top of page

Fortum miljardit menivät kankkulan kaivoon - luottamus johtoon säilyy

Kun ihminen menettää luottamuksensa, sanoo hän mitä tahansa, herää kuulijassa epäily.


HS 11.5.23: ”FORTUMIN toimitusjohtaja Markus Rauramo kertoo yhtiön tiedotteessa, että Fortum on investoinut Venäjälle kokonaisuudessaan noin kuusi miljardia euroa. Luku kattaa sekä hankinnan että sen jälkeen tehdyt investoinnit. Rauramon mukaan investoinnit on rahoitettu suurelta osin Venäjän-liiketoiminnasta tulleen kassavirran avulla.

”Kun lasketaan Venäjän-toimintojen hankintaan tehty investointi, saadut osingot ja nettorahoituserät, Fortumille tuleva nettokassatappio ja Venäjän taipaleemme hinta on yhteensä noin kaksi miljardia euroa”, Rauramo sanoo tiedotteessa.”


Rauramolle miljardit ovat samanarvoisia kuin Hiiden kylän pikkupojilla markat ennen rahauudistusta. Heitimme kruunaa ja klaavaa ja yksi pojista voitti liian usein. Katsoimme hänen voittorahaansa. Hän oli yhdistänyt kaksi markan (1963 jälkeen pennin) kolikkoa hitsaamalla (tinaamalla?) ne yhdeksi, jolloin molemmat puolet olivat klaavoja. Pyöräytimme pojan nokkospusikossa. Veronmaksajat eivät maksaneet tappioitamme, joten nokkospyöritys oli korvaus huijauksesta.


Markus Rauramo on yksi neljästä Fortum-miljarditappioiden tekijöistä. Muut kolme ovat Mikael Lilius, Pekka Lundmark ja Sari Baldauf. Rauramo on suurin, koska hän ei vastuullisena koskaan selvittänyt Uniperin sisältöä. Tehdäänpä siksi faktantarkistus hänen tiedotteestaan.


1. Onko Fortum Russia rahoitettu Venäjän toimintojen kassavirralla?

  • lokakuussa 2016 silloinen toimitusjohtaja Lundmark uhosi, että 4,5 miljardin investointiohjelma Venäjälle on valmistunut

  • Fortum Russian käyttökate vuosina 2008-22 oli yhteensä 4,3 miljardia euroa

  • Käyttökate on liiketoiminnasta saatava rahavirta, jossa investointeja ei huomioida eli ne katsotaan kuuluvan eri rahavirtaan

  • Käyttökatteesta 2,5 mrd € on syntynyt investointiohjelman toteuttamisen jälkeen 2017-22. Näitä rahoja ei ole voitu käyttää investointien rahoittamiseen, paitsi jos yhtiö on ottanut ruplamääräisiä lainoja Venäjältä investointeja varten ja lyhentänyt velkoja tulevilla käyttökatteilla.


2. Voiko käyttökatteen käyttää kokonaan tulorahoitukseen?

  • ei voi, koska ne eivät kohtaa ajallisesti

  • ei voi, koska rahoituksen korot maksetaan käyttökatteesta – Fortum ei ole kertonut rahoitus- eikä verotustietoja segmenttiraportoinnissa.

  • ei voi, koska Venäjällä yritys maksaa voitosta 20 %:n veron. Verotettava voitto on käyttökate miinus poistot miinus korot

  • jos korkoja ei ole ollut lainkaan, on yritysvero ollut 0,5 miljardia euroa

  • jos korkoja on maksettu Venäjällä, korot maksetaan 100 %:sti ja verot siltä osin alenevat 20 %. Eli käytettävissä oleva raha on 80 % korkojen määrää pienempi.


3. Miten Fortum hävisi Venäjällä ”vain” 2 miljardia euroa?

  • Fortum on sijoittanut Russia-osakkeisiin vv 2005-22 yhteensä 2,3 mrd €

  • Jos Venäjän toimintojen rahat ovat pyörineet Venäjän sisällä, ja jäljellä olevat velat maksetaan Venäjän tulevista tuloista, Fortum menettäisi vain osakkeisiin sijoitetut rahat, pyöristettynä kaksi miljardia euroa

  • Rauramo kertoi tiedotteessa Fortumin saaneen osinkoja ja nettorahoituseriä. Jos näin on, se on heikentänyt Russian mahdollisuuksia investointien tulorahoitukseen. Nettorahoituserät viittaavat siihen, että Fortum on rahoittanut Venäjän toimintoja. Onko nämä lainat saatu kokonaan takaisin?

  • Fortumilla on korollisia velkoja yli 10 miljardia euroa (2021). Vuosien 2020-21 keskikorko on tilinpäätöksen mukaan hieman alle 2 %-yksikköä. Osakesijoituksille vuosittaiselle sijoitetulle määrälle laskettu korko 2 %:n mukaan on vv. 2005-22 0,6 miljardia euroa. Se on vähimmäiskorkotappio Venäjän toiminnoista Suomessa.

  • Suomessa Fortum Russia aiheuttaa erilaisia kuluja (esim. kaikki palkat, jotka johtuvat Russia-asioista), joita toki voidaan veloittaa kansainväliseen tapaan Venäjän yhtiöltä. Kulut ovat vuositasolla miljoonia euroja.


Venäjälle mentiin ensisijaisesti johdon optioiden vedättämiseksi. Fortumin johto ansaitsi optioista ainakin 300 miljoonaa euroa. Fortum ei suoraan maksanut optioita, mutta se luovutti omistustaan niiden myyntihinnan määrällä. Ei se ilmaista ollut.


Veronmaksajien kysymyksiä Fortumin johdolle, Suomen hallituksille ja omistusohjausministereille ja virkamiehille:

  • oliko Venäjän taipaleelle meno vain pikkupoikien kruuna vai klaava-leikkiä

  • eikö tarkoitus ollut saada Suomelle sieltä voittoja kotimaisen sähkön hinnan alentamiseksi

  • vai oliko kyse kehitysavusta, jolloin mitään tulostavoitteita ei ole (samoina vuosina, jolloin Fortum meni Venäjälle, Suomi antoi vuosittain lähialueyhteistyön nimissä kymmeniä miljoonia euroja avustuksia Venäjälle).


JK. Juttua kirjoittaessani noteerasin, että toimitusjohtaja Rauramolla ei ole hiuksia. Hän oli keväällä hoidossa, mutta tarkempia tietoja asiasta ei ole annettu. Vakava sairaus voi tulla kenelle tahansa, mutta ei se velvoita hyväksymään Fortumin johdon toimia Venäjällä.

Comentarios


bottom of page