardit mustaan aukkoon
Suomen valtion omistama Solidium antoi Fortumille 2,35 miljardin euron lainan. Valtio olisi joutunut ottamaan lainaa varten velkaa, joka olisi lisännyt velkaantumista. Herrojen konsteja.
Laina-aika on vuosi ja sen vuosikorko lisättynä järjestelypalkkiolla ja luotonvarausprovisiolla olisi 14,2 %. Selkeä roskalaina eli Fortumin maksuvalmius on heikko ja yhtiö lähellä konkurssia. Fortum ei olisi saanut lainarahaa markkinoilta, mikä selittää tukeutumisen valtion rahoihin.
Solidiumin vapaa oma pääoma 30.6.22 tilinpäätöksen mukaan on 4,4 miljardia euroa. Osakeyhtiö ei voi antaa lähipiirilainoja vapaata omaa pääomaa enempää. Jos Fortum katsotaan Solidiumin lähipiiriyhtiöksi, ei Fortumia voida pitkään pelastaa Solidiumin rahoilla. Solidiumilla ei ole likvidiä rahaa lainan antamiseen. Se joutuu myymään alhaisilla kursseilla omistamiaan osakkeita Fortum lainan takia.
Kun normaali yritys on maksuvaikeuksissa, verottaja voi tehdä veroille maksusuunnitelman. Korko maksun viivästymiselle alkuperäisestä eräpäivästä on 7 %.
Kuuden kuukauden euribor-korko oli 16.9.22 1,608 %. Vielä toukokuussa 2022 korko oli negatiivinen.
Lainan ehtona on suunnattu, maksuton osakeanti, joka oikeuttaa Solidiumin merkitsemään enintään 8,97 miljoonaa Fortumin uutta osaketta. Osakeannin määrä vastaa 1 %:a Fortumin osakkeista osakeannin toteuttamisen jälkeen. Suomen valtion määräysvallassa olevan omistuksen osuus nousisi annilla 51,26 %:iin. Muutos omistukseen on niin pieni, ettei se ole vaikuttanut Fortumin osakekurssiin pörssissä.
Se voisi olla Fortumin omistuksen sosialisoinnin ensimmäinen askel. Tästä on lyhyt matka kansallistamiseen.
Kansallistaminen ilman korvausta johtaisi sijoittajien meteliin. Se voidaan toteuttaa tasapuolisesti toteuttamalla Fortumin osakeanti, johon jokainen osakkeenomistaja saa osallistua. Jos annin tarkoitus on Fortumin pelastaminen, tarvittaisiin niin paljon rahaa, etteivät nykyiset omistajat siihen osallistuisi. Se romahduttaisi osakkeiden arvon. Tai samanlainen suunnattu anti, jolla Uniper romahdutti Fortumin osuuden pikkurahalla.
Fortum selittää lainan tarpeen johtuvan Venäjän sodasta Ukrainaa vastaan. Mikä valhe. Kyllä syynä on konkurssikypsän Uniperin ostaminen ja sen rahoittaminen. Oli syy mikä tahansa, mitä sellaista tapahtuisi vuoden aikana, että Fortum pystyisi maksamaan lainan takaisin.
Fortumin sähkötoiminnan liikevaihto Pohjoismaissa oli tammi-kesäkuussa oli 1,4 miljardia euroa ja sen liikevoitto 0,6 miljardia. Sähkön hinnan korottaminen 60 %:lla ilman kuluja rahan tuottaisi, mutta silloin Ruotsissa siirryttäisiin Vattenfallin asiakkaiksi. Suomessa alistettu kansa joutuisi hyväksymään sähkön hinnan korottamisen kaksinkertaiseksi.
Meille uskotellaan, että rahat maksetaan takaisin kun johdannaisten vakuutusmaksut palautetaan. Mutta jos Fortumilla ei ole riittävästi omaa halpaa vesi- ja ydinvoimaa, joutuu se maksamaan korkeammat pörssihinnat sähköstä, jolloin mitään palautettavaa ei ole. Ja tietenkin vuoden päästä on uusia johdannaissopimuksia, joita varten tarvitaan rahaa.
Fortumin toimet muistuttavat kummasti öistä sökörinkiä, joissa koko ajan pelissä hävinnyt pistää loput rahansa viimeiseen pottiin uskoen saavansa tappiot takaisin. Erona on se, että Fortumin sököringissä viimeisen potin maksaa Suomen valtio.
5 Miksi sähkö on niin kallista
Generation-segmentti vastaa Fortumin sähköntuotannosta Pohjoismaissa. Fortum ei kerro, kuinka suuret voitot se ottaa Suomesta korkealla sähkön hinnalla. Yhtiön Ruotsin volyymit ovat suuremmat kuin Suomessa. Ruotsissa Fortumin hinnankorotuksia hillitsee valtionyhtiö Vattenfallin vahva asema maassa. Siksi on oletettavissa, että suomalaiset maksavat Uniper-lisää sähkön hinnassa reippaammin.
Oheinen kaavio Generation-segmentin liikevoitto-prosentista vv 2016-2022 osoittaa, että Fortum on korottanut sähkön hintaa heti Uniper-päätöksen jälkeen. Näin suomalaiset ovat maksaneet Uniper-veroa sähkön hinnassa jo viiden vuoden ajan. Lisärahaa on tarvittu osakkeiden ostamiseksi. Mielenkiintoista on havaita talvikuukausien tammi-maaliskuu (osavuosi 1/vv) olevan voittojen kannalta parhaita myös prosentteina. Liikevoitto on segmentin tulos menojen jälkeen. Menoina on huomioitu myös poistot, mutta ei rahoituskuluja.
Jos Uniper- ja Russia-rahoja ei tarvittaisi, voitaisiin Fortumin myymän sähkön hinta Suomessa puolittaa ja Fortum pystyisi jakamaan entiset osinkonsa.
Johdannaiskauppa nostaa sähkön hintaa. Mekanismi toimii näin (pelkistetty esimerkki):
Sähkön hinta on 20. Sähköyhtiö myy sähkön pörssissä vuoden päähän hintaan 24. Puolen vuoden kuluttua sähkön hinta on 50 ja sähköyhtiö sulkee futuuriposition ostamalla sähkön pörssistä hintaan 50. Futuurista tulee tappiota 24-50=26.
Yhtiö myy tuottamansa sähkön kuluttajille hintaan 50. Näin ollen lopullinen yhtiön myyntihinta on 24 (50-26). Sähköyhtiö joutuu asettamaan 50:n suuruisen vakuuden pörssille ja saa sen takaisin kun kaupat on tehty. Tappio johdannaisista on kuitenkin realisoitunut ja uusien johdannaisten rahoittaminen on entistäkin vaikeampaa.
Fortumin tuottaman vesi- ja ydinvoimasähkön kustannus ei ole noussut. Siksi windfall-voitot ovat valtavat kun hinnat on nostettu pilviin. Windfall-voitot tarkoittavat ilman omaa tekemistä saatuja "tuulen tuomia" voittoja.
Mikael Lilius ansaitsi 33 miljoonaa euroa viemällä 5 miljardia euroa Fortumin rahoja Uralin taakse Venäjällius nostatti optioidensa arvoa jakamalla 2005 Fortumiin yhdistetyn Nesteen omistuksen osinkoina sijoittajille. Valtion omaisuutta siirrettiin sijoittajille 16 miljardia euroa osakkeina sekä 2,2 miljardia osinkoina. Mikä pahinta, suurelta osin ulkomaille.
Kysymyksiä: miksi sähkö myydään vuoden-kahden päähän (sama mekanismi tuhosi Uniperin kaasuliiketoiminnan)? Miksei vakuudeksi kelpaa voimalaitokset, mikä normaalissa pankkitoiminnassa on mahdollista. Tai factoringin tapaan Fortumin sähkölaskut.
Mitä omavaraisempi Fortum ja Suomi on sähköstä, sitä vähemmän on tarvetta osallistua sähköpörssiin lainkaan.
Ongelmaksi tulee Euroopan laajuinen sähkönsiirtoverkko. Pohjoismaissa on paljon halpaa vesivoimaa. Sähköverkko mahdollistaa sähkön myynnin korkeammalla hinnalla Keski-Eurooppaan. Sen takia Suomeen voi tulla ajoittaista sähköpulaa ja joudutaan ostamaan korkeaan hintaan puuttuvaa sähköä pörssistä. Korkeaan hintaan ostetaan marginaalisia eriä sähköä ja kun siihen vedoten sähkön hintaa on nostettu moninkertaiseksi, ovat sähköyhtiöiden voitot valtaisat.
Nord Pool on osakeyhtiömuotoinen, Euronextin sekä Pohjoismaiden ja Baltian maiden kantaverkkoyhtiöiden yhdessä omistama sähköpörssi. Euronext N.V. on useaa eurooppalaista pörssiä operoiva listattu pörssiyhtiö, joka on rekisteröity Hollannissa.
Kuluttajien maksamaa sähkön hintaa Suomessa korottavat päästöoikeuksien ja korkeiden siirtomaksujen lisäksi korkeat perusmaksut, joiden takia sähköä säästämällä on vaikeaa saada rahallisia säästöjä. Sähkövero kotitalouksille on 2,253 senttiä kilowattitunnilta. Kaiken päälle tuleva 24 %:n arvonlisävero lisää kuluttajien vaikeuksia, koska sähkön hinnan 5-kertaistuessa myös vero 5-kertaistuu.
***
Tue blogin toimintaa https://www.vahtera.blog/tilaus
Blogisivuston ylläpito maksaa ja lisäksi joudun maksamaan eräistä tietopyynnöistä. Samaan aikaan Suomen asioita sekoittavat henkilöt saavat hulppeita palkkoja ja bonuksia.
Siksi pienikin tuki on paljon, jos useampi taho osallistuu vapaaehtoisen tilausmaksun maksamiseen.
Yritykset saavat vähentää tilausmaksun omassa kirjanpidossaan sekä arvonlisävero (10%)- että tuloverotuksessa, koska sivustolla käsitellään paljon yrittämiseen ja verotukseen liittyviä asioita.
Aiemmat Fortum-kirjoitukset
28.8.2022 Fortum soveltaa kirjanpitolakia peittääkseen tappioita
25.8.2022 Fortum konkurssikypsäkö
22.7.2022 Pelastiko ministeri Tuppurainen Suomen?
14.7.2022 Uniper, Sari Baldauf ja Fortumin konkurssi
11.7.2022 Liian suuri kokoaan suurempi Fortum
13.2.2011 Veronmaksajien rahoja menetetty Fortumissa 15 miljardia euroa (Iltalehti)
Comments